Leikkausten aika lähestyy Portugalissa

Portugalin valtionvarainministeri Teixeira dos Santos on tyytyväinen Kreikan apupakettiin ja painottaa että kyse ei ole ensisijaisesti Kreikasta, vaan yhteisvaluutta euron vakauttamisesta. Portugalin osuus lainapaketista on 2,06 mrd euroa. Apupaketti hyväksyttiin parlamentissa perjantaina 7.5.

Samalla käsiteltiin Portugalin oman vakaus- ja kasvuohjelman (PEC) toimenpiteitä. Mennyt viikko oli Portugalille vaikea sen luottokelpoisuusluokituksen romahdettua, pörssin otettua takapakkia ja valtion velkakirjojen spreadien noustua uuteen piikkiin. Vaikka hallitus painottaa edelleen voimakkaasti, että Portugalin tilanne on erilainen kuin Kreikan, odotukset lähitulevaisuuden osalta vaihtelevat.

Sovun löytyminen Kreikan apupaketista oli Portugalille myönteinen asia. Valtiovarainministeri Teixeira dos Santos ilmaisi tyytyväisyytensä päätökseen auttaa Kreikkaa, mutta painotti, ettei kyse ole ensisijaisesti Kreikasta, vaan yhteisvaluutta euron vakauttamisesta. Teixeira dos Santos uskoi myös paketin riittävän torjumaan kriisin leviämisen Kreikasta muihin maihin. Portugalin osuus Kreikan apupaketista on 2,06 mrd. euroa, mikä on huomattava summa huomioiden maan oman suuren budjettialijäämän.

Lehdistössä on myös kiinnitetty huomiota siihen, että apupaketti voisi jopa olla Portugalille tappiollinen, koska Portugalin valtio joutuisi nykyisillä joukkovelkakirjamarkkinakoroilla lainaamaan rahaa kalliimmalla kuin mitä Kreikka maksaisi Portugalille korkona takaisin.

Mennyt viikko oli Portugalille monin tavoin vaikea. Luottoluokituslaitos Standard & Poor’s laski Portugalin luottoluokitusta kahdella pykälällä A-:een, minkä seurauksena Portugalin valtion joukkovelkakirjakorot nousivat tuntuvasti ja spreadit suhteessa Saksan korkoihin hypähtivät ennätykselliselle tasolle. Lissabonin pörssi oli pahimmillaan lähes 10 prosentin laskussa. Loppuviikosta tunnelmat rauhoittuivat sitä mukaa kuin tiedot Kreikan massiivisen apupaketin kasaamisesta alkoivat varmistua.

Standard & Poor’sin keskeinen perustelu luokituksen laskulle oli Portugalin kasvunäkymien huonontuminen. S&P uskoo maan BKT:n yltävän toissavuoden tasolle vasta vuonna 2012, ja kasvuodotuksia heikentävät lisäksi nouseva korkotaso ja keskeisten vientimarkkinoiden heikko vetoapu. Tämän vuoksi S&P arvioi budjettivajeen olevan vielä 4,1% BKT:stä vuonna 2013 (vrt. hallituksen PEC-ohjelman tavoite 2,8%). Hallituksen heikko asema lisää epävarmuutta budjettileikkausten toimeenpanon suhteen.

Myös IMF on kantanut huolta Portugalin heikosta kasvupotentiaalista ja listaa rahoitusmarkkinoiden vakautta koskevassa raportissaan Portugalin euroalueen toiseksi suurimmaksi epävakauden lähteeksi heti Kreikan jälkeen. Simon Johnsonin ja Josepth Stiglitzin kaltaisten ekonomistien varoitukset siitä, että Portugali on vararikon partaalla, eivät ainakaan helpota tilannetta. Portugalin hallitus on käyttänyt paljon energiaa vakuuttaakseen markkinat siitä, että sen tilanne on olennaisesti parempi kuin Kreikan. Luottokelpoisuuden radikaalia laskua pidetään heikosti perusteltuna.

Portugalin valtion velka on selvästi pienempi kuin Kreikan, samoin budjettialijäämä. Hallitus muistuttaa myös siitä että sillä on aiempaa näyttöä ja uskottavuutta valtiontalouden tervehdyttämisestä. Sócratesin I-hallituksen aikana vuosina 2005-7 alijäämä supistui 6,3 prosentista 2,7 prosenttiin BKT:stä. Rakenteelliset uudistukset käynnistettiin jo edellisen hallituksen aikana ja julkisen sektorin henkilöstöä on supistettu huomattavasti.

Hallituksen argumentointi pätee siltä osin, että Portugalin julkisen sektorin ongelma on pienempi kuin Kreikan. Budjettialijäämä oli viime vuonna 9,4 prosenttia ja julkisen sektorin velka ”vain” noin 77 prosenttia BKT:stä. Kehityssuunta on kuitenkin huolestuttava ja ilman toimia sen muuttamiseksi tilanne voi muutaman vuoden sisällä muuttua hallitsemattomaksi. Talouden yleinen viitekehys on myös paljon haastavampi kuin edellisen alijäämäkriisin aikoihin vuonna 2005.

Julkisen sektorin epätasapainoa pahempana ongelmana monet ekonomistit pitävät kuitenkin Portugalin yksityisen sektorin tilaa, ts. kotitalouksien ja yrityssektorin ylisuurta velkaantumista. Portugalin ulkomainen velka on tällä hetkellä jo yli 110 prosenttia BKT:stä; luku on korkeampi kuin Kreikalla ja pahenee koko ajan vaihtotaseen kroonisen alijäämän myötä. Tämän taustalla ovat puolestaan muillekin ”Club Med”-maille tyypilliset perusongelmat, eli heikko kilpailukyky ja perustavanlaatuisten rakenneuudistusten tarve.

Portugali elää jatkuvasti yli varojensa, kuluttaa enemmän kuin tienaa. Kun valuutan devalvoiminen kilpailukyvyn parantamiseksi on EMU-olosuhteissa poissuljettu keino, jäävät vaihtoehdoiksi kustannustason lasku ja tuottavuuden nostaminen. Nopeaa ratkaisua ei ole näköpiirissä, joten Portugalin lähivuosien kasvunäkymät
jäävät väistämättä heikoiksi.

Markkinat eivät ole toistaiseksi vakuuttuneet hallituksen selityksistä tai PEC-ohjelman riittävyydestä, vaikka komissio antoikin tälle tietyin varauksin puhtaat paperit. Siksi hallitus on ollut pakotettu konkretisoimaan ja aikaistamaan joitakin PEC-ohjelmaan sisältyviä toimia tilanteen rauhoittamiseksi. Osakekaupan myyntivoittojen verotusta sekä kaikkein suurituloisimpien (yli 150.000 €/v.) ansiotuloverotusta kiristetään jo tänä vuonna, työttömyysturvan etuja leikataan ja ehtoja kiristetään ja suuret julkiset investointihankkeet joutuvat uuden tarkastelun alle. Viimeksi mainituista hallitus kuitenkin pitää kiinni Lissabon-Madrid-luotijunayhteyden sekä Lissabonin uuden lentokentän rakentamisesta. Lisätoimia harkitaan tarvittaessa.

VVMI Teixeira dos Santos on ilmoittanut hallituksen olevan valmis ”kaikkiin mahdollisiin toimiin” PEC-tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän uskotaan tarkoittavan myös verotuksen kiristämistä esimerkiksi ALV:n noston muodossa. Tuloverotuksen kiristäminen verovähennysoikeuksia leikkaamalla sisältyy PEC-ohjelmaan, mutta toteutettaneen vasta ensi vuonna.

Portugalin vähemmistöhallituksen asema on PEC-ohjelmaa suunniteltaessa ollut vaikea opposition kovan paineen johdosta. Hallitus sai lopulta parlamentin käsittelyssä ohjelmaa koskevan yleisen ponnen hyväksyttyä ainoastaan pääoppositiopuolue PSD:n pidättäydyttyä äänestämästä ja riisuttua tätä ennen paperista kaikki viittaukset ohjelman konkreettisiin toimiin. Jäljelle jäi ainoastaan yleinen tavoite budjettialijäämän supistamisesta 2,8 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2013 mennessä.

Nyt kriisin vakavuus näyttää kuitenkin muuttaneen tilannetta konsensukselle otollisempaan suuntaan. Pääoppositiopuolue PSD:n uusi johtaja, talousliberaalina tunnettu Pedro Passos Coelho on ojentanut hallitukselle yhteistyön kättä tilanteen vakauttamiseksi ja esittänyt vaihtoehtoisia toimia budjettialijäämän supistamiseksi. Pääpuolueet ovat yksimielisiä julkistalouden tervehdyttämisen tarpeesta, mutta näkemykset tarvittavista toimista eroavat. PSD vaatii lisää menojen leikkauksia ja vastustaa verotuksen kiristämistä. Hallitus voinee kuitenkin luottaa siihen, että PSD mahdollistaa tuellaan tämän vuoden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimet. Presidentti Cavaco Silva toimii vahvasti taustalla poliittisen vakauden ylläpitämiseksi.

Lehtitietojen mukaan Portugalin valtion verokertymä on kehittynyt suotuisasti maalis-huhtikuussa ja on hyvin linjassa ennusteiden kanssa. VVMI Teixeira dos Santos ilmoitti tämän johdosta että budjettialijäämä voi jopa laskea alle 8,3% tavoitteen tänä vuonna, mikäli toimintaympäristössä ei muuten tapahdu muutoksia. Samoin arvioidaan, ettei Portugalilla ole pakottavaa tarvetta laskea liikkeelle suuria jvk-lainoja toukokuussa korvatakseen tuolloin yhteensä 7 mrd. euron arvoista erääntyvää velkaansa.

Mikäli Kreikan samaan aikaan erääntyvistä lainoista seuraa apupaketista huolimatta turbulenssia markkinoilla, ei seurausten tämän valossa pitäisi olla Portugalille kovin vakavia lyhyellä tähtäimellä. Portugalilla ei myöskään tähän mennessä ole ollut ongelmia saada velkapapereitaan kaupaksi. Jvk-korkojen pysyessä korkealla pidempään rasite Portugalin julkiselle taloudelle luonnollisesti kasvaa.

Odotukset lähitulevaisuuden osalta vaihtelevat. Yhtäältä Kreikan apupaketti voi rauhoittaa tunnelmia markkinoilla, mutta toisaalta Kreikan lyhyen ajan maksuvalmiuden turvaaminen voi kääntää markkinoiden huomion muihin ”riskimaihin”, Portugali eturintamassa. Siinä tapauksessa hallitus voi joutua pikaisestikin harkitsemaan Teixeira dos Santosin mainitsemia ”kaikkia mahdollisia toimia”.

Yhteiskuntarauha on Portugalissa toistaiseksi säilynyt, eikä Kreikan kaltaisia levottomuuksia ole nähty. Tyytymättömyys hallitukseen ja talouden realiteetteihin on kuitenkin nousussa ja erilaisia lyhyempiä lakkoja rekisteröitiin huhtikuun aikana ennätysmäärä (yli 40). Erityisesti julkisen sektorin työntekijät ovat protestoineet nollapalkkaratkaisua ja eläketurvansa heikennyksiä vastaan.

Mielipidemittausten perusteella portugalilaiset eivät kuitenkaan näyttäisi kyseenalaistavan vyönkiristystoimia, sillä kannatus näyttää tiivistyneen kahden pääpuolueen PS:n ja PSD:n ympärille. Kovempia leikkauksia ajava PSD on onnistunut hyödyntämään uuden puheenjohtajansa Passos Coelhon luoman dynamiikan ja on ohittanut kannatuksessa PS:n (kannatusluvut nyt PSD 40%, PS 34%).

Kuva: SqueakyMarmot, flickr.com(Linkki toiselle web-sivustolle.), ccby3.0(Linkki toiselle web-sivustolle.)