Kypros kiinnostaa, vaikka naapurustossa kuohuu
Kypros EU:n jäsenmaana toimii Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maantieteellisessä läheisyydessä. Epävakaan naapuruston takia Kypros korostaa omaa vakauttaan ja turvallisuutta, johon ulkomaisia yrityksiä ja investointeja houkutellaan aktiivisesti monin tavoin ja eduin. Suomalaisyritysten kannattaa tarkastella Kyprosta laajemmasta kuin pelkästä saaren näkökulmasta.
Kyproksen lento- ja laivayhteyksiä kehitetään ja niitä ollaan lisäämässä Larnakasta, Limassolista ja Pafokselta koko itäisen Välimeren alueelle. Suomesta on maaliskuun lopusta marraskuun loppuun useita suoria lentoja Kyprokselle viikoittain ja talvisinkin ainakin yksi suora lento viikossa.
Suomen vienti Kyprokselle väheni koronavuosina merkittävästi verrattuna vuosiin 2017 -2019. Tuolloin vienti Suomesta Kyprokselle oli enemmän kuin mm. Kreikkaan. Notkahdusta, joka toistaiseksi näyttää jatkuvan, voi seurata viennin uusi kasvunäkymä, mutta se edellyttää vanhojen kontaktien elvyttämistä, uusien kartoittamista ja aktiivista vienninedistämistoimintaa niin yrityksiltä kuin muiltakin toimijoilta. Saaren pieni koko ei tarkoita, että mahdollisuudet olisivat pienet.
Kyproksen vihreään siirtymään ja digitaaliseen teknologiaan liittyvät suunnitelmat yhdessä EU:n rahoitusmahdollisuuksien kanssa tarjoavat suomalaisille yrityksille lukuisia liiketoimintamahdollisuuksia. Kypros on Viron kokoinen valtio, jossa lähes kaikki osaavat englantia riittävän hyvin ja jossa suurempien yritysten ohella pienillä ja innovatiivisilla yrityksillä on omat mahdollisuutensa.
Kyproksen osalta kannattaa ottaa huomioon mahdollisuudet investointeihin, joilla pyritään hidastamaan ilmastonmuutosta sekä monipuolistamaan energia- ja liikennejärjestelmiä. Aurinkopaneelipuistot ja tuulienergian hyödyntäminen ovat keskeisessä osassa. Kyproksella on kiinnostusta kehittää myös kiertotaloutta ja kierrätystä ja tarvetta panostaa vesivarantoon ja luontoympäristöön.
Kyproksella korostetaan koulutuksen ja työssä kehittymisen merkitystä. Tutkimukseen, innovaatioihin ja tietoliikenneyhteyksien nopeuttamiseen ja vahvistamiseen panostetaan. Kypros karsii monia byrokraattisia käytäntöjään ja pyrkii tehostamaan hallintoaan mm. vahvistamalla sähköisiä toimintatapoja. Kyproksen heikkouksia ovat olleet mm. maatalouden teknologisointi ja kyproslaisten tuotteiden, mm. raaka-aineiden tuotteistaminen sekä osaamisvaje insinööri- ja teknistieteellisillä aloilla.
Kyproksen talouskasvu on vuonna 2023 2,4 prosentin luokkaa. Vuodeksi 2024 ennustetaan 2,6 prosentin kasvua. Kyproksen julkinen velka bruttokansantuotteesta on laskenut vuoden 2020 noin 115 prosentista ja on nyt 75 prosenttia. Vuoden 2024 aikana sen lasketaan painuvan 64 prosenttiin. Inflaatio on neljässä prosentissa ja sen arvioidaan laskevan vuonna 2024 2,6 prosenttiin. Työttömyys on laskusuunnassa, vuonna 2023 työttömyysluku on noin 6,6 prosenttia ja ennusteen mukaan vuonna 2024 noin 5,9 prosenttia.
Kyproksen turismi on elpynyt koronakauden ja Venäjä-sanktioiden ensivaikutusten jälkeen. Britit, saksalaiset ja pohjoismaalaiset ovat tulleet venäläisten turistien tilalle. Kyproksen bkt per capita on 32 000 euroa, vuoden 2005 hinnoilla 25 700 euroa.
Marraskuussa 2023 julki tullut ns. Cyprus Confidential -kokoelma käsittelee Kyproksella sijaitsevista palveluntarjoajayhtiöistä vuotaneita asiakirjoja, joista selviää muun muassa pakotteiden alaisille venäläisille liikemiehille tarjottuja pakotteiden kiertämiseen suunnattuja palveluita. Kyproksen hallitus on ottanut selvinneet tiedot vakavasti ja ilmaissut pitävänsä prioriteettina, että asiat selvitetään ja maan kärsimä mainehaitta korjataan.
Kypros on Gazan sodan aikana korostanut saarensa tarjoamia mahdollisuuksia logistisena evakuointi- ja humanitaarisen avun keskuksena. Suurista energiaratkaisuista kuten sähkönsiirtoyhteydestä Israelista Kyproksen kautta Eurooppaan (EuroAsia Interconnector) ja kaasuhankkeista päästäneen ratkaisuihin vuoden 2024 aikana.
Harri Mäki-Reinikka
Suurlähettiläs, Suomen suurlähetystö Nikosia