Latvian taloustilanne muuttuu jatkuvasti vaikeammaksi

Latvian joulukuussa saamaan tukirahoituspakettiin liittyy tiukka talouden sopeutusohjelma. Päärahoittajat IMF ja EU:n komissio korostavat, että maan tulee täyttää sovitut ehdot jokaisen lainan maksuerän osalta. Talous supistui ensimmäisellä neljänneksellä 18 prosenttia vuoden takaiseen, ja hallitus hakee noin 40 prosentin lisäsäästöjä julkisiin menoihin. Puolueet pyrkivät siirtämään vaikeita päätöksiä europarlamentti- ja paikallisvaalien jälkeiseen aikaan. 

Latvia oli jo ajautumassa syvään talouslamaan kun hallitus joutui marraskuussa 2008 ottamaan haltuunsa maan toiseksi suurimman liikepankin Parex Bankan. Tämän jälkeen Latvia joutui turvautumaan kansainväliseen apuun taloutensa vakauttamiseksi.

Joulukuussa 2008 sovittiin 7,5 miljardin euron kansainvälisestä tukipaketista maan talouden vakauttamiseksi. Tukipaketti vastaa noin kolmannesta Latvian BKT:sta. Latviaa tukevaan konsortioon kuuluvat EU:n komissio, kansainvälinen valuuttarahasto IMF, Pohjoismaat, Maailmanpankki, EBRD sekä Viro, Puola ja Tsekki. Suurimmat tukijat ovat komissio 3,1 miljardilla eurolla, Pohjoismaat 1,8 miljardilla eurolla sekä IMF 1,7 miljardilla eurolla. Suomen osuus tukipaketista on 324 miljoonaa euroa.

Tukipaketin ehdot ovat tiukat. IMF:n antaman lainan ennakkoehtona oli Latvian parlamentin hyväksymä tiukka talouden sopeutusohjelma, jossa sovittiin muun muassa verojen korotuksista, julkisten menojen leikkauksista sekä julkisen sektorin työvoiman ja palkkojen supistamisesta. Komission antaman lainan ehdot on puolestaan määritelty yhteistyöasiakirjassa, joka sisältää erilliset ehdot jokaisen komission tukierän maksulle. Kuluvan vuoden aikana, Latvian taloustilanteen jatkuvasti heikentyessä, on käynyt selväksi, että joulukuussa sovitut toimenpiteet maan julkisen talouden vakauttamiseksi eivät ole riittäviä.

Alkuvuonna talouskasvu ennakoitua heikompaa, mutta pankkijärjestelmä vakaampi

Latvian taloustilanne muuttuu jatkuvasti vaikeammaksi. Vuonna 2008 maan BKT supistui 4,6 prosenttia, ja taantuman vauhti näyttää nopeutuvan jatkuvasti. Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä bruttokansantuote supistui 18 prosenttia suhteessa vuoden takaiseen. Supistuminen oli nopeita teollisessa tuotannossa (-22 prosenttia ), vähittäiskaupassa (-25 prosenttia ) sekä hotelli- ja ravintola-alalla (-34 prosenttia ).

Pääministeri Dombrovskis on pyrkinyt valamaan uskoa vakuuttamalla, että vuositasolla BKT:n supistuminen ei nouse 18 prosenttiin, ja taantuman pohja saavutettaisiin jo kuluvan kesän aikana. Latvian pankki tarkasti kuitenkin viime viikolla kuluvan vuoden talousennustettaan alaspäin, -16,5 prosenttiin . Pääjohtaja Ilmars Rimsevics totesi tämänkin edellyttävän hallitukselta määrätietoista politiikka, ja ilman tätä talous tulee supistumaan kuluvana vuonna 17-18 prosenttia.

Nopea talouden taantuma pienentää Latvian kansantalouden aiempia epätasapaino-ongelmia. Ylikuumentumisen seurauksena yli 15 prosenttiin kohonnut inflaatio on viime aikoina tullut nopeasti alas. Maaliskuussa inflaatio oli laskenut 8,2 prosenttia  vuoden takaiseen, ja kuukausitasolla Latviassa koettiin jo 0,4 prosentin deflaatio huhtikuussa. Latvian keskuspankki arvioi inflaation painuvan kuluvana vuonna noin 2,5-3,5 prosenttiin.

Vastaavasti aiempina vuosina reilusti yli 20 prosenttia  ollut vaihtotaseen alijäämä on tasapainottumassa. Latvian vienti supistui 2009 ensimmäisellä neljänneksellä tosin 26 prosenttia  vuoden takaiseen, mutta tuonti supistui vieläkin nopeammin: 36,5 prosenttia. Latvian pankki ennakoi vaihtotaseen päätyvän kuluvan vuoden aikana lähes tasapainoon.

Latvian viranomaiset arvioivat pankkijärjestelmän tilanteen parantuneen viime aikoina. Latvian pankkijärjestelmää valvova Financial and Capital Market Commission (FCMC) arvioi Latvian pankkijärjestelmän olevan tällä hetkellä vakaa. Yli 90 päivää myöhässä olevien lainamaksujen osuus oli kuitenkin noussut 7,1prosenttia  lainakannasta maaliskuun lopussa. FCMC oli suorittanut tämän vuoksi yksinkertaisen stressitestin pankeille. Ylitsekäymättömiä ongelmia ei pitäisi syntyä mikäli huonojen lainojen osuus ei nouse yli 7 prosenttia  pankkien lainakannasta. Mikäli huonojen lainojen osuus nousee 10 prosenttia, tulevat pankit tarvitsemaan apua pääkonttoreistaan.

Julkisen sektorin palkkoja alennetaan vielä viidennes

Talouden ennakoitua nopeampi supistuminen vaikeuttaa hallituksen mahdollisuuksia pysyä joulukuussa sovituissa budjettiraameissa. Erityisen haasteellista on budjettivajeen pitäminen IMF:n ja komission kanssa sovitulla 5 prosentin tasolla BKT:sta. Valtion tulot supistuvat nopeasti ja esimerkiksi verotulot putosivat huhtikuussa 25 prosenttia  vuoden 2008 huhtikuuhun verrattuna. Hallitus pyrkii tasapainottamaan budjetin julkisen sektorin menojen leikkauksilla sekä budjettivajeen kasvattamisella 7 prosenttiin. Hallitus ei tällä hetkellä suunnittele lisälainan hakemista, vaan pyrkii neuvottelemaan IMF:n ja Komission kanssa jo annetun lainan käyttötarkoituksen muutosta siten, että osa pankkijärjestelmän vakauden takaamiseen tarkoitetuista varoista käytettäisiin budjetin tasapainottamiseen.

Budjetin tasapainottaminen vaatii tällä hetkellä keskimääräistä 40 prosentin leikkausta julkisista menoista. Neljä hallinnonalaa on päätetty säästää näin rajuilta leikkauksilta: opetus, terveys, oikeus sekä sisäministeriön toimiala.

Julkisen sektorin palkkoja leikattiin jo vuonna 2008 joulukuussa 15 prosenttia, nyt hallitus suunnittelee palkkoihin 20 prosentin lisäleikkauksia. Jatkuvasti huononevan taloustilanteen vuoksi useat arvioijat ovat varoittaneet nytkin suunniteltujen leikkausten voivan osoittautuvan riittämättömiksi.

IMF ja komissio puolestaan ovat painottaneet ennen kaikkea julkisen sektorin rakenteellisten uudistusten välttämättömyyttä erityisesti opetus- ja terveyssektoreilla. Tämän avulla pystyttäisiin tehostamaan Latvian ylisuureksi paisunutta ja tehotonta julkista hallintoa. Rakenteelliset uudistukset eivät kuitenkaan auta budjetin välittömässä tasapainottamisessa.

Tulevat EP- ja paikallisvaalit vaikeuttavat tilannetta

Latvian uusi viiden oikeistopuolueen johtama hallituskoalitio aloitti maaliskuussa 2009 sen jälkeen kun edellinen pääministeri Godmanisin johtama hallitus oli kaatunut talouskriisin seurauksena. Pääministeri Dombrovskisin hallituksella ei ennusteta pitkää tulevaisuutta, useimmat arvioijat eivät usko sen selviävän nykyisen vaalikauden loppuun asti lokakuuhun 2010. Hallituksen alkutaipaleen pyrkimyksiä tasapainottaa budjettia on vaikeuttanut ennakoitua huonompi taloustilanne sekä lähestyvät EP- ja kunnallisvaalit kesäkuun alussa.

Kansalaisten luottamus poliittiseen järjestelmään on ollut Latviassa koetuksella jo pitkän aikaa ja tämä on heijastunut monien hallituspuolueiden suosion laskuna. Suurimpien hallituspuolueiden Kansanpuolueen sekä Maanviljelijöiden ja vihreiden liiton kannatus onkin supistunut mielipidemittauksissa jo reilusti alle 5 prosentin äänikynnyksen. Politiikan tutkijoiden arvioiden mukaan puolueiden käyttäytymisessä on nähtävissä turhautumista oman tilanteensa vaikeuteen. Eräiden puolueiden kannatus ja uskottavuus on jo painunut niin alas, että ne eivät näe pystyvänsä vaikuttamaan kansalaisten käsityksiin omalla toiminnallaan. Tämän vuoksi energia keskittyy tällä hetkellä muiden puolueiden saattamiseen yhtä vaikeaan tilanteeseen. Näkyvillä vaalikampanjoilla juuri ennen kesäkuun vaaleja pyritään saavuttamaan riittävä erottautuminen ja etu kilpailijoihin nähden.

Talouskriisistä huolimatta tulevat vaalit hallitsevat puolueiden tämän hetkistä ajattelua. Komissaari Almunia vieraili toukokuun alussa Riiassa. Hän kokosi kaikki poliittiset puolueet yhteen ja totesi maan talouskriisin edellyttävän määrätietoista toimintaa kaikilta osapuolilta. Hallitus pyrkii hyväksymään budjettiin tehtävät muutokset kesäkuun alussa ja viemään budjetin tämän jälkeen parlamentin käsiteltäväksi. Käytännössä kaikki jo sovitut julkisten menojen leikkaukset sekä päätökset tulevista leikkauksista pyritään ajoittamaan kesäkuun vaalien jälkeiseen aikaan. Oppositiosta hallitusvastuuseen ja keskeisten ministerisalkkujen (pää-, valtiovarain- ja talousministerit) haltijaksi nostettu Uusi Aika -puolue on vaikeassa tilanteessa. Sen edustajat ovat todenneet, että puolueella ei ollut käsitystä maan talouden tilasta ennen puolueen pääsyä hallitukseen maaliskuussa.

Komission pitäisi maksaa seuraava noin yhden miljardin euron suuruinen maksuerä Latvialle kesäkuussa. Komissio on korostanut useita kertoja, että maksuerän maksaminen ei ole automaatio. Latvian tulee täyttää yhdessä IMF:n ja Komission kanssa sovitut ehdot muun muassa budjettivajeen suuruudesta. Käytännössä Latvian parlamentin on lisäksi hyväksyttävä vuoden 2009 tarkastettu budjetti ennen maksuerän maksamista. Pääministeri Dombrovskis on arvioinut useampaan kertaan Latvian ajautuvan konkurssiin, jos se jää ilman kesäkuun maksuerää.

Kriisin sosiaaliset vaikutukset

Talouskriisin sosiaalisista vaikutuksista näkyvin on toistaiseksi ollut työttömyyden nopea kasvu. Koko maassa työttömyys saavutti 11,2 prosentin tason toukokuun puolessa välissä. Työttömyyden kasvu on hieman hidastunut viime kuukausina, mutta viranomaiset ennakoivat sen kääntyvän uudelleen kasvuun kesän jälkeen kun mm. julkisen sektorin seuraavat henkilöstövähennykset toteutetaan. Työttömyydessä on merkittäviä alueellisia eroja ja eräillä alueilla Itä-Latviassa työttömyysprosentti on jo lähes 25 prosenttia. Pitkällä aikavälillä Latvia tulee kärsimään myös nuorien ja hyvin koulutettujen ihmisten maastamuutosta. Nyt työttömäksi jääviä koulutettuja henkilöitä pyrkii siirtymään ulkomaille esim. Norjaan töihin. Heistä suuren osan ennakoidaan jäävän pysyvästi ulkomaille asumaan.

Sosiologit ovat kritisoineet hallitusta liian vähäisistä toimenpiteistä kriisin sosiaalisten vaikutusten hallitsemiseksi. Tutkijat arvioivat kuluvan kesän sujuvan suuremmitta ongelmitta, mutta tilanne saattaa muuttua jo syksyn kynnyksellä. Alkuvuodesta työttömiksi jääneet saavat maksimissaan yhdeksän kuukauden työttömyyskorvauksen. Korvaukset tulevat näin ollen loppuunkäytetyiksi samaan aikaan kun mm. lämmityskausi on jälleen uudelleen käynnistymässä. Jos hallituksella ei tässä vaiheessa ole osoittaa selkeää suunnitelmaa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten avustamiseksi, pelkäävät tutkijat tämän heijastuvan protesteina. Tutkijat eivät tässä vaiheessa usko laajoihin mellakoihin tai väkivaltaisiin mielenilmauksiin. Heikkenevän taloustilanteen ennustetaan kuitenkin heikentävän yleistä turvallisuustilannetta ja esimerkiksi kasvattavan katurikollisuutta.