Länsi-Australia; mineraaliaitta yrittää kehittyä innovaatiotaloudeksi

Länsi-Australia; mineraaliaitta yrittää kehittyä innovaatiotaloudeksi

Länsi-Australia edustaa puolta koko Australian tavaraviennistä, vaikka osavaltiossa asuu vain joka kymmenes australialainen. Länsiaustralialaiset mielellään korostavatkin, että heitä verotetaan muiden liittovaltiolaisten hyväksi.

Osavaltion vienti koostuu lähes yksinomaan raaka-aineista - pääosin rautamalmista, öljystä, kullasta ja nikkelistä sekä kasvavasti nestekaasusta. Niinpä raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen vuoristorata heiluttelee myös Länsi-Australian taloutta. Aika on otollinen esimerkiksi terveysteknologian kehittämiselle.

"Jos haluat saada aikaan keskustelun Länsi-Australiassa, niin kysy mielipidettä itsenäistymisestä", oli paikallisen toimittajan neuvo diplomaateille. Sillä vaikka osavaltion nimi on Länsi-Australia, länsiaustralialaiset eivät ole koskaan täysin hyväksyneet liittovaltion lähes 4 000 kilometrin päässä Canberrassa olevaa määräysvaltaa. Itsenäistymisestä on keskusteltu osavaltiossa ajoittain. Tosin nykyisin liittovaltion edut tyydyttävät suurinta osaa länsiaustralialaisista, vaikka kaikki muistavatkin muistuttaa, että länsiaustralialaisten maksama arvonlisävero (GST, Goods and Services Tax) tukee muiden osavaltioiden ja liittovaltion taloutta.

Länsi-Australian lippu
Länsi-Australian koko suhteutettuna Eurooppaan

Itsenäinen Länsi-Australia (Western Australia, tuttavallisesti WA) olisi mielenkiintoinen paikka. Pääkaupunki Perth (reilut kaksi miljoonaa asukasta) olisi maailman kenties eristynein miljoonapääkaupunki. Itse asiassa Perth on lähempänä Jakartaa kuin Sydneytä. Puolet Länsi-Euroopasta kattavassa maassa asuisi vain 2,5 miljoonaa ihmistä. Samalla uuden valtion tavaravienti olisi kuitenkin samankokoinen muun Australian kanssa, sillä maanosan mineraalirikkaudet sijaitsevat suurelta osin Länsi-Australian maaperässä ja rannikolla. Uudessa maassa olisikin lähes tuhat toiminnassa olevaa kaivosta, yli 500 mineraalihanketta ja 40 toimivaa öljy- tai kaasukenttää.

Länsi-Australian teollisuus

Mineraali- ja energiavienti

Kaivos- ja öljyteollisuus

Länsi-Australian teollisuudenalat

Länsi-Australia on mineraaliaitta. Sen päävientituotteet ovat rautamalmi, öljy, kulta, nikkeli, nestekaasu ja alumiini. Kaikkiaan osavaltion kaivosteollisuus tuottaa yli 50 raaka-ainetta. Kaivos- ja öljyteollisuuden ohella Länsi-Australian talous on kasvanut rakennusbuumin ja logistiikkasektorin vetämänä – nämä taas ovat hyvin vahvasti sidoksissa raaka-aineinvestointeihin. Rautamalmi ja maakaasu sijaitsevat usein kovin kaukana asutuskeskuksista. 

Länsi-Australian talouskasvu nojaa vientiin

Viimeisen vuoden aikana romahtaneet raaka-aineiden, erityisesti rautamalmin, maailmanmarkkinahinnat ovat panneet osavaltion talouden kovaan kurimukseen, koska kymmenen hyvän vuoden aikana rahaa ei saatu säästöön. Osavaltion hallitus aikookin myydä omistuksiaan, kuten Fremantlen sataman, paikatakseen alijäämää.

Luonnollisesti suurin osa suomalaisten ja muiden kansainvälisten yritysten kiinnostuksesta osavaltioon on kohdistunut raaka-ainepuolelle. Nyt kuitenkin investointibuumi on ohitse ja raaka-ainepuolella tilaa on eniten yrityksille, joiden ratkaisut saavat tuotannon kulut laskemaan.

Samalla kuitenkin huikeasti kasvava tuotanto entisestään nostaa Länsi-Australian vientituloja, vaikka raaka-aineista saatava hinta pysyisikin alhaisella tasolla.

Teollisuuden tulevaisuudennäkymät

Paljon riippuu Kiinasta, sillä jo yli puolet osavaltion viennistä suuntautuu Kiinaan. Vertailun vuoksi: Länsi-Australian koko kauppa EU:n kanssa varainhoitovuonna 2013 – 2014 oli noin 7,5 miljardia Australian dollaria. Samalla ajanjaksolla pelkkä vienti Kiinaan oli lähes 72 miljardia, vienti Japaniin 24 miljardia ja vienti Etelä-Koreaan reilut 10 miljardia.

Terveys- ja innovaatiotalous

Vaikka raaka-aineiden vientitulevaisuus näyttääkin turvatulta, niin Länsi-Australia on herännyt yksipuolisen mineraalitalouden ongelmiin. Osavaltion kasvuennuste on mennyt melkoista vuoristorataa ja lisäksi väestökasvu poukkoilee myös kaivosteollisuuden työpaikkojen mukaan.

Osavaltion päätiedeneuvonantaja (Chief Scientist) Peter Klinken puhuukin uuden, tieteeseen ja innovaatioihin keskittyvän Länsi-Australian puolesta. Toki kaivos- ja öljyteollisuuden teknisissä innovaatioissa osavaltio on jo nyt maailmanhuippu, esimerkiksi 60 prosenttia maailman kaivos-ohjelmistoista tuotetaan paikallisten mukaan Perthissä. Muilla aloilla helppo mineraalivauraus on kuitenkin vähentänyt tutkimus- ja kehitystyötä.

Klinken uskoo, että Länsi-Australialla on erityisen paljon annettavaa terveysteknologiassa. Perthissä on useita yliopistoja, jotka tekevät korkeatasoista lääketieteellistä tutkimusta. Lisäksi kaupungissa on samalla alalla Harry Perkins -instituutti. Samalla Perth kuitenkin kilpailee terveysteknologiakeskittymän paikasta Sydneyn, Melbournen, Adelaiden ja Brisbanen kanssa, sillä käytännössä kaikki Australian keskukset ovat ymmärtäneet kyseisen alan mahdollisuudet.

Joka tapauksessa terveysteknologia voisi olla ala, jossa suomalaisilla yrityksillä olisi paljon annettavaa Länsi-Australiassa. Halua yhteistyöhön Perthistä taatusti löytyy.

Muut alat, joilla Klinken näkee Länsi-Australian menestyvän tulevaisuudessa innovaatiotaloutena, ovat kaivos- ja energiateollisuus, maatalous- ja ruokateollisuus, luonnon monimuotoisuuteen perustuva tutkimus ja teollisuus sekä radioastronomia (Square Kilometre Array on osittain Länsi-Australiassa).

Ruokateollisuus ja luonnon monimuotoisuus

Länsi-Australia on tunnettu korkealuokkaisista ruuistaan, erityisesti viinistä, maidosta sekä naudan- ja lampaanlihasta. Osavaltion tuotantokapasiteetti ei kuitenkaan ole kovin suuri, tämän takia se ei pysty kilpailemaan esimerkiksi Uuden-Seelannin kanssa maailman ruokamarkkinoilla. Kapasiteetin ja laadun kehittäminen tutkimuksen ja ulkomaisten investointien kautta onkin osavaltion päätavoitteita.

Mielenkiintoinen yksityiskohta Länsi-Australiassa on osavaltion luonnon poikkeuksellinen monimuotoisuus. Erityisesti meren biodiversiteetti on maailmankin mittakaavassa verraton. Tämä mahdollistaa täysin uusien asioiden tutkimisen. Monimuotoisuus edistää esimerkiksi lääke- ja ravintotieteellistä tutkimusta.

Kääntyykö kaivosmaa?

Luonto ei alkuun tehnyt elämästä kuivassa, aavikoiden täyttämässä Länsi-Australiassa helppoa. Luonto kuitenkin korvasi epäystävällisyytensä länsiaustralialaisille mineraalivaurautena, joka teki 2000-luvun elämästä Perthissä hyvin leppoisaa.

Vaikka osavaltion talouskasvukäyrä on poukkoillut melkoista vuoristorataa, optimismiin on silti aihetta. Mahdollisuudet on moneen – paljon riippuu rohkeudesta satsata tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Länsi-Australian talouskasvu

Mineraalipuolella, erityisesti tehokkuuden lisäämisessä Länsi-Australia tarjoaa jatkuvia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

Kiinnostusta on myös kestävän kaivostoiminnan kehittämisessä, jonka tutkimusta Tekes on rahoittanut.

Vielä kiinnostavampia ovat kuitenkin mahdollisuudet uusilla aloilla, joita Länsi-Australiassakin vääjäämättä kehitetään. Kuten muuallakin mantereella, nimenomaan terveysteknologian kysyntä ja yhteistyö terveyspuolella on vahvasti noususuunnassa.

Antti Niemelä