Laos kansainvälistyy

Laos pyrkii täyttämään WTO-kriteereitä, mutta ulkomaalaiset kaupalliset toimijat kokevat maassa vielä useita haasteita. Laosin vahvuuksia ovat talouskasvu sekä vakiintunut poliittinen järjestelmä. Potentiaalisia investointikohteita ovat maan infrastruktuurin rakentaminen. Laosissa on runsaat yhä hyödyntämättömät mineraalivarannot, ja ulkomaalaisia sijoittajia on kiinnostanut myös plantaasitoiminta. Kiinan kasvava läsnäolo on lisännyt keskustelua vastuullisista sijoituksista. Suomalaisia on maassa vielä vähän.
 

Köyhä Laos pyrkii täyttämään WTO-kriteereitä, mutta ulkomaalaiset kaupalliset toimijat kokevat maassa vielä useita haasteita. Maailmanpankin liikeympäristön helppoutta tarkastelleessa maavertailussa Laos on tänäkin vuonna häntäpäässä.

Laosin vahvuuksia ovat talouskasvu, lukuisat lahjoittajajärjestöjen projektit sekä vakiintunut poliittinen järjestelmä. Potentiaalisia investointikohteita ovat maan infrastruktuurin, kuten energiaverkon, rakentaminen.

Laosissa on runsaat yhä hyödyntämättömät mineraalivarannot, ja ulkomaalaisia sijoittajia on kiinnostanut myös plantaasitoiminta.

Kiinan kasvava läsnäolo on lisännyt keskustelua vastuullisista ulkomaalaisista sijoituksista. Suomalaisia on maassa vielä vähän.

Kehitysmaa Laos on siirtymässä markkinatalouteen, ja maa neuvottelee parhaillaan WTO-jäsenyydestä. WTO-kriteereiden täyttäminen kestää kuitenkin aikansa, ja ulkomaalaiset toimijat kohtaavat Laosissa vielä useita haasteita. Niistä kertoo Maailmanpankin 183 maata kattava liikeympäristön helppoutta vertaileva tilasto, jossa

Laos on vuonna 2011 sijalla 171. Vertailussa tarkkaillaan mm. sitä, kuinka helppoa maassa on aloittaa ja lakkauttaa liiketoiminta, saada rakennuslupia ja käydä kauppaa rajan yli. Monessa asiassa Laosin sijoitus jopa heikkeni suhteessa edellisvuoteen.

Yksityiskohtaisempia ongelmia yrityksille listaa mm. USA:n Vientianen suurlähetystö, jonka mukaan tullikäytännöt ja investointeihin vaadittavat paperityöt ovat usein vaivalloisia. Avoimuutta puuttuu edelleen myös kauppalaista ja kauppatuomioistuimen toiminnasta – riitoja ratkaistaan harvoin ulkomaalaisen toimijan eduksi. Koulutetun työvoiman löytäminen on hyvin haasteellista, ja lait ja menettelyt saattavat muuttua lyhyellä varoitusajalla ja joskus ilman yksityisen sektorin konsultointia.

Laos kansainvälistyy

Laos on kuitenkin sitoutunut WTO-kriteereiden toteuttamiseen ja maan profiilin nostamiseen sijoittajien silmissä. Mm. vuoden 2011 alussa hallitus täydensi lainsäädäntöään siten, että ulkomaalaisilla ja laolaisilla yrityksille on ainakin periaatteessa tasavertaiset oikeudet käydä kauppaa. Laosia kannustetaan myös alentamaan tariffejaan alle 5 %:iin siten, että se voisi vuonna 2015 liittyä ASEANin vapaakauppa-alueeseen.

Laosin bruttokansantulo vuonna 2009 ilman ostovoimankorjausta oli 880 dollaria. Köyhän Laosin kansantalouden kehitys on riippuvainen ulkomaisista investoinneista ja kehitysavusta, jotka kattavat 80 % maan pääomainvestoinneista.

Kansantalous onkin hyötynyt merkittävästi suurista ulkomaisista investoinneista erityisesti vesivoimaloihin, kaivos- ja rakennusteollisuuteen. Tärkeimmät investoijat ovat Thaimaa, Kiina, Vietnam, Ranska ja Korea, mutta Laos tavoittelee investointeja myös muista maista. WTO:n ja alueellisen taloudellisen yhdentymisen lisäksi Laos on panostanut kahdenvälisiin kaupallisiin suhteisiin.

Maa on äskettäin allekirjoittanut sopimuksen Kiinan ja Japanin kanssa. Vientiane Timesin mukaan neuvotteluja käydään myös Intian ja Uuden Seelannin kanssa. Myös eurooppalaiset yritykset ovat huomassa kasvavan Laosin talouden, ja ne ovat parhaillaan organisoitumassa yhden eurooppalaisen kauppakamarin alle Vientianessa.

Maailmanpankki ennustaa Laosin talouden kasvavan tänä vuonna 8,6 %. Kasvua helpottaa lisääntynyt mineraalien louhinta sekä EU:n löyhentyneet säännöt liittyen vaateteollisuuden raaka-aineiden alkuperään – nyt Laos voi hankkia raaka-aineita muista maista ja hyötyä edelleen EU:n tullietuusjärjestelmästä. Laos kärsii edelleen kasvavasta inflaatiosta ruoan ja polttoaineen hinnan nousun vuoksi. Laosin taloutta hyödyttänee puolestaan esim. kuparin ja kullan hinnan nousu maailmanmarkkinoilla.

Suomalaisia toimii jo Laosin energiasektorilla

Potentiaalisia investointikohteita Laosissa ovat maan infrastruktuurin, kuten energiaverkon, rakentaminen. Laosissa on runsaat yhä hyödyntämättömät mineraalivarannot, ja ulkomaalaisia sijoittajia ovat kiinnostaneet myös esim. kumi-, kahvi-, maissi ja puuplantaasit. Laos panostaa myös ekoturismiin tulevaisuuden kasvun alana.

Laos toivoo tulevansa ”Kaakkois-Aasian energiapatteriksi” ja suunnittelee kymmenen vesivoimalan rakentamista seuraavan 5 vuoden aikana. Näistä useampi on jo rakenteilla. Energiasektori sekä voimalat ovatkin potentiaalinen sijoituskohde, ja tämän osalta myös Suomen Energy and Environment Partnership -ohjelma antaa mahdollisuuksia pääsyyn maahan.

Laosin tavoitteena on lisätä vesivoimaloiden määrää, jolloin siitä tulisi sähkön vientimaa. Jo nyt erityisesti Thaimaa tuo sähköä Laosista. Myös suomalaisia konsultteja on mukana vesivoimalaprojekteissa Laosissa. Kaikki voimalahankkeet eivät kuitenkaan ole edenneet ilman naapurimaiden vastustusta. Viime aikoina keskustelua on herättänyt etenkin Mekong-joelle suunniteltu Xayaburin patohanke. Kambodzha, Thaimaa ja Vietnam ovat vaatineet lisäselvityksiä padon vaikutuksista alajuoksulla.

Laosin vahvuuksia ovat vahva talouskasvu, lukuisat kansainvälisin varoin tuettavat projektit sekä vakiintunut poliittinen järjestelmä. Lisäksi Laosissa valmius yksityistää on esim. Kambodzhaa parempi, ja näin yksityisellä sektorillakin on suhteellisesti helpompi toimia. Suomalaiset käyvät Laosin kanssa vasta vähäistä kauppaa. Viime vuonna viennin arvo oli 497 000 euroa (70 % kasvu edellisvuoteen nähden), tuonnin 91 000 euroa.

YK toivoo vastuullisia sijoituksia

Kuten muissakin alueen maissa, myös Laosissa Kiina on lisännyt läsnäoloaan merkittävästi. Aikaisemmin Laos on ollut pitkälti länsimaisen avun varassa. Nyt Kiina investoi turismiin, maatalouteen ja kaivoksiin, ja laosilaiset opiskelevat innoissaan kiinaa ja sitä, kuinka käydä kauppaa kiinalaisten kanssa.

Asia Timesin mukaan vuoteen 2007 mennessä Kiinan osuus kaikista ulkomaisista sijoituksista oli 40 %, ja samainen lehti kirjoitti 2009 Kiinan hallitsevan suurta osaa Laosin taloudesta. Suunnitteilla on mm. rautatie Kiinasta läpi Laosin pääkaupunki Vientianeen ja edelleen Thaimaahan ja Singaporeen. Rautatiellä voisi parhaimmillaan olla paljon merkitystä esim. Pohjois-Laosin köyhien kylien elintasoon.

Kiinalaiset sijoitukset tuovat Laosiin toivottua taloudellista kehitystä. Kriitikot ovat kuitenkin huolessaan Kiinan investointien sosiaalisista ja ekologisista seurauksista.

Ulkomaalaiset investoijat kasvattavat maan bruttokansantuotetta, mutta työpaikkoja nämä eivät aina laolaisille tuo – ulkomaalaiset sijoittajat kun pitävät laosilaista työvoimaan joskus liian kouluttamattomina. 75 % kansasta työskentelee yhä maataloudessa. Esim. Kiinan vesivoimalahankkeissa työskentelee usein tuhansia kiinalaisia – ei laolaisia. Samoin joidenkin investointien ympäristövaikutukset huolestuttavat asiantuntijoita. YK:n kehitysohjelma kehottaakin Laosin kiinnittämään huomiota siihen, että ulkomaalaiset sijoitukset tuovat myös tullessaan työpaikkoja, osaamista ja teknologiaa. UNDP on pyrkinyt kehittämään Laosin hallituksen kapasiteettia valita investointiprojekteja, jotka hyödyttävät myös Laosia.

Investointeihin liittyykin ajoittain tiettyjä ehtoja teknologian siirrosta. Usea ulkomaalainen sijoittaja on sitoutunut antamaan vesivoimalansa maan hallitukselle 25 vuotta voimalan toiminnan alkamista. UNDP toivoo sijoituskriteerinä olevan myös ympäristöystävällisyys. Maassa, jossa useimmat ihmiset saavat elantonsa luonnonvaroista, ympäristön tuho ajaisi heikoimpia köyhyyteen.