Latvian energiasektorilla muutoksia: kohti toimivia maakaasu- ja sähkömarkkinoita, matalampia päästöjä ja vihreämpää energiaa

Latvian maakaasumarkkinat avautuvat kilpailulle huhtikuun alussa 2017. Yritykset ovat voineet rekisteröityä kaasun myyjiksi helmikuusta lähtien. Toimiviin kaasumarkkinoihin liittyvät hyvät kaasunsiirtoyhteydet ja kaasuvarastojen tekninen modernisointi. Sähkömarkkinat toimivat jo, ja seuraavaksi Latviassa valmistellaan sähköverkon yhdistämistä Euroopan kantaverkkoon yhdessä muiden Baltian maiden kanssa. Uusiutuvan energian osalta Latviassa pohditaan, miten täyttää EU:n energia- ja ilmastotavoitteet.

Latvian maakaasumarkkinat avautumassa

Latvian maakaasumarkkinat ovat avautumassa suunnitelmien mukaisesti kilpailulle 3.4.2017. Tarvittava lainsäädäntö on pääsääntöisesti hyväksytty, ja nykyinen Latvijas Gaze -yhtiön monopoliasema päättyy 3.4.2017. Sen tehtävien eriyttäminen käynnistettiin toden teolla 22.12.2016, kun uusi Conexus Baltic Grid -yritys perustettiin vastaamaan kaasun varastointiin ja siirtoon liittyvistä tehtävistä. Latvijas Gazelle jäävät kaasun jakeluun ja myyntiin liittyvät tehtävät.

Vaikka aluksi molempien yritysten omistajat ovat samat, vuoden 2017 loppuun mennessä Conexus Baltic Gridin pääomistajien on myytävä osuutensa Latvijas Gazessa, sillä Latvian uuden energialain mukaan järjestelmän operaattori ja myyjät on erotettava toisistaan myös omistussuhteiden osalta. Pääomistajat ovat Gazprom (34,1%), EU:n investointirahasto Marguerite Fund (29,1%), Uniper Ruhrgas International (18,3%) sekä Itera Latvija (16 %).

Yritysten on ollut mahdollista rekisteröityä maakaasun myyjiksi helmikuusta 2017 lähtien. Heti ensimmäisten päivien aikana kymmenkunta yritystä ilmoitti aikeistaan osallistua maakaasun kauppaan. Yrityksillä kestänee jonkin aikaa hahmottaa markkinoiden avautumisen tuomat mahdollisuudet, ja uusia yrityksiä jo rekisteröityneiden lisäksi tullee vielä mukaan.

Tavoitteena alueelliset kaasumarkkinat, joissa Suomi on mukana

Baltian pääministerit allekirjoittivat Baltian alueellisten kaasumarkkinoiden perustamista koskevan julistukseen joulukuussa 2016. Tavoitteena on, että kaasumarkkinat aloittaisivat toimintansa vuonna 2020. Avoinna on vielä useita kysymyksiä, kuten infrastruktuurin kustannusten jakautuminen. Latvialaiset näkisivät mielellään Suomen mukana alueellisilla kaasumarkkinoilla yhdessä Baltian maiden kanssa.

Latvian talousministeriön näkemysten mukaan alueelliset kaasumarkkinat mahdollistaisivat kaasunlähteiden monipuolistamisen, sillä pirstaloituneet markkinat eivät houkuttele toimijoita. Suuret kaasuntoimittajat etsivät isoja markkinoita eivät edes lähde neuvottelemaan ennen kuin tietty minimitaso täyttyy. Hyvin toimivat alueelliset markkinat mahdollistaisivat lisäksi kaasun edullisen hinnan, mikä hyödyttäisi myös yrityksiä.

Latvian maakaasuinfrastruktuuri hyvässä kunnossa, varastoja modernisoitava

Latvian maakaasuinfrastruktuuri ml. keskeisimmät siirtoputket on pääsääntöisesti hyvässä kunnossa. Seuraavaksi suunnitelmissa on keskittyä Inčukalnsin kaasuvaraston modernisaatioon siten, että kaasuvirrat varastoon ja varastosta voitaisiin toteuttaa nykyistä joustavammin huomioiden eri käyttäjien tarpeet. Latvian markkinoille tulevat kaasunmyyjät joutuvat joka tapauksessa käyttämään Inčukalnsin varastoa. Inčukalnsin kaasuvaraston kapasiteetti riittää nykyisellään koko alueen tarpeisiin, eikä sen kasvattamiseen nähdä tarvetta. Latvialle oleellista on toteuttaa modernisaatio kustannustehokkaasti ja markkinaehtoisesti.

Maakaasun kulutus Latviassa on laskenut viime vuosina, mutta kaasun osuus koko energiantuotannosta on pysynyt melko vakaana, noin 26 prosentissa. Kaasun osuuden ei myöskään ennakoida muuttuvan merkittävästi, sillä Latviassa ei käytetä hiiltä tai ydinenergiaa, ja uusiutuvia energianlähteitä (erityisesti puuhaketta) on rajallisesti ja niiden käytön kustannukset asettavat käytännön rajoitteita.

Toistaiseksi Latvia on kuitenkin edelleen sataprosenttisesti riippuvainen Venäjän maakaasusta. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti kaasumarkkinoiden avauduttua. Esimerkiksi Liettuan Klaipedan LNG-terminaalin kautta tuotavalla kaasulla voitaisiin kattaa ¾ Baltian kaasutarpeesta.

Sähkömarkkinat toimivat, edessä synkronointi Euroopan kantaverkkoon

Sähkömarkkinat toimivat Latviassa nyt kuluttajien kannalta hyvin. Latvia kuuluu Pohjoismaiden ja Baltian yhteiseen Nord Pool -sähköpörssiin, ja sähkömarkkinoiden avaaminen kilpailulle saatiin päätökseen vuoden 2015 alussa. Markkinoiden ja siirtoyhteyksien parantumisen myötä myös alueen sähkön hinnat ovat lähentyneet toisiaan. Noin vuoden käytössä ollut Ruotsin ja Liettuan yhdistävä NordBalt-kaapeli on johtanut sähkön hinnan laskuun Latviassa ja Liettuassa.

Sähköverkkojen osalta Latvian ajankohtaisin kysymys on Baltian maiden irtautuminen Venäjän BRELL-verkosta ja synkronointi Euroopan sähköverkkoon. Esillä on ollut kolme vaihtoehtoa: synkronointi Suomen kautta Pohjoismaiden järjestelmään, Puolan kautta Keski-Euroopan järjestelmään tai Baltian säilyminen energiasaarekkeena. Latvia korostaa hankkeen kustannusten huomioimista sekä Euroopan komission kantaa, sillä EU:n rahoitus on tärkeää hankkeen toteutumiselle.

Latvialle tärkeintä on, että desynkronoinnissa edetään. Päätös ensisijaisesta etenemissuunnasta – Suomen vai Puolan kautta – olisi saatava tänä vuonna, jotta suunnittelussa voidaan edetä. Eteneminen on tärkeää myös, jotta voidaan vahvistaa EU:n rahoitus ennen nykyisen rahoituskauden päättymistä vuonna 2020. Vuonna 2009 käynnistetyn hankkeen toteutumiseen menee joka tapauksessa vielä kymmenisen vuotta, ja infrastruktuurin rakentaminen on kallista.

Tuoreen selvityksen mukaan Puolan kautta synkronointi olisi kustannustehokkaampi ja vakaampi ratkaisu kuin merikaapeli Virosta Suomeen. Latvia on avoin myös Suomen kautta tapahtuvalle synkronoinnille, vaikka se olisikin teknisesti haastavampaa. Pohjoisen suuntaa puoltaa myös Baltian kuuluminen Nord Pool -sähköpörssiin. Myös Pohjoismaat hyötyisivät, kun verkon huoltokulut laskisivat ja järjestelmän vakaus paranisi sen koon kasvun myötä.

Uusiutuvan energian tavoite vuodelle 2020 saavutettavissa, biopolttoainelakiin tulossa muutoksia

Latvialle asetettu uusiutuvan energian tavoite vuoteen 2020 mennessä on 40 prosenttia. Tämä ollaan talousministeriön arvion mukaan todennäköisesti saavuttamassa. Pidemmän aikavälin trendi uusiutuvien energianlähteiden osuudessa on ollut nouseva, ja Latviassa on käynnissä useita lämmön- ja sähköntuotantovoimaloiden rakennushankkeita sekä tuulivoimahankkeita, jotka kasvattavat uusiutuvan energian osuutta. Uusiutuvan energian käyttöön ja energiatehokkuuteen kannustetaan rahoituksella. Esimerkiksi kaasun käyttöä lämmitykseen pyritään vähentämään tukemalla keskuslämmitysjärjestelmien rakentamista.

Vuoden 2030 energia- ja ilmastopakettiin liittyvien tavoitteiden kansallisen toteuttamisen valmistelu on käynnissä. Latviassa päästöistä 75–78 prosenttia tulee maataloudesta, liikenteestä ja energiasta (nk. ei-päästökauppasektori), ja tehokkaimpia keinoja päästöjen leikkaamiseksi joudutaan etsimään useilta sektoreilta. Latviassa vetovastuu on ympäristöministeriöllä. Talousministeriö, liikenneministeriö ja maatalousministeriö osallistuvat valmisteluun.

Latviassa valmistellaan biopolttoainelain uusimista. Talousministeriö julkaisi tammikuussa 2017 raportin, jossa tarkastellaan eri vaihtoehtoja biopolttoaineiden käytön lisäämiseksi. Talousministeriö esittää, että biopolttoaineen sekoitusosuutta nostetaan vuoteen 2020 mennessä kymmeneen prosenttiin. Muutokset sallivat polttoaineenmyyjille nykyistä suuremman joustavuuden biopolttoaineiden myynnissä.

Anna-Mari Hämäläinen

bioenergia
energia
maakaasu
vientiyritykset