Länsi-Kiinan taloustähti Chengdu houkuttelee ulkomaisia investoijia

Setsuanilaiset kaupungit Chengdu ja Chongqing ovat onnistuneet Länsi-Kiinassa parhaiten ulkomaisten investointien houkuttelussa. Itärannikon perinteisiin kasvukeskuksiin verrattuna molemmilla on lyömätön etu: enemmän mahdollisuuksia, vähemmän kilpailua. Koulutetun työvoiman saatavuus, rannikkoa matalammat kustannukset ja vauhdilla kohentuneet liikenneyhteydet lisäävät kaksikon vetovoimaa.

Tietoteknologian keskittymänä tunnettuun Chengduun on jo ehtinyt asettua joukko suomalaisyrityksiä. Chengduun menoa vauhdittaa EU-rahoitteinen yrityshautomo. Megahankkeista ei ole Chengdussakaan pulaa.

Kiinan tuoreessa viisivuotissuunnitelmassa (2011–2015) vahvistettiin uudelleen voimakas painotus Länsi- ja Keski-Kiinan kehittämiseen, mukaan lukien ulkomaisten investointien houkutteluun. Länsi- ja Keski-Kiinassa voidaan nähdä olevan kolme kaupunkia, joista alueelle tähyilevä ulkomainen yritys todennäköisimmin tukikohtansa valitsee: Chongqing, Chengdu ja Xi’an.

Jättiläispandan koti Chengdu on tietoteknologian keskittymä

Väkiluvultaan hivenen Saksaa suuremman Setsuanin maakunnan pääkaupunki Chengdu ylpeilee yli 3 000 vuoden historiallaan. Kiinassa maakunta tunnetaan erityisesti tulisesta ruuastaan. 15 miljoonan asukkaan Chengdun turistivetonaulana puolestaan toimivat ennen muuta jättiläispandat, joita pääsee katsomaan kaupungin pandakeskuksessa. Panda sopii mainiosti maskotiksi chengdulaisille, joilla on Kiinassa rentojen ihmisten maine. Chengdun kaupungin edustajat korostavat elämänlaadun parantamisen merkitystä ja kehuvat Chendgun olevan ”Kiinan paras kaupunki elää”. Samaan hengenvetoon kiirehditään kuitenkin muistuttamaan, että Chengdussa osataan toki myös ahkeroida.

Chengdun talous on kasvanut viime vuodet rivakasti keskushallituksen Go West -ohjelman vauhdittamana. Vuonna 2010 kasvutahti ylsi 15 prosenttiin, kun koko Kiinassa talouskasvua kirjattiin 10,3 prosenttia. Kaupungeilla on tosin taipumus Kiinassa ilmoittaa kasvuluvut hieman yläkanttiin. Chengdun kaupungin keskivertoasukkaalla oli vuonna 2009 käytettävissään vajaan 18 700 juanin (noin 2 300 euron) vuositulot. Luku jää vain muutaman sata juania Kiinan keskiarvon alle. Rannikon vauraampiin kaupunkeihin verrattuna chengdulaisilla on vielä runsaasti kirittävää: keskivertopekingiläinen tienasi vuonna 2009 reilut 29 000 juania (noin 3 500 euroa).

Hurja kasvutahti näkyy Chengdun katukuvassa. Keskustaan on avattu Louis Vuittonin ja Pradan kaltaisia luksusliikkeitä ja chengdulaiset pääsevät ostoksille Ikeaan. Kaupungin megasuunnitelmiin kuuluu teknologiapuiston yhteyteen rakennettava Tianfun kaupunginosa, jossa huomiomme kiinnittyi valtavaan rakennustyömaahan. Mammuttimaisen kulttuuri- ja kauppakeskuksen pinta-ala yltää Chengdun kaupungin edustajien mukaan 1,3 miljoonaan neliömetriin - jotakuinkin kahden Pentagonin verran. Uusi keskus on Chengdun johdon mukaan maailman suurin rakennus.

Chengdussa tehdään viidennes maailman tietokoneista

Chengdu on onnistunut houkuttelemaan ulkomaisia investointeja Länsi-Kiinan kilpakumppaneita Chongqingiä ja Xi’ania enemmän. Esimerkiksi vuonna 2009 ulkomaisia sijoituksia virtasi kaupunkiin liki kolmen miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta. Fortune 500 -listan yrityksistä Chengduun on asettunut 189. Chengdu tunnetaan erityisesti tieto- ja viestintäteknologian keskittymänä. Kaupungissa tehdään viidennes maailman tietokoneista, ja joka toisessa maailmassa myydyssä kannettavassa tietokoneessa on ainakin yksi Chengdussa tehty mikrosiru. Alan suurista nimistä kaupunkiin ovat etabloituneet niin Intel, Dell, HP kuin Foxconnkin.

Chengdu pyrkii profiloitumaan korkean teknologian tyyssijana – aivan kuten Chongqing, Xi’an ja lukuisat muut kiinalaiskaupungit. Kiinan strategisiksi nouseviksi teollisuudenaloiksi määrittelemiä sektoreita (energiansäästö ja ympäristönsuojelu, uuden sukupolven tietoteknologia, bioteknologia, korkealaatuisten koneiden ja laitteiden tuotanto, uusi energia, uudet materiaalit ja uudenlaisia energianlähteitä käyttävät autot) aiotaan Chengdussakin painottaa. Lisäksi kaupunki vahvistaa asemaansa autoteollisuuden keskittymänä. Esimerkiksi kiinalaisen Geelyn ostama Volvo on ilmoittanut rakentavansa tehtaan Chengduun. Kaupunki suunnittelee luonnollisesti myös palvelutalouden kehittämistä. Ohjelmistoala on Chengdussa jo vanhastaan voimakkaasti läsnä. Suomi kiinnostaa Chengdulaisia erityisesti ympäristöalan osaajana.

Chengdussa toimii myös suomalaisomisteisia yrityksiä, muun muassa NSN, Tieto, Digia ja Ixonos. Useimpien tie on kulkenut kaupunkiin perustetun EU-rahoitteisen yrityshautomon (EUPIC(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan)), kautta. EUPIC tarjoaa EU-maiden yrityksille tukipalveluja kuten ilmaisen toimistotilan 3–6 kuukaudeksi. Se toimii yhteistyössä teknologiapuisto Chengdu High Tech Zonen kanssa. Teknologiapuistoon kerrotaan perustetun noin 13 000 yritystä, joista 750 on ulkomaisessa omistuksessa.

Investointien kokonaismäärä yltää yli sadan miljardin juanin. Puiston painopistealueisiin kuuluvat tieto- ja viestintäteknologia, bioteknologia ja lääketeollisuus sekä korkealaatuisten koneiden ja laitteiden tuotanto.

Suomalaisyrityksistä puiston näkyvimpiin kuuluu Tieto. Vuoden 2008 alussa Chengduun asettunut yritys on kasvanut vauhdilla ja työllistää tätä nykyä paikkakunnalla noin tuhat ihmistä.

Ulkomaisia yrityksiä houkutellaan Chengduun samantyyppisillä argumenteilla kuin Chongqingissä ja Xi’anissa. Työvoimakustannukset ovat rannikkoa alhaisemmat ja koulutettua työvoimaa on hyvin saatavilla. Kaupungin yliopistoista kolme yltää Kiinan opetusministeriön sadan parhaan yliopiston listalle. Yliopistolistauksia tarkastellessa Chengdu sijoittuu Xi’anin jälkeen mutta Chongqingin edelle. Chengdun yliopistojen kärkikaartiin kuuluu University of Electronic Science and Technology of China. Hiljattain uuden modernin kampusalueen rakentaneessa yliopistossa on 27 500 opiskelijaa. UESTC on jo ehtinyt viritellä yhteistyötä Chengdun suomalaisyritysten sekä joidenkin suomalaisten korkeakoulujen kanssa, ja yhteyksien Suomeen toivotaan tiivistyvän jatkossa entisestään.

Rannikkoa alhaisempien kulujen sekä työvoiman hyvän saatavuuden lisäksi Chengdu markkinoi itseään ulkomaisille yrityksille tarjottavilla kannusteilla. Tietyin edellytyksen ulkomaisinvestoijille on esimerkiksi tarjolla matalampi yritysveroprosentti. Houkuttimeksi mainostetaan myös vauhdilla parantuneita liikenneyhteyksiä. Setsuanin maakunnan varakuvernöörin mukaan Chengdun juuri laajennettu lentokenttä on Kiinan neljänneksi vilkkain. Kaupungista on suora lentoyhteys seitsemän Aasian ja lukuisten Kiinan kohteiden lisäksi Amsterdamiin. Toinen lentokenttä on rakenteilla, kuten myös uudet luotijunayhteydet ja metrolinjat. Chengdu verkottuu ripeällä tahdilla Kiinan muihin kasvukeskuksiin.