Latvian hallitus etsii jopa 20 prosentin lisäsäästöjä

Latvia sai joulukuussa 7,5 miljardin euron kansainvälisen tukipaketin selvitäkseen talouskriisin yli. Siihen liittyvät kovat ehdot. Latviasta tuli helmikuun lopussa toinen eurooppalainen valtio, jonka hallitus kaatui talouskriisin takia. Pääministeri Godmanisin hallitus ei ollut täysin tukipaketin ehtojen täyttämisen takana. Samaan virheeseen ei varaa uudestaan. Maassa ollaan hämmentyneitä ja turhautuneita talouskriisistä.

Kansainvälinen tuki Latvialle 7,5 miljardia euroa 

Latvian talous ajautui vapaaseen pudotukseen marraskuussa 2008. Latvia oli jo ajautumassa syvään talouslamaan kun hallitus joutui ottamaan haltuunsa maan toiseksi suurimman liikepankin Parex Bankan. Latvialle ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin turvautua kansainväliseen apuun taloutensa vakauttamiseksi. Jälkikäteen valtiovarainministeri Slakteris on myöntänyt tilanteen olleen loppuvuodesta kriittinen ja maan olleen käytännössä lähellä konkurssia. Jos kansainvälistä tukipakettia ei olisi saatu, olisi palkkojen maksaminen tammikuussa ollut Slakterisin mukaan vaikeaa. 

Latvia sopi joulukuussa 2008 7,5 miljardin euron kansainvälisestä tukipaketista maan talouden vakauttamiseksi. Tukipaketti vastaa noin kolmannesta Latvian BKT:sta ja on tässä suhteessa huomattavasti suurempi kuin esimerkiksi Unkarin ja Ukrainan saamat tukipaketit. Latviaa tukevaan konsortioon kuuluvat EU:n Komissio, IMF, Pohjoismaat, Maailmanpankki, EBRD sekä Viro, Puola ja Tsekki. Suurimmat tukijat ovat Komissio 3,1 miljardilla eurolla, Pohjoismaat 1,8 miljardilla eurolla sekä IMF 1,7 mil-jardilla eurolla. Suomen osuus kansainvälisestä tukipaketista on 324 milj euroa. 

Latvia ei tällä hetkellä käytännössä pysty lainaamaan rahaa kansainvälisiltä markkinoilta, joten tukipaketti on tarkoitettu auttamaan Latvia nykyisen kriisin yli. Paketilla on kolme tarkoitusta:

• mahdollistaa Latvialle budjettivaje (paketin ehdoissa sovittu enintään 5 prosentin budjettivajeesta)
• taata Latvian keskuspankille riittävät resurssit latin vaihtokurssin vakauden säilyttämiseksi
• tukea finanssisektoria, erityisesti mikäli pankit eivät kykene järjestämään kansainvälisten lainojensa takaisinmaksua tai uudelleenrahoitusta. Paketti ei siis tarjoa lisäresursseja esimerkiksi viennin edistämiseen tai talouden elvyttä-miseen.

Tukipakettiin liittyvät tiukat ehdot. IMF:n antaman lainan ennakkoehtona oli Latvian parlamentin hyväksymä tiukka talouden sopeutusohjelma, jossa sovittiin muun muassa  verojen korotuksista, julkisten menojen leikkauksista sekä julkisen sektorin työvoiman ja palkkojen supistamisesta. Komission antaman lainan ehdot on puolestaan määritelty Memorandum of Understanding asiakirjassa, joka sisältää erilliset ehdot jokaisen Komission tukierän maksulle. Ehdot asettavat ehtoja Latvialle muun muassa lainsäädännön uudistamiseksi ja julkisen taloushallinnon vahvistamiseksi. Muut avunantajat seuraavat pitkälti Komission ehtoja ja maksavat omat tukieränsä ennaltasovitun maksuaikataulun mukaisesti. 

Latvialaiset hämmentyneitä maansa taloustilanteesta 

Latvian talous kasvoi huikealla vauhdilla maan liityttyä EU:hun. Yli kymmenen prosentin kasvulukuja ruokkivat nopea palkkainflaatio ja pankkien avokätinen luotonanto. Nämä saivat aikaan asuntokuplan ja piikin kotimaiseen kulutukseen. Latvialaiset ovat nyt hämmentyneitä nopean kasvun vaihtumisesta lamaan. Hämmennykseen yhdistyy häpeä maan nykyisestä tilanteesta ja latvialaiset ihmettelevät miksi Latvia on tässä tilanteessa, vaikka Viro ja Liettua ovat selvinneet toistaiseksi ilman ulkopuolista apua. Latvian poliittiset johtajat ovat epäonnistuneet selittämään maan talouden todellista tilannetta, ulkomaisen tukipaketin välttämättömyyttä sekä siihen liittyvien ehtojen taustoja tavalliselle kansalle.

Kansalaisten tyytymättömyys poliitikkoja ja talouskriisin hoitoa kohtaan purkautui tammikuun suurmielenosoituksessa, joka riistäytyi mellakoinniksi Riian vanhassa kaupungissa. Mellakat käynnistivät myös poliittisen kriisin, joka viiveellä johti pääministeri Godmanisin hallituksen kaatumiseen helmikuun lopussa. Nykyhallituksen kaatuminen ei ole kuitenkaan muuttanut kansalaisten asennoitumista, vaan epäluottamus poliitikkoja kohtaan pysyy erittäin matalalla tasolla. 

Kansalaisten suhtautumisessa kansainväliseen tukipakettiin on ristiriitaisuuksia. Toisaalta epäillään lainanantajien motiiveja ja pelätään lainan ehtojen heijastumista negatiivisesti paremminkin toimeentulevien ihmisten elintasoon. Toisaalta pettymys omiin poliittisiin johtajiin kuitenkin tarkoittaa sitä, että latvialaiset ovat valmiita hyväksymään kansainvälisen tukipaketin ehdoksi asetetut tiukatkin ehdot. Kun latvialaiset eivät luota omiin poliitikkoihinsa ymmärtävät he, että lainanantajatkin ovat halunneet asettaa tiukat ehdot. 

Latvialaiset ovat mielipidetiedusteluissa ja nettikyselyissä viime aikoina toivoneet muun muassa Latvian siirtymistä Ruotsin protektoraatiksi ja presidentin suorittamaa poliittisen vallan keskittämistä itselleen. Osittain leikkimielisissä kyselyissä piilee kuitenkin myös totuuden siemen, ja ne heijastelevat osaltaan pettymystä nykyisiin johtajiin. Toive vahvasta nykyjärjestelmän muuttavasta johtajuudesta projisoituukin nyt komissioon ja IMF:ään. Niiden toivotaan pitävän Latvian tiukassa ohjauksessa ja johdattavan Latvian ulos kriisistä. Omien poliittisten johtajien ei uskota tähän kykenevän. 

Poliittinen kriisi johti hallituksen eroon 

Latviasta tuli helmikuun lopussa toinen eurooppalainen valtio Islannin jälkeen, jonka hallitus joutui eroamaan kansainvälisen talouskriisin takia. Pääministeri Godmanisin hallitus oli joutunut tekemään lukuisia epäsuosittuja päätöksiä kansainvälisen tukipaketin ehtojen täyttämiseksi. Tammikuun mellakoiden käynnistämä poliittinen kriisi eteni hitaasti kohti hallituksen hajoamista. Käytännössä hallitus kaatui, koska se oli heikosti sitoutunut kansainvälisen tukipaketin ehtojen täyttämiseen. Poliittisten arvioijien mukaan vain pääministeri ja valtiovarainministeri Slakteris olivat todellisuudessa sitoutuneet ehtojen täyttämiseen. 

Uuden hallituksen muodostaminen on nyt annettu suurimman oppositiopuolueen Valdis Dombrovskisin vastuulle. Dombrovskis on 38-vuotias Euroopan Parlamentin jäsen, joka on aiemmin toiminut Latvian valtiovarainministerinä 2002-04. Dombrovskis on taustaltaan fyysikko, ja häntä kuvataan asiapainotteiseksi ja ahkeraksi. Hallituspohjaksi on muotoutumassa viiden oikeistopuolueen koalitio, jolla olisi 66/100 paikan kannatus parlamentissa. Dombrovskisin suurimpana haasteena on koota hallitus, joka olisi täysin sitoutunut kansainvälisen tukipaketin ehtojen täyttämiseen. Hallitusneuvottelut eivät ole sujuneet ongelmitta ja Dombrovskis on todennut, että ilmapiiri neuvotteluissa ei ole täydellinen.

Taloustilanne heikkenee nopeasti 

Uuden hallituksen asemaa ei helpota ennakoitua huonompi talouskehitys. Talouden taantuma heijastuu nyt nopeasti reaalitalouteen, ja esimerkiksi teollinen tuotanto supistui tammikuussa 17 prosenttia vuoden 2008 tammikuun tilanteesta. Työttömyys on nopeassa kasvussa ja on noussut keskimäärin 0,3 prosenttia viikossa viime aikoina saavuttaen 9,5 prosentin tason helmikuun lopussa. Suurimman ongelman muodostaa kuitenkin se, että talouden ennustetaan supistuvan jopa 12 prosenttia tänä vuonna. Tämä asettaa lisähaasteita kansainvälisen tukipaketin ehtojen täyttämiselle. 

Joulukuussa laadittu tukipaketti perustui oletukselle talouden supistumisesta 5 prosenttia vuonna 2009. Latvia ja avunantajat sopivat budjettivajeen voivan tällöin jäädä 5 prosenttiin BKT:sta. Kun talouden nyt ennustetaan supistuvan 12 prosenttia, tarkoittaisi tämä budjettivajeen kasvamista noin 11-12 prosenttia, jos hallitus ei kykene politiikkamuutoksiin. Budjettivajeen kasvaminen näin suureksi tarkoittaisi käytännössä lainaehtojen rikkomista ja tulevia maksueriä ei maksettaisi. Tulevan pääministeri Dombrovksisin mukaan tämä käytännössä tarkoittaisi Latvian ajautumista konkurssiin ja esimerkiksi julkisen sektorin palkkoja ei enää kyettäisi maksamaan. Vaihtoehdoksi jää käytännössä vain lisäsäästöjen etsiminen julkisista menoista. 

Budjettivajeen painaminen takaisin 5 prosentin tasolle vaatii nykytilanteessa noin 1 miljardin euron lisäleikkausten tekemistä julkisiin menoihin. Tulevan pääministeri Dombrovskisin mukaan tämä tarkoittaa käytännössä keskimääräistä 20 prosentin leikkausta kaikista julkisista menoista. Dombrovskis on todennut pyrkivän-sä pitämään kuitenkin eläkkeet ja EU-hankkeiden omarahoitusosuudet leikkauslistojen ulkopuolella. Toisaalta Latvian taloustilanne voi vielä heiketä nykyisestä merkittävästikin, sillä talousanalyytikkojen arvion mukaan talouden supistuminen 12 prosentilla on edelleen optimistinen arvio ja supistuminen voi olla huomattavasti suurempaakin. 

Alun perin kansainvälistä tukipakettia laadittaessa latin devalvaatio suljettiin vaihtoehtona pois. Sen sijaan vaihtoehdoksi valittiin niin sanottu sisäinen devalvaatio, mikä tarkoittaa muun muassa palkkojen pienentämistä. Jos hallitus epäonnistuu lisäleikkausten tekemisessä tai se ei ole täysin sitoutunut kansainvälisen tukipaketin ehtojen toteuttamiseen, voi ainoaksi vaihtoehdoksi jäädä devalvaatio. Tästä vaihtoehdosta ei julkisuudessa juurikaan keskustella, koska sen vaikutukset Latvian taloudelle olisivat vakavat ja sillä olisi myös merkittäviä heijastusvaikutuksia muualle Itä-Eurooppaan.