Lamasta vähän vaurioita Norjassa, öljyriippuvuus huolettaa
Norja selvisi finanssikriisistä useita OECD-maita vähemmin vaurioin. Päähaaste tällä hetkellä onkin tukipakettien poisvetäminen tarpeeksi ajoissa, jotta talouden ylikuumenemiselta vältytään. Toukokuussa julkaistussa vuoden 2010 tarkistetussa budjetissa on jo aloitettu rahankäytön kiristäminen. Vaikka öljyrahaa käytetäänkin kuluvana vuonna vuotta 2009 enemmän, on varsinaisista elvyttävistä toimenpiteistä jo luovuttu.
Norjan tulevaisuuden haasteita ovat elinkeinoelämän yksipuolinen rakenne, työvoiman kalleus sekä öljy- ja kaasuvarantojen vähittäinen ehtyminen. Lisäksi yksityisen sektorin työpaikat vähenevät. Maa on Norjan Pankin mukaan haavoittuvaisempi kuin usein ymmärretään. Toiminnan siirtäminen Norjasta ulkomaille on kannattavampaa kuin koskaan aiemmin.
Norja toipumassa finanssikriisistä
Norjan kansantalous koki 2000- luvulla voimakkaimman nousukautensa sitten 1970-luvun. Kotitalouk-sien taloudellinen asema nousi ennennäkemättömän vahvaksi. Talouden kasvu oli voimakasta vielä vuonna 2007, mutta vuoden 2008 loppupuolella maailmanlaajuisen finanssikriisin vaikutukset ulottuivat myös Norjaan. Kriisi ravisteli muiden maiden tavoin pahiten vienti- ja rakennusteollisuutta.
Norjan talous on kuitenkin selvinnyt finanssikriisistä paremmin kuin eurooppalaisten maiden taloudet keskimäärin. Norjan hallituksen finanssipolitiikka kansainvälisen finanssikriisin vaikutusten torjumiseksi on ollut ekspansiivista. Ylimääräisiä satsauksia on tehty niin työllisyyden parantamiseksi kuin rahoitusmarkkinoiden toiminnan turvaamiseksi. Hallituksen elvytyspaketit auttoivat aktiviteetin ylläpi-tämisessä rakennusalalla sekä edesauttoivat kysyntää yleisesti. Norja on Eläkerahastonsa (ulkomaat) turvin voinut elvyttää ottamatta velkaa.
Voimakas koronlasku toimi Norjassa paljon paremmin kuin monissa muissa maissa johtuen norjalaisten korkeasta velkatasosta ja laskua edeltäneestä korkeasta korkotasosta. Lisäksi hallituksen pankkitukipaketit mahdollistivat sen, että pankit pystyivät nopeasti seuraamaan Norjan Pankin koronleikkauksia. Ratkaisevan tärkeän öljy- ja kaasusektorin aktiviteetti pysyi pitkään korkealla täysien tilauskirjojen ansiosta ja siten öljyteollisuuden alamäestä tuli odotettua pienempi. Öljyn hinta pysyi myös korkealla tasolla pienen laskun jälkeen. Öljyteollisuuden piiriin kuuluu Norjassa 230 000 miestyövuotta.
Vuoden 2010 tarkistettu budjetti on vuoden 2009 tapaan ekspansiivinen, mutta varsinaisia elvytystoi-mia siihen ei enää kuulu. Tarkastetussa budjetissa priorisoidaan erityisesti liikenne, työllisyyttä parantavat toimenpiteet sekä telakkateollisuuteen (ml. off shore-teollisuus) suunnatut toimenpiteet. Hallitus on sitoutunut kokonaisveroasteen pitämiseen ennallaan.
Valtiovarainministeri Sigbjørn Johnsen (työväenpuolue Ap) on vakuuttanut hallituksen pyrkivän takaisin hallinnointisäännön (ks. alla) mukaiseen budjettipolitiikkaan mahdollisimman nopeasti. Lokakuussa 2009 julkaistun vuoden 2010 budjettiehdotuksen ja toukokuussa 2010 julkaistun tarkistetun budjetin välillä leikkauksia olikin jo tehty 17 mrd NOKin arvosta. Öljyvaroilla korvattava budjettialijäämä v. 2010 tarkistetussa budjetissa on 131,5 mrd NOKia. Vuonna 2009 öljyvaroilla korvattava budjettialijäämä oli 110 mrd NOKia; näistä 19 mrd ylitti neljän prosentin säännön. Vuoden 2010 tarkistetussa budjetissa välimatka neljän prosentin rajaan on noin 26 mrd NOKia, kun se alkuperäisessä budjettiesityksessä oli lähes 45 mrd NOKia. Näin ollen vuoden 2010 budjetin öljyvaroilla korvattava alijäämä muodostaa 6,8 % Manner-Norjan BKT:sta. Tämä on 0,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin v. 2009.
Norjan BKT laski vuonna 2009 vain 1,5 % ja ennusteiden mukaan se tulee vuonna 2010 kasvamaan 2 %. Vuodelle 2011 puolestaan odotetaan, että kasvu olisi noin 2,75 %. Pitkän tähtäimen kasvusta odotetaan maltillista.
Norjan Pankki tavoittelee pitkällä aikavälillä 2,5 % inflaatiota. Viime vuosina kasvu on ollut pääsääntöisesti tavoitteen mukaisesti maltillista. Vuonna 2009 kuluttajaindeksi oli 2,1 % ja kuluvana vuonna sen ennustetaan olevan 1,7 %. Palkkakehitys on lähes koko 2000-luvun alun ollut Norjassa vahvaa - vuosina 2007 ja 2008 nousua oli yli 5,5 %. Palkkakehitys kuitenkin maltillistui finanssikriisin myötä, ja vuonna 2009 palkat nousivat 3,5 %.
Norjan Pankin ohjauskorko oli syksyllä 2008 5,75 %. Finanssikriisin puhkeamisen jälkeen myös Norjan Pankki laski ohjauskorkoaan siten, että se oli kesällä 2009 kaikkien aikojen alimmalla tasollaan 1,25 prosentissa. Koska norjalaiset yleisesti ottaen selvisivät finanssikriisin vaikutuksista hyvin vähin vaurion (pl. vientiteollisuus ja rakennusala), johti matala korkotaso siihen että usealla norjalaisella oli käytännössä jopa finanssikriisiä edeltänyttä aikaa enemmän kulutettavaksi jäävää rahaa. Yksityisen kulutuksen ja asuntojen hintojen kasvun luomien nostopaineiden vuoksi korkoa nostettiin kahdesti syksyllä 2009, ja se on tällä hetkellä 2 %. Pitkällä aikavälillä Norjan Pankki arvioi normaalin korkotason olevan 5-6 %.
Työvoima
Huhtikuussa 2009 Norjan työvoimasta työttöminä oli 3,7 %. Vuoden 2009 työttömyysprosentti oli 3,2, kun vielä vuoden 2008 kesällä se oli n. 2,5. Työttömyyden kasvu johtuu pitkälti Norjan teollisuuden huonontuneesta tilanteesta. Vaikka työttömyys on noussut finanssikriisin myötä, se on kuitenkin pysynyt paljon alhaisemmalla tasolla kuin etukäteen ennustettiin. Vielä vuoden 2009 budjetissa arvioitiin, että työttömyys vuonna 2010 tulisi olemaan noin 4,75 %.
Valtiovarainministeriön nykyisten ennusteiden mukaan näyttää vahvasti siltä, että työttömyys vuosina 2010 ja 2011 tulee pysymään noin 3,5 % paikkeilla. Vaikka työttömyys onkin lisääntynyt vuodesta 2008 lähtien, se on kuitenkin pysynyt alle viimeisten 20 vuoden työttömyyskeskiarvon, joka on noin 4,25 %. NAV varoittaa työvoimapulan olevan taas kasvussa. Joka neljäs yritys on aikeissa palkata lisää työvoimaa tulevan vuoden aikana. Tällä hetkellä työttömyys on korkeinta rakennusalalla (5,1 %) ja teollisuuden parissa (4,6 %).
Käytännössä Norjassa vallitsee työvoimapula useilla matalapalkka-aloilla. Rakennusteollisuudessa ja monissa palveluammateissa toimii runsaasti vierastyövoimaa. Eniten ulkomaista työvoimaa Norjaan tulee Puolasta ja Ruotsista.
Suurin osa Norjan työvoimasta toimii julkisella sektorilla (ml. sosiaalipalvelut). Tämän sektorin osuus on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Vuonna 2003 julkinen sektori työllisti 34,2 % väestössä kun vastaava luku vuonna 2008 oli 39,3 %. Noin 17 % työskentelee kauppa- sekä hotelli- ja ravintola-alalla, 13 % puolestaan teollisuuden ja kaivostoiminnan parissa sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa. Pienempiä työllistäviä aloja ovat rakennusala, joka työllistää 7,3 %, liikenne (6,2 %) ja maa- ja metsätalousala (2,8 %).
Valtion Eläkerahasto - Ulkomaat
Öljytulot talletetaan omiin rahastoihinsa, joista suurin on Valtion eläkerahasto – Ulkomaat (nk. öljyra-hasto). Rahastoon siirretään kertyneet öljy- ja kaasutulot ja nk. vastuullisen hallinnointisäännön (myös neljän prosentin sääntönä tunnettu) mukaan rahaston pääomasta voidaan vuosittain siirtää valtion budjetin alijäämän kattamiseen sen odotettu pitkän tähtäimen vuosittainen tuotto, joka on arvioitu neljäksi prosentiksi.
Eläkerahasto - Ulkomaat sijoittaa varansa ulkomaille, ja sen pääomasta noin 60 % on sijoitettu osakkeisiin. Eläkerahasto - Ulkomaiden yhteinen markkina-arvo oli vuoden 2010 alussa noin 2 642 mrd NOKia (n. 329,5 mrd €) ja vuoden 2010 lopussa ennustetaan, että markkina-arvo on noussut 2 966 mrd NOKiin (n. 370 mrd €).
Finanssikriisin seurauksena öljyrahaston laskennallinen arvo putosi 23 %, mikä vastaa 633 mrd NOKia. Osakemarkkinoiden nousun myötä rahasto kuitenkin teki historiansa parhaan tuloksen vuonna 2009 ja onnistui paikkaamaan finanssikriisistä koituneet (laskennalliset) tappiot lähes kokonaan. Öljy-rahaston pääoma nousi vuonna 2009 25,6 %.
Öljyrahaston varojen käyttö taantuma-aikana on kuitenkin aiheuttanut huolta. Norjan Pankki pitää tärkeänä, että v. 2012 tai viimeistään v. 2013 noudatetaan vastuullisen hallinnointisäännön asettamaa neljän prosentin sääntöä. OECD pitää tärkeänä, että normaalia suuremman taloudellisen kasvun vuosina jatkossa budjetin alijäämän korjaamiseen käytetään alle 4% eläkerahaston varoja.
Öljyrahaston sijoitustoimintaa ovat vuodesta 2004 lähtien säädelleet eettiset periaatteet. Rahaston sijoitustoimintaa valvoo eettinen neuvosto, joka antaa tarpeen vaatiessa suosituksia rahaston sijoituskohteisiin liittyen.
Ulkomaankauppa
Norjan viennin arvo vuonna 2009 oli 756,8 mrd NOKia ja tuonnin arvo 432,4 mrd NOKia. Viennin arvo putosi yli 21 % verrattuna vuoteen 2008 johtuen pääosin öljyn ja kaasun hintojen putoamisesta. Tuonnin arvo putosi 14,3 %. Kaupan ylijäämä vuonna 2009 oli 324,4 mrd NOKia, mikä on alin summa sitten vuoden 2005.
Lohen vienti on noussut ennennäkemättömiin korkeuksiin. Vuoden 2010 viennin arvoksi arvioidaan 30 mrd NOKia, mikä vastaa 10 % nousua verrattuna vuoden 2009 lukuihin. Lohi on Norjan toiseksi suurin vientituote, ja tällä hetkellä sen tuottavuus on korkea sillä vientimäärät ovat kasvaneet hintojen noususta huolimatta.
EK:ta vastaavan NHOn mukaan finanssikriisin vaikutukset norjalaiseen vientiteollisuuteen iskevät todenteolla vasta nyt. Kotimaiseen kysyntään pohjaavalla teollisuudelle menee Norjassa hyvin, mutta vientiteollisuus kärsii.
Norjan kansantalouden haasteet
Norjan taloudellinen tilanne on varsin ainutlaatuinen, sillä harvalla muulla maalla on yhtä paljon valtionvaroja kuin Norjalla. Materiaalisen hyvinvoinnin taso on korkea ja hyvinvointivaltion palvelut monilla sektoreilla korkeatasoisia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Norjan talous on kasvanut ja hyvinvointiyhteiskunta on näin ollen edistynyt merkittävästi.
Ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys, että tilanne jatkuu johtuen väestön vanhenemisesta sekä ympäristöön liittyvien kysymysten aiheuttamista haasteista. Lisäksi Norja on ennusteiden mukaan käyttänyt jo noin 38 % arvioiduista öljy- ja kaasuvarannoistaan.
Norjan öljytuotanto on jo kääntynyt laskuun ja arvioiden mukaan Norja tuottaa enemmän kaasua kuin öljyä vuonna 2011. Vuonna 2014 tullaan todennäköisesti tuottamaan puolta vähemmän öljyä kuin ennätysvuonna 2000. Vastaavana aikana kaasutuotanto kaksinkertaistunee.
Öljytuotanto on viimeisten vuosien aikana romahtanut Norjassa. Vaikka porauskaivoja ja löytöjä on tehty ennätysmäärä, tulee tuotanto laskemaan koska tehdyt löydöt ovat vaatimattomia eikä niiden avaaminen ole aina edes kannattavaa. Tuotantoon avattujen alkuperäisten kenttien öljyvarannoista on enää jäljellä vain noin 20 %. Öljyhallituksen (Oljedirektoratet) mukaan Norja on hyödyntänyt mannerjalustallaan sijaitsevista arvioiduista öljy- ja kaasuvarannoistaan 40 %. Noin neljännes varannoista on yhä löytämättä.
Talouden rakenne huolettaa Norjassa, sillä elinkeinoelämästä on menetetty 65 000 työpaikkaa, ja samana aikana julkiselle sektorille on palkattu 25 000 työntekijää lisää. Johtuen elinkeinorakenteen yksipuolisuudesta ja kalliista työvoimasta Norja on itse asiassa haavoittuvaisempi kuin usein ymmärretään. Vientihintojen nousu ei ole odotettavissa lähivuosina. Norjan Pankin mukaan toiminnan siirtäminen Norjasta ulkomaille ei koskaan ole ollut yhtä kannattavaa.
Asuntojen hinnat kääntyivät finanssikriisin aiheuttaman notkahduksen jälkeen jälleen nousuun vuoden 2009 alussa. Asuntokuplan muodostumisen uhka on todellinen.
Norjaa kuormittaa poikkeuksellisen korkea sairaspoissaolojen määrä (7 %). OECD pitääkin tärkeänä, että Norja uusii ja tiukentaa paitsi avokätistä sairasloma- ja työkyvyttömyysjärjestelmäänsä, myös saattaa päätökseen eläkeuudistukset. OECD suosittelee, että työnantajien on osallistuttava sairaspoissaolo- ja työkyvyttömyyskustannusten kattamiseen, ja että pitkäkestoisten sairaslomien korvausten leikkaamista harkittaisiin.
Dagens Næringsliv uutisoi 20.07.2010 Norjan elinkeinoelämän kasvun olevan matalaa tällä hetkellä. First Securitiesin pääekonomisti Harald Magnus Andreassen toteaa, ettei Norjan talous ole kasvanut sitten viime vuoden syksyn. Andreassenin mukaan syitä hitaaseen kasvuun on kaksi: yritykset eivät halunneet irtisanoa työntekijöitä finanssikriisin aikana vaikka kysyntä oli huonoa. Tämän takia työllisyydessä ei näy suuria muutoksia vaikka kysyntä onkin lisääntynyt.
Toinen syy on se, että sekä kotitaloudet että yritykset kuluttavat ja investoivat varovaisesti finanssikriisin jälkimainingeissa. Andreassen painottaa, ettei matala kasvu johdu ongelmista viennissä ja hän arvioi kasvun lisääntyvän suhteellisen nopeasti. Makroanalyytikko Maren Romstad DnB Nor Marketsilta ei ole yhtä optimistinen kuin Andreassen vaan hän uskoo, että kasvu tulee olemaan matalaa kaikissa länsimaissa ja toteaa mm. että Yhdysvalloissa kasvu tulee myös menemään maltillisempaan suuntaan.
Valtiovarainministeri Sigbjørn Johansenin mukaan Norjan hyvinvointivaltio voidaan säilyttää ja palkanalennuksilta säästytään mikäli seuraavat ehdot toteutuvat:
- 1. Työssäkäyvien määrää tulee kasvattaa ja työssäoloaikaa pidentää. Tällä hetkellä työelämän ulkopuolella (pitkäaikaissairaslomalla ja kuntoutuksessa olevat, työt-tömät) on 700 000 – 800 000 henkilöä.
- 2. Kilpailukyky on pystyttävä säilyttämään. Viimeisten kymmenen vuoden aikana Norjan reaalipalkannousu on ollut 30 %. Kilpailukyky on onnistuttu säilyttämään säännöstellyn tuotannon ja tuotannon tehokkuuden kasvattamisen avulla. Nykyisin palkannousut täytyy kuitenkin pitää maltillisemmalla tasolla jotta mm. korko saataisiin pysymään matalana.
- 3. Öljyrahaston käyttöä koskevaa vastuullisen hallinnoinnin sääntöä tulee noudattaa.
Tämä raportti perustuu Norjan hallituksen selontekoon koskien vuoden 2010 tarkennettua budjettia, OECD:n Norjan kansantalouden tilaan käsittelevään raporttiin ”OECD Economic Surveys: Norway 2010”, Norjan valtiovarainministeriön, Norjan Pankin sekä tilastokeskus SSB:n tietoihin ja julkisiin lähteisiin.
Kuva: mprbps(Linkki toiselle web-sivustolle.), ccby2.0(Linkki toiselle web-sivustolle.)