Latvialle tiukka sopeutumiskuuri
Latvia ajautui Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) syliin. Neuvotteluissa IMF:n tukipaketin ehdoista devalvaatio suljettiin vaihtoehtona pois, koska se olisi voinut johtaa koko pankkijärjestelmän romahtamiseen. Devalvaation vaihtoehtona IMF vaatii erittäin tiukkaa talouden vakauttamisohjelmaa. Latvian parlamentti hyväksyikin viime viikolla tiukan julkisen talouden sopeutusohjelman. Ensi vuonna talouden ennustetaan supistuvan 5 prosenttia. Budjetti tulee olemaan 5 prosenttia alijäämäinen, ja valtio karsii menoistaan sekä henkilöstöstään 15 prosenttia.
Ylijäämäiseen budjettiin toivotaan Latviassa päästävän 2012. Samana vuonna olisi tarkoitus ottaa euro käyttöön.
Käytännössä vakautusohjelman toteutus tarkoittaa sisäistä devalvaatiota. Sekä julkinen että yksityinen sektori suunnittelevat henkilöstön vähennyksiä, työnsä säilyttävät joutuvat suostumaan alkuvaiheessa noin 10-20 prosentin palkan alennuksiin.
Latvia tarvinnee ulkoista apua vähintään 8 miljardia euroa. IMF:n odotetaan tekevän päätöksen omasta lainastaan vielä ennen vuodenvaihdetta.
Talouden vakautusohjelma
Latvian parlamentti Saeima hyväksyi 12. joulukuuta aamuyöllä äänin 57-21 hallituksen esityksen Latvian valtiontalouden vakauttamisohjelmasta sekä valtion budjettiin tehdyistä radikaaleista muutoksista.
Vakautusohjelma sisältää neljä osiota:
- rahapolitiikka,
- verotus,
- budjettikuri ja
- kansantalouden kilpailukyvyn lisääminen sekä elvytys.
Rahapolitiikan lähtökohta on nykyisen euroon sidotun latin vaihtokurssin säilyttäminen ennallaan.
Verotukseen tehdään merkittäviä muutoksia. Yleinen ALV on tarkoitus nostaa 18 prosentista 21 prosenttiin. Alennettu ALV on tarkoitus nostaa 5:stä 10 prosenttiin ja alennetun ALV:n piiriin kuuluvien tuotteiden määrää tarkoitus pienentää. Muun muassa polttoaineiden, alkoholin, tupakan ja kahvin valmisteveroa on tarkoitus nostaa. Vastaavasti tuloverotusta tarkoitus laskea 25 prosentista 23 prosenttiin.
Ensi vuoden budjetin pohjaoletuksena on nyt nopeasti taantuva kansantalous. BKT:n odotetaan supistuvan ensi vuonna 5 prosenttia. Budjettivaje tulee olemaan 4,9 prosenttia BKT:sta. Inflaation ennustetaan laskevan 5,9 prosenttiin ja työttömyyden kasvavan 10 prosenttiin.
Aiemmin hyväksytystä budjetista tuloarviota on laskettu lähes 1,3 miljardia euroa (noin 912 miljoonaa latia) ja menoja karsittu yli 570 miljoonaa euroa (400 miljoonaa latia). Säästöjä etsitään muun muassa karsimalla voimakkaasti julkisen sektorin menoja. Julkishallinnon työvoimaa on tarkoitus vähentää seitsemäsosa seuraavan kahden vuoden aikana uudistamalla muun muassa opetus- ja terveyspalveluita. Tiukkaa budjettikuria on tarkoitus jatkaa myös tulevina vuosina, vaikkakin ylijäämäiseen budjettiin olisi tarkoitus päästä vasta vuonna 2012.
Kokonaisuutena ohjelman tavoitteena on euron käyttöönotto Latviassa 2012.
IMF:n tuki pyritään varmistamaan
Latvian julkinen talous ajautui vapaaseen pudotukseen marraskuun aikana, kun kansainvälinen finanssikriisi johti sisäsyntyisen talouslaman nopeaan syvenemiseen. Hallitus valmisteli ensi vuoden budjettia epävarmoissa tunnelmissa ja joutui tarkistamaan muun muassa ensi vuoden kasvulukuja kesken parlamentin budjettikäsittelyn. Lopulta ensi vuoden talouskasvulukua tarkistettiin yhteensä 7 prosenttia alaspäin marraskuun aikana, ja Latvian oli pakko avata neuvottelut ulkopuolisen tuen saamiseksi IMF:ltä.
Hallituksella oli joulukuun alussa valittavanaan ainoastaan huonoja vaihtoehtoja. Ilman IMF:n apua maa olisi ajautunut nopeasti Islannin tilanteeseen, jossa se olisi ollut pakotettu devalvoimaan ja valtio olisi käytännössä ollut konkurssissa.
Valtion kassa alkoi tyhjetä, ja arvioiden mukaan jo ensi vuoden alkupuolella valtiolla olisi ollut vaikeuksia maksaa julkisen sektorin palkkoja. Neuvotteluissa IMF:n kanssa olennaiseksi kysymykseksi muodostui latin arvo ja nykyisen euroon sidotun vaihtokurssin kohtalo. Devalvaatiovaihtoehto pudotettiin neuvotteluissa kuitenkin varsin nopeasti pois, sillä se olisi todennäköisesti ajanut lukuisia pankkeja vaikeuksiin ja olisi voinut pahimmillaan johtaa pankkijärjestelmän kokonaisvaltaiseen romahdukseen. Sen sijaan vaihtoehdoksi valittiin tiukka rakenteellinen sopeuttamisohjelma ilman devalvaatiota, jota yleisesti pidetään tarjolla olevista huonoista vaihtoehdoista parhaimpana.
Parlamentin hyväksymä vakauttamisohjelma on ilmeisesti latviankielinen käännös Latvian ja IMF:n välillä sovitusta talouden tervehdyttämisohjelmasta. Ohjelman lähtökohtana on merkittävä julkisen sektorin kulujen karsiminen. Samanaikaisesti se käynnistää sisäisen devalvaatioprosessin, jossa sekä julkinen että yksityinen sektori tulevat laskemaan työntekijöiden palkkoja. Palkkojen laskemisella pystytään vähitellen parantamaan sekä tuottavuutta että maan kansainvälistä kilpailukykyä. Ensi vaiheessa palkkojen ennustetaan laskevan noin 10-20 prosenttia. Huomattava määrä yrityksiä ennustetaan ajautuvan konkurssiin ja työttömyyden ennustetaan nousevan kaksinumeroisiin lukuihin nopeassa tahdissa.
Tarkkoja summia Latvian tarvitsemasta ulkopuolisesta tuesta ei vielä ole esitetty. Haarukka on julkisessa keskustelussa vaihdellut 5-13 miljardin euron välillä, mutta lopullinen summa asettunee noin 8 miljardiin euroon.
Paljon kysymysmerkkejä: miten ohjelmaa toteutetaan, miten valvotaan, onko yllätyksiä tiedossa?
Parlamentin hyväksyttyä vakautusohjelman on seuraavana askeleena IMF:n päätös Latvialle myönnettävästä tuesta. IMF:n odotetaan tekevän päätöksen lainasta vielä ennen joulua tai joulunpyhien aikana. IMF:n lisäksi Latvian tukemiseen on lähdössä mukaan myös muita ulkopuolisia tukijoita, joista komissio ja Viro ovat jo varmistaneet osallistumisensa. Myös Pohjoismaiden osallistuminen on mahdollista. Ruotsilla on erityisintressi ruotsalaispankkien tekemien huomattavien sijoitusten takia. Seuraavaksi kiinnostus tuleekin kohdistumaan siihen miten Latvialle annettavaa tukea tullaan valvomaan ja kontrolloimaan. Erityisesti komission jäsenmaalle asettamat ehdot ja valvontamekanismit tulevat olemaan mielenkiintoinen kysymys.
Suurempia yllätyksiä Latvian talouteen liittyen ei tällä hetkellä ole näköpiirissä. Pankkijärjestelmän pitäisi olla tällä hetkellä suhteellisen vakaa ja pienempien paikallisten pankkien taseiden kunnossa. Tosin pankkisektorilla kaikki on tällä hetkellä riippuvaista luottamuksesta, ja pienempien pankkien tilanne saattaa muuttua nopeastikin, jos kansalaiset alkavat siirtää säästöjään muualle.
Talouskehityksen osalta edessä näyttäisi olevan pitkä taantuma, joka taittuu vasta 2010-luvun puolella.
Vakautusohjelman vaikutuksia ei ole ehditty vielä syvällisesti analysoida. Hallituksen ja julkisen hallinnon asiantuntemus ja analysointikyky on asetettu useissa arvioissa kyseenalaiseksi, joten viime viikolla tarkistetun budjetin ennusteet ensi vuoden kasvuluvuista ja budjetin alijäämästä voivat vielä osoittautua optimistisiksi. Valtionhallinto aloittaa nyt kulujen karsinnan ja henkilöstön irtisanomisen. Vakautusohjelman käsittelyssä säästötavoitteita on käsitelty vain numeroina ja vaikutukset käytännön toimintaan ja politiikkoihin ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
Kuinka käy köyhimpien?
Ohjelman sosiaalisia vaikutuksia on vielä vaikea arvioida. IMF on edellyttänyt Latvian kiinnittävän erityistä huomiota vähäosaisimpiin, mutta tämä ryhmä tulee kuitenkin kärsimään eniten talouden alamäestä. Latvialaiseen kansanluonteeseen ei kuulu voimakas mielenilmaisu, joten esimerkiksi voimakaskaan työttömyyden kasvu tuskin saa kansaa barrikadeille. Toisaalta säästötoimet saattavat pahentaa olemassa olevia ongelmia.
Hallitus on toiminut erittäin kovan paineen alaisena, ja erityisesti valtiovarainministerin eroa on vaadittu useilta tahoilta. Hallituksella on edessään vielä ennen joulua toinen voimainponnistus, kun parlamentin pitäisi päättää Latvian aluehallintojärjestelmän uudistamisesta ja kuntien määrän pudottamisesta nykyisestä noin 500 kunnasta sataan.
Tämän jälkeen pääministeri joutunee harkitsemaan muutoksia hallitukseensa, mutta hallituspohjan radikaali muuttuminen ei ole kovin todennäköistä. Erityisesti parlamentin suurin ryhmä Kansanpuolue pyrkinee ottamaan sisäpoliittisesti suuremman roolin, kun vaikeat talousratkaisut on nyt saatu tehtyä.