Latvian talous nousee hiljalleen kriisistä

Latvian talouskriisi oli äärimmäisen syvä, BKT supistui yli viidenneksen. Reaalitalouden puolella syvin lama alkaa olla ohi. Latvian toimet julkisen taloutensa vakauttamiseksi ovat olleet onnistuneita. Kovalla kulukuurilla on vältetty budjettivajeen kasvaminen hallitsemattoman suureksi. Parantuneen talouskehityksen johdosta Latvian hallitus on ottanut tavoitteekseen välttää kansainvälisen tukipaketin jäljellä olevien lainaerien nostamista.

Latvian talouskriisi oli äärimmäisen syvä. BKT supistui yli viidenneksen. Reaalitalouden puolella syvin lama alkaa olla ohi. Budjettialijäämä olisi kasvanut kestämättömäksi ilman säästötoimia. Onnistuneet julkisen talouden vakauttamistoimet ovat pitäneet alijäämän siedettävällä tasolla. Vakauttamistoimia on rahoitettu IMF:n, Komission ja Pohjoismaiden antamalla 7,5 miljardin euron tukipaketilla.

Säästötoimet ovat olleet Latvian talouteen suhteutettuna suuret, IMF:n arvion mukaan säästötoimet ovat vastanneet 13% BKT:sta. Ta-louskriisin hallinta on ollut poliittisesti haasteellista, mutta syksyn 2010 parlamenttivaalit päättyivät hallituksen voittoon. Kansa antoi pääministeri Dombrovskisille mandaatin jatkaa säästötoimia.

Latvian julkinen talous ei vielä ole kestävällä pohjalla, vaan budjettivaje on kuluvana vuonna parhaimmillaankin 6% BKT:sta. Tämä vaatii tulevina vuosina lisäsäästöjä, jotta julkinen talous saadaan lopullisesti terveelle pohjalle ja euron käyttöönotto toteutuu suunnitellusti 2014.

Säästötoimien jatkaminen vaatii poliittista tahtoa varsinkin kun halli-tuksen tulisi toteuttaa rakenteellisia uudistuksia. IMF:n ja Komission vaatimien säästöjen löytäminen kuluvan vuoden budjettiin on ollut vaikea prosessi ja hallitus näyttää jo kärsivän säästöväsymyksestä.

Latvia ajautui loppuvuodesta 2008 syvään talouskriisiin. Kriisin taustalla olivat sisäsyntyisten asunto- ja kulutuskuplien puhkeaminen, mutta maan toiseksi suurimman liikepankin ajautuminen valtion haltuun kansainvälisen finanssikriisin takia pahensi tilannetta. Latvia joutuikin turvautumaan kansainväliseen 7,5 miljardin euron tukipakettiin taloutensa vakauttamiseksi. Latvian suurimmat tukijat ovat IMF ja Komissio. Myös Pohjoismaat ml. Suomi ovat mukana tukipaketissa merkittävällä summalla.

Valoa tunnelin päässä?

Latvian talouskriisi oli kaikilla mittareilla äärimmäisen syvä. Maan BKT supistui vuosina 2008–2009 yli viidenneksen. Vielä viime vuonnakin talouden ennustettiin supistuvan lähes 3 %. Alustavat tiedot viime vuoden talouskehityksestä osoittavat kuitenkin ennakoitua nopeampaa toipumista ja talouden su-pistumisen ennustetaan jäävän lähelle nollaa. Kuluvana vuonna talouden pitäisi palata maltilliselle kasvu-uralle. Laman myötä myös Latvian julkinen talous joutui kovalle koetukselle verotulojen romah-taessa ja mm. työttömyys- ja sosiaalimenojen kasvaessa samanaikaisesti.

IMF on arvioinut, että Latvian budjettialijäämä olisi talouskriisin aikana kasvanut ilman säästötoimia 20 prosenttiin BKT:sta. Tämä olisi nostanut valtion velan kestämättömälle tasolle. Talouden tasapai-nottamistoimenpiteet ovat BKT:hen suhteutettuna olleet merkittävät ja esim. IMF arvioi Latvian yhteenlaskettujen säästötoimien vastaavan n. 13 % maan BKT:sta. Vuonna 2010 budjettivaje jäi säästötoimien ansiosta 8,5 % BKT:sta ja tavoitteena on painaa budjettivaje alle 3 % vuoteen 2012 mennessä. Tämä mahdollistaisi Latvian liittymisen euroalueeseen 2014 mikäli myös muut kriteerit täyttyvät.

Latvian tekemiä julkisen talouden vakauttamistoimia on tuettu kansainvälisellä tukipaketilla. Kokonai-suudessaan 7,5 miljardin euron tukipaketista oli vuoden 2010 loppuun mennessä nostettu 4,4 miljardia euroa eli 59 % koko tukipaketista. Suurimman osan tähän mennessä maksetuista lainoista on myöntänyt EU:n Komissio, mutta myös IMF, Maailmanpankki ja EBRD ovat myöntäneet lainoja.

Säästötoimet ovat koskeneet koko yhteiskuntaa. Valtion palkkamenoja on leikattu keskimäärin 30 %, vaikkakin eräillä aloilla (mm. opettajat) leikkaukset ovat olleet suurempia. Valtion investointibudjetin leikkaukset ovat puolestaan vastanneet kolmea prosenttia BKT:sta. Valtion tuloja on lisätty korottamalla mm. tuloveroa ja arvonlisäveroa. Käytännössä säästöt ovat kohdistuneet lähes kaikkiin kansanosiin. Tärkeimpänä poikkeuksena eläkeläiset, joiden eläkkeisiin suunnitellut 10 % leikkaukset kumottiin perustuslakituomioistuimessa joulukuussa 2009.

Kansa antoi vaaleissa hallitukselle mandaatin jatkaa säästötoimia

Talouskriisin hoitaminen ja kansainvälisten lainanantajien ehtojen täyttäminen on ollut haastavaa Lat-vian poliittiselle johdolle. Poliittiset kriisit ovatkin seuranneet toisiaan viime vuosien aikana: Riian mellakat talvella 2009, hallituksen kaatuminen keväällä 2009 ja ajautuminen vähemmistöhallituksen keväällä 2010. Neuvottelut IMF:n ja Komission kanssa ovat usein olleet vaikeita ja hallitus on vaikuttanut haluttomalta täyttämään lainanantajien ehtoja. Lopulta neuvotteluratkaisu on kuitenkin aina löytynyt ja hallitus on täyttänyt asetetut ehdot.

Latvian parlamenttivaalit järjestettiin lokakuussa 2010. Vaalitaistelun yksi pääteema oli Latvian talo-uskriisin hoito ja säästötoimenpiteiden jatkaminen. Vaalit päätyivät hallituskoalitioon kuuluneiden puolueiden voittoon niiden saavuttaessa selkeän enemmistön uudessa parlamentissa. Kansa antoi näin vahvan mandaatin pääministeri Dombrovskisille jatkaa tiukkaa talouden vakauttamisohjelmaa. Dombrovskisin toinen hallitus muodostettiin lopulta edellisenkin hallituksen kahden keskeisimmän puolueen varaan: Dombrovskisin edustama Yhtenäisyys sekä Maanviljelijöiden ja vihreiden liitto. Puolueilla on parlamentissa yhteensä 55 edustajaa sadasta.

Säästötalkoot alkavat väsyttää päätöksentekijöitä?

Parantuneen talouskehityksen johdosta Latvian hallitus on ottanut tavoitteekseen välttää kansainvälisen tukipaketin jäljellä olevien lainaerien nostamista.  Pohjoismaiden oli tarkoitus ottaa vastuulleen tukipaketin rahoitus sen loppuvaiheissa. Mikäli Latvian hallituksen suunnitelmat toteutuvat, myös  Suomen 324 milj. euron kahdenvälinen laina Latvialle jäisi nostamatta. Joka tapauksessa talouden vakauttamisohjelman on suunniteltu päättyvän kuluvan vuoden lopussa ja kansainväliseen tukipakettiin kuuluvien lainojen takaisinmaksu käynnistyy vuonna 2012. IMF ei kuitenkaan poistu Latviasta välittömästi, vaan jatkaa vakauttamisohjelmaan liittyvällä jälkihoidolla (post-program engagement).

Huolimatta hallituksen tavoitteesta välttää lisälainan nostamista Latvian julkinen talous ei vielä ole kestävällä pohjalla. Kuluvana vuonna tavoitteena on budjettivajeen jääminen 6 %:iin BKT:sta. Euro-alueeseen liittyminen tavoitteen mukaisesti vuonna 2014 edellyttäisi budjettivajeen pienentämistä 3 %:iin, mikä edellyttää merkittäviä lisäleikkauksia vuonna 2012. Tämän jälkeenkin Latvian julkinen talous kuitenkin kuluttaisi enemmän kuin se ansaitsee ja hallitus joutuisi ottamaan lisää lainaa kattaak-seen kaikki menonsa.

Vaalien antama vahva mandaatti säästöjen jatkamisesta ja ennakoitua nopeampi talouden toipuminen ei ole tehnyt lainanantajien ehtojen täyttämisestä helpompaa. Hallitus vei kylläkin kuluvan vuoden budjetin onnistuneesti hyväksyttäväksi uuteen parlamenttiin heti vaalien jälkeen. Esitys sisälsi myös IMF:n ja Komission vaatimat 400 milj. euron leikkaukset julkisiin menoihin. IMF ja Komissio eivät kui-tenkaan olleet täysin tyytyväisiä parlamentin hyväksymään budjettiin ja säästötoimien laadukkuuteen. Lainanantajat vaativatkin hallitusta löytämään laadukkaita lisäsäästöjä n. 70 milj. euron edestä. Tämä ei ole ollut poliittisesti helppoa, vaan hallitus on etsinyt sopivia säästökohteita koko alkuvuoden ajan.

Erityisen vaikeita säästöjen löytäminen on ollut opetus- ja terveyssektoreilla. Näiden sektoreiden mi-nisteriöt ovat olleet Maanviljelijöiden ja vihreiden liiton ministereiden vastuulla ja puolue on vastustanut sektoreille suunniteltuja leikkauksia. Helpot säästökohteet on 2,5 vuodessa käyty läpi ja erityisesti opetus- ja terveyssektoreilla tarvittaisiin kipeästi rakenteellisia uudistuksia. Uudistusten pitäisi tehostaa julkisen sektorin toimintaa ja samalla saada julkisen sektorin toiminta ja palvelut paremmin vas-taamaan nykyisen latvialaisen yhteiskunnan tarpeita erityisesti huomioiden väestön jatkuvan vähe-nemisen.

Kommentti

Latvian toimet julkisen taloutensa vakauttamiseksi ovat olleet onnistuneita. Kovalla kulukuurilla on vältetty budjettivajeen kasvaminen hallitsemattoman suureksi ja budjettivajeen supistaminen on pysynyt aikataulussaan, jonka päässä siintää euron käyttöönotto. Onnistunut julkisen talouden tasapainottaminen alkoi heijastua mm. Latvian luottoluokituksiin jo alkuvuodesta 2010. Hallitus onkin onnistunut palauttamaan markkinoiden luottamuksen, mistä osoituksena on se, että Kreikan, Irlannin ja Portugalin ongelmat eivät ole aiheuttaneet minkäänlaisia heijastusvaikutuksia Latviaan.

Tästä huolimatta Latvian säästötalkoot eivät vielä ole ohi ja hallitukselta edellytetään vielä paljon työtä julkisen talouden lopulliseksi vakauttamiseksi. Latvia on säilyttänyt tavoitteenaan euroon siirtymisen vuonna 2014. Tämä edellyttää erittäin suuria säästöjä vuonna 2012 kun budjettivajetta painetaan alaspäin kohti tasoa, jota terveellä pohjalla oleva julkinen talous edellyttää. Helpot säästökohteet on kriisin tässä vaiheessa käytetty ja hallituksen olisi päästävä käsiksi poliittisesti vaikeampiin rakenteel-lisiin uudistuksiin, mikä edellyttää vahvaa poliittista tahtoa.

Kriisin pitkän aikavälin vaikutuksia voi tässä vaiheessa ennakoida vain yleisellä tasolla. Mikäli Latvia onnistuu rakenteellisten uudistusten toteuttamisessa, hyödyttää tämä maan julkista taloutta vielä pit-kään tulevaisuudessa. Laman jälkihoito tulee viemään myös aikaa. Työttömyyden pienentäminen, työmarkkinoiden kohdanto-ongelmien ratkaiseminen ja laman sosiaalisten vaikutusten hoitaminen ovat kaikki pitkäkestoisia prosesseja. Merkittävin pitkän aikavälin vaikutus voi kuitenkin paljastua jo tänä vuonna kun maaliskuussa käynnistyneen väestönlaskennan tulokset valmistuvat. Samalla paljastuu kuinka paljon nuorta, hyvin koulutettua työvoimaa on muuttanut pois Latviasta. Heidän takaisin hou-kutteleminen tulee olemaan haasteellista.