Lamaa pakoon Persianlahdelle

Taantuman vaikutukset vauraissa öljyntuottajamaissa ovat huomattavasti pienemmät kuin muualla. Persianlahden maiden yhteenlaskettu BKT on 800 miljardia dollaria. 

öljyn hinnan viimeaikaiset voimakkaat heilahtelut ovat olleet hankalia taloussuunnittelun kannalta, mutta eivät uhkaa öljyntuottajamaiden talouden perustaa. öljybarrelin hinta saa laskea kolmeenkymmeneen dollariin ennen kuin Persianlahden maiden taloutta joudutaan reivaamaan. Tämä yleistys ei tosin koske Irania. 

Monet asiantuntijat arvioivat keskipitkän aikavälin realistiseksi tasoksi 70–80 dollaria barrelia kohden. Tällä tasolla maat jatkavat vaurastumistaan kriiseistä riippumatta. Intian, Kiinan ja muiden kehittyvien maiden kasvava kysyntä ja tarjonnan epävarmuudet pitävät hintoja pikemmin ylhäällä kuin alhaalla. 

Kriisi vaikuttaa kuitenkin myös Persianlahdella. Rahoituksen saaminen on hankaloitunut ja hidastunut. Tämä koskee myös niitä, joiden luottoluokitus on korkeinta tasoa. Riskinottohalukkuus on myös vähentynyt, toistaiseksi. 

Kaikkein kunnianhimoisimmat suunnitelmat hyllytetään odottamaan parempia aikoja. Tämä koskee erityisesti rakentamista. Persianlahti on pullollaan huikeita pilvenpiirtäjien pienoismalleja. Tällä erää osa torneista jää pienoismalliasteelle. Markkinoiden viileneminen ei välttämättä ole huono asia.

Bentleyt pysyvät liikenteessä

öljyn hinnan heilahteluista huolimatta vientitulot ovat korkeat tänä ja myös ensi vuonna – ja näitä tuloja pitää sijoittaa tavalla tai toisella. Niitä kyllä käytetään kriisin tuomien ongelmien ratkaisemiseen, mutta näitä pulmia ei ole kovin paljon. 

Tuottavista projekteista, kuten öljyntuotannon ja siihen liittyvän teollisuuden kehittämisestä tai perusinfrastruktuurin rakentamisesta ei luovuta. Esimerkiksi Abu Dhabin kehitysstrategiaa 2030 toimeenpannaan täyttä vauhtia. 

Tähän kuuluu muun muassa rautatien rakentaminen ensin Abu Dhabiin, sitten koko Emiraatteihin ja lopuksi yhdistyminen saudien suunnittelemaan koko Arabian niemimaan rautatieverkostoon. Suunnitelma on huikea ottaen huomioon, että tällä hetkellä sekä tavarat että ihmiset liikkuvat pyörillä – etenkin yksityisautojen pyörillä. 

Kriisi puhkaisee Persianlahdella kiinteistökuplia. Talouden epävakaisuus on jo johtanut siihen, että Dubain käytettyjen autojen kauppiailla on käsissään lukuisia Ferrareja, Porscheja ja Bentleytä. Expatriootti-kiinteistövälittäjät ovat joutuneet laittamaan luksusautonsa kiertoon. Maan kansalaisten ja Emiraattien hallitsevien sukujen asiat eivät ole näin huonosti, eivätkä tule olemaan. Heidän Bentleynsä pysyvät liikenteessä. 

Finanssikriisin vuoksi öljyraha sakenee ja vahvistuu entisestään ja öljyntuottajamaiden asema maailmantaloudessa vahvistuu. öljyrahoista muodostetuilla rahastoilla shoppaillaan ympäri maailmaa, ostellaan vaikeuksissa olevia pankkeja ja suuryrityksiä jalkapallojoukkueiden lisäksi. 

Suomalaisluupin alle! 

Maailmantalouden lähtiessä uuteen nousuun - mikä väistämättä tapahtuu - Persianlahden öljyvaltiot kuuluvat voittajien joukkoon. Suomen talouden kannalta ei olisi pahitteeksi olla tässä osallisena. Ei myöskään olisi pahitteeksi, jos öljyvaltioiden investoijat löytäisivät meiltä sijoituskohteita. 

Vuosi sitten Abu Dhabin investointirahasto ADIA osti viisi prosenttia Citibankista ja tuli sen suurimmaksi osakkeenomistajaksi. Tänä vuonna pankki on menettänyt 80 prosenttia arvostaan. Olisiko Suomessa tarjottavana varmempia sijoituskohteita? 

Finpron vuoden 2008 yrityskyselyssä kiinnostavien vientimarkkinoiden listalla Persianlahden maista ensimmäinen on 14. sijalla, Saudi Arabia. Yhteissijalla 15. ovat Oman, Qatar ja Bahrain. Poissaolollaan loistaa Emiraatit, maa jossa tämä on kirjoitettu. 

Emiraattien eli Arabiemiirikuntien liiton vienti viime vuonna oli arvoltaan noin 170 miljardia dollaria ja tuonti oli 130 miljardia. Vientiä oli lähes kaksi kertaa enemmän kuin ulkomaankaupastaan ylpeällä Suomella. Kauppataseen ylijäämästä lohkeaisi myös suomalaisille viejille osansa. 

Vauras ja vaikea markkina 

Jos Persianlahden GCC-maiden kokonaisuutta verrataan muuhun maailmaan, näiden yhteenlaskettu bruttokansantuote on reilut 800 miljardia dollaria. Tämä on noin kaksi kolmasosaa Intian tai Venäjän BKT:stä. Kun asukasmäärä on huomattavasti pienempi, vaurauttakin on huomattavasti enemmän. Miksi suomalaiset yritykset eivät ole kiinnostuneet Persianlahdesta? Vastaus lienee moniulotteinen. 

Arabia on vaikea markkina-alue. Asiat etenevät ja luottamus rakentuu hitaasti, kulttuuri on ymmärrettävä ja neuvottelutaidot hallittava erityisen hyvin. Tämä koskee toki monia muitakin markkinoita. Suomalaisen vientiyrityksen lienee luonnollisempaa lähteä ensin Venäjän markkinoille, koska ne ovat fyysisesti lähempänä. 

Potentiaali huomattu 

Toinen toimintaperiaate on lähteä sinne, minne kaikki muutkin menevät. Tämä tarkoittaa nykyisellään Kiinaa ja Intiaa. Niissä harjoitettua kokoonpanotoimintaa ei voitaisikaan harrastaa öljymaissa. Täällä on kuitenkin suurta potentiaalia. Osa yrityksistämme on sen huomannutkin: Suomen ulkomaankaupan ylijäämästä lähes puolet - vajaat kolme miljardia euroa - tulee Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä. 

Vientituloja ei koskaan ansaita helposti, ja täällä välillä vaikeammin kuin muualla. Irak on tällä hetkellä hyvin vaikea toimialue. Onko odotettavissa, että Yhdysvaltojen presidentin vaihdoksen seurauksena Irakin tilanne muuttuisi? 

Lyhyellä tähtäimellä suuria muutoksia tuskin nähdään. Jos Irakin sisäinen poliittinen tilanne vakiintuu, jälleenrakentaminen voisi jatkua, ja se tarjoaisi paljon työtä infrastruktuurin ja öljyntuotannon uudistamiseksi.

Iran määrää Irakin suunnan 

Irakin sisäpoliittinen kehitys riippuu paljon Iranista, joka on myös kaupallisesti hyvin kiinnostava mutta käytännössä YK:n ja EU:n pakotteiden kohteena. On mahdollista, että poliittiset suhteet Iranin ja muun maailman välillä paranevat Yhdysvaltojen uuden hallinnon seurauksena. Tätä vauhdittaisi myös maltillisten voimien voitto ensi vuoden vaaleissa Iranissa. 

Mikäli Iran ei edelleenkään ryhdy noudattamaan kansainvälisen yhteisön vaatimuksia ydinohjelmansa suhteen, pahimmassa tapauksessa Persianlahdella voi syntyä jälleen uusi vakava sotilaallinen kriisi. Sen seurauksena öljyn hinta nousisi ja globaali lama voisi syvetä entisestään. 

Saudi-Arabia on tunnetusti kauppakumppanina vaativa mutta palkitseva. Ne vientiyrityksistämme, jotka ovat kärsivällisesti ja pitkäjänteisesti tehneet yhteistyötä saudien kanssa, ovat myös menestyneet. 

Julkisuudessa Persianlahti ja laajempi Lähi-itä ovat jatkuvan sotilaallisen ja poliittisen myllerryksen näyttämö. Sotilaalliset kriisit eivät Persianlahdellakaan ole levinneet hallitsemattomina naapurimaihin. 

Mutta jo alueen mainitseminen jatkuvasti kriisiuutisten yhteydessä lyö leimaansa rauhallisiin ja vakaisiin pieniin sheikkikuntiin, joita ovat Emiraatit, Bahrain, Qatar ja Oman. Ei paljon auta, jos itse tietää olevansa onnela kriisien keskellä, jos kukaan ulkopuolella ei sitä usko. 

Poliittisten riskien lisäksi aluetta pidetään vaikeana uskonnollisten ja kulttuuristen eroavaisuuksien takia. Kuluneen vuosikymmenen aikana islamilaisen maailman ja lännen vastakkaisuutta on korostettu huomattavasti enemmän kuin, mitä se ansaitsisi. 

Läntisen ja islamilaisen sivilisaation yhteiselämä on pääosiltaan hyvin rauhanomaista ja suvaitsevaista. Kaikkialla kaupankäynti tunnistetaan ja tunnustetaan keskeiseksi osaksi inhimillistä kanssakäymistä. Kauppa on ”lingua franca”, paikallisine aksentteineen. 

Persianlahteen kannattaa tutustua tositarkoituksella. Moni muukin on jo huomannut, että öljyraha on kovaa valuuttaa finanssikriisin kolhimassa maailmantaloudessa. Tässä kisassa voisivat suomalaisetkin halutessaan pärjätä. Siis tervetuloa lamaa pakoon Persianlahdelle! 

Matti Lassila

Suurlähettiläs
Suomen suurlähetystö, Abu Dhabi