Kypros voi tarjota suomalaisille enemmänkin kuin aurinkolomia

Kypros houkuttelee ulkomaisia yrityksiä ja investointeja 12,5 % yritysverolla ja muilla eduilla. Sijainti Euroopan, Aasian ja Afrikan risteyksessä itäisellä Välimerellä voi avata yrityksille näkymiä saarta laajempaankin toimintakenttään. Kypros on EU:n jäsenmaa, jonka BKT kasvoi 3,6 prosenttia vuonna 2024 ja jonka talous näyttää suotuisalta tulevinakin vuosina.

Maantieteellisen kokonsa ja väestömääränsä puolesta Kyprosta voi verrata Viroon. Suomalaiset suuret yritykset kuten Kone, Wärtsilä, Valio ja Nokia tunnetaan saarella hyvin, mutta niitä ei välttämättä aina tunnisteta suomalaisiksi yrityksiksi. Suomen maakuva on hyvä ja meihin luotetaan. Suomi tunnetaan korkeatasoisesta koulutuksesta, teknologiasta ja osaamisesta.

Sijaitsemme eri puolilla Eurooppaa, mutta suorilla lennoilla lentoaika on noin neljä ja puoli tuntia. Huhtikuusta marraskuun puoliväliin suorat lennot toimivat Helsingin ja Larnakan välillä. Talvella suora lentoja ei ole, mutta esimerkiksi Ateenan kautta saapuu useampia lentoja päivässä.

Kyproksella olisi tarvetta ulkomaiselle osaamiselle ja investoinneille seuraavilla sektoreilla Kyproksen keskuskauppakamarin mukaan:

  1. Energia ja energiatehokkuus
  2. Terveydenhoito ja sairaalat
  3. Tutkimus, innovaatiot ja start-upit
  4. Vihreä siirtymä ja kestävä kehitys
  5. Valtionhallinnon digitalisaatio

EU rahoittaa osin Kyproksen uudistuksia. Kypros pyrkii karsimaan byrokratiaa ja siirtämään julkisen sektorin digitaalisiin järjestelmiin.

Saaren energia tuotetaan edelleen 80-prosenttisesti öljyllä, vaikka aurinko paistaa 340 päivänä vuodessa. Kyprokselle tarvitaan lisää aurinkopaneeli- ja tuulipuistoja. Kyprokselta ei ole vielä sähköyhteyksiä ulkomaille Kreetalle suunnitellun Interconnector-kaapelin olleissa aluillaan. Kyproksen hallitus on luvannut vapauttaa vuonna 2025 sähkömonopolin yksityisten yritysten kilpailtavaksi ja kunnostaa sähköverkkoa kestämään aurinkoenergian lisäämistä.

Samalla talotekniikkaa on kehitettävä energiatehokkaammaksi kuumia ja pitkiä kesiä vastaan sekä pitämään lämpöä sisällä talvikuukausina. Uutta tekniikkaa tarvitaan myös ilmastonmuutoksen myötä yhä vähenevän veden säästämiseen sekä jätteiden käsittelyyn ja kierrätykseen. Maatalouden teknologiaa on niin ikään modernisoitava.

Kyproksen talouden näkymät ovat varsin suotuisat. Vuonna 2024 BKT kasvoi 3,6 % (2,2 % ennuste vuodelle 2025). BKT:sta 85 % koostuu palvelusektorista, ja työvoimasta 82 % työskentelee palvelusektorilla. Inflaatio oli 2,2 % (2,1 % ennuste 2025). Työttömyys oli 4,9 % ja valtion julkinen velka 66 %. Työvoimapulaa Kyproksella on erityisosaajista insinööri- ja tieteellisteknisillä aloilla. Valtaosa kyproslaisista puhuu sujuvaa englantia.

Suomen vienti Kyprokselle on viime vuosina laskenut. Vuonna 2023 vienti oli noin 19 miljoonaa euroa tavarakaupassa ja noin 34 miljoonaa euroa palveluissa. Päävientituotteemme olivat paperi ja kartonki. Tuonti Kyprokselta Suomeen puolestaan kasvoi vuonna 2023 ollen 16 meuroa tavarakaupassa, josta suurin osa koostui meijerituotteista, kuten juustoista. Vastaavasti 148 meuroon nousseessa palvelukaupassa näkyy suomalaisten turistien määrän kasvu Kyproksella. Vuonna 2024 suomalaiset matkustivat Kyprokselle enemmän kuin viimeiseen 22 vuoteen määrän noustessa yli 44 000:een.

Kyproksen turismi on elpynyt koronavuosien jälkeen. Matkailijoista suurimmat ryhmät muodostavat britit, israelilaiset ja puolalaiset, jotka ovat tulleet venäläisten tilalle. Kypros ei enää myönnä niin kutsuttuja Kultaisia passeja suursijoittajille Schengen-alueen ulkopuolelta, ja on tänä vuonna evännyt takautuvasti aikaisemmin myönnettyjä passeja.

Päivi Peltokoski
Suomen suurlähettiläs Kyproksella