Kyproksen merenkulkuala muutoksessa - verohelpotuksilla ja ympäristötoimilla kohti kestävämpää kehitystä
Kyproksella on pitkä historia merenkäynnistä. Saarella on maailman yhdenneksitoista suurin ja Euroopan kolmanneksi suurin laivasto. Limassol on suuri meriliikenteen keskittymä ja kaupungissa sijaitsee Euroopan suurin kolmansien osapuolien merenkulkuliikenteen hallinto: siellä toimii yli kaksisataa merenkulkualan yhtiötä. Kyproksen merenkulkuministeriö aikoo olla pro-aktiivinen toimija sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla.
Edullinen verotus houkutteli laivanomistajia siirtymään Kyprokselle 1970-1980 luvuilla. Tällöin saarelle perustettiin merenkulkuliikenteen hallinnollisia keskuksia. Lisäksi vuonna 2015 Kreikan talouskriisi ja pelätyt veronkorotukset ajoivat kreikkalaisia laivoja siirtymään Limassolin satamaan. Yhtiöt eivät tuolloin maksaneet veroja kansainvälisestä tuotosta, mutta hallitus yritti muuttaa asiaa EU:n ja kansainvälisten järjestöjen painostuksesta.
Kyproksen EU-jäsenyys vuonna 2004 on vaikuttanut merkittävästi merenkulkuliikenteen kasvuun. Valtio on lisäksi säätänyt erilaisia verohelpotuksia merenkulkuliikenteeseen. Yksi näistä on vuoden 2010 tonnistovero (tonnage tax law). Laivat maksavat kiinteän osuuden veroja aluksen kokonaiskantokapasiteetista. Vuodesta 2010 Kypros on monin tavoin tarjonnut hyvän sijainnin meriliikenteelle. Saarella on suotuisa verotus, pääsy EU-alueelle, koulutettua työvoimaa ja saarivaltio tarjoaa mahdollisuuden avoimeen rekisteröintiin.
Kohti ympäristöystävällisempää merenkulkua
Vuoden 2021 tammikuussa Kypros ilmoitti antavansa tonnistoverotuksellisia lisähelpotuksia aluksille, jotka täyttävät ympäristöystävälliset kriteerit. Tonnistoveroa (tonnage tax law) voidaan vähentää jopa 30 prosenttia niiltä aluksilta, jotka vähentävät päästöjään aktiivisesti. Lopullisen verohelpotuksen määrä riippuu aluksen luokittelusta. Esimerkiksi alukset, jotka käyttävät vaihtoehtoisia polttoaineita ja vähentävät päästöjään 20 prosenttia, saavat 15-30 prosentin veronalennuksen. Arviot tehdään tapauskohtaisesti. Toisena esimerkkinä voi toimia alukset, jotka ovat tehneet enemmän kuin pakolliset EEDI – säädökset edellyttävät. EEDI (Energy Efficiency Desing Index) on uusien alusten energiatehokkuuden suunnitteluindeksi. Indeksi on pakollinen vuodesta 2013 öljytankkereille, kaasutankkeireille, bulkkereille, konttialuksille, kuivarahtialuksille (general-cargo), jäähdytysaluksille ja combi-carrie-aluksille. Alukset saavat verohelpotusta 5-25 prosenttia, mikäli Kyproksen määrittelemä edellä mainittu EEDI-ehto täyttyy.
Vaihtoehtoisiksi polttoaineiksi on luokiteltu muun muassa biopolttoaineet, metanoli, sähkö tai muut päästöjä vähentävät polttoaineet. Prosenttipitoisuus polttoaineessa vaikuttaa myös verovähennyksen suuruuteen. Mikäli 20 prosenttia polttoaineen sisällöstä on vaihtoehtoisista polttoainetta, tällöin saa 15 prosentin vähennyksen ja vähintään 30 prosentin osuus vaihtoehtoisesta polttoaineesta oikeuttaa 30 prosentin verovähennykseen.
Merenkulkuministeriön strategia
Kyproksen merenkulkuministeriö on aloittanut kampanjan luodakseen uuden pitkän tähtäimen strategian merenkulkuun ja mereen liittyvien toimintojen uudistamiseksi. Strateginen visio Kyproksen merenkulun uudistamiseksi on nimeltään SEA (sustainable, extrovert ja adaptable). Kypros haluaa olla osana positiivista muutosta. Ministeriö pyytää nettisivuillaan vastaamaan kysymyksiin ja antamaan palautetta, kehittääkseen toimintaansa. Strategiassa on kolme osa-aluetta: ympäristö ja kestävä kehitys (environmental sustainability), digitaalinen siirtymä (digital transformation) ja globaalit haasteet (global persisting challenges). Käy katsomassa merenkulkunministeriön sivut.(Linkki toiselle web-sivustolle.)
Merenkulkuala maailmanlaajuisesti on kohtaamassa suuria rakenteellisia muutoksia ilmastomuutoksen vuoksi. Muutoksia on tulossa niin käytettyihin polttoaineisiin kuin lastiin, jota kuljetetaan. Rahtiliikenteellä on suuria paineita vähentää hiilidioksidipäästöjään.
Kypros pyrkii osaltaan edistämään kestävää kehitystä omilla rannikkoalueillaan. Tarkoituksena on vähentää kasvihuonepäästöjä. Viranomaiset kannustavat lisäksi laivanomistajia investoimaan kestäviin ja taloudellisesti hyödyllisiin ratkaisuihin ilman heikennyksiä kilpailukykyyn tai jo olemassa oleviin palveluihin. Kypros on valmis tarjoamaan hyödyllistä teknistä osaamistaan ja on sitoutunut IMO:n ja EU:n regiimeihin sekä useisiin muihin kestävää kehitystä tukeviin säädöksiin. Kypros hakee uudestaan IMO:n neuvostoon vuosiksi 2022-2023 kategoria C:ssä.
Suomen ja Kyproksen väliset suhteet
Suomella ja Kyproksella on hyvät, lähes 60 vuotta jatkuneet diplomaattiset suhteet(Linkki toiselle web-sivustolle.). Suomen ja Kyproksen kauppa on Suomelle vahvasti ylijäämäistä. Suomen vienti Kyprokselle vuosina 2017-19 oli suurempaa kuin Kreikkaan ja moneen muuhun Euroopan maahan. Kyproksen sijainti on maantieteellisesti hyvä ja saarelta käsin on saavutettavissa muita itäisen Välimeren alueen maita. Kyproksella on löydettävissä potentiaalia uusille markkinaideoille sekä uudenlaiselle liiketoiminnalle.
Suomalaisyrityksistä mm. Wärtsilä on hyvin esillä Kyproksen meriliikenteessä. Vuosittain Kyproksen satamissa vierailevilla laivoilla yli 200:lla aluksella on Wärtsilän moottori. Karkeasti arvioiden 800 kyproslaisessa laivassa on Wärtsilän tekniikkaa. Wärtsilä kertoo yhtiöllä olevan erilaisia liiketoimintamahdollisuuksia aina moottoreista vedenalaisiin palveluihin. Wärtsilä tukee lisäksi yhteistyökumppaneitaan innovatiivisiin ratkaisuihin vähentääkseen alaan liittyvää ympäristökuormaa.
Myös Suomessa meriliikenteen rooli on suuri. Suomen ja Kyproksen välillä voi havaita monia samankaltaisuuksia. Niin Kyproksen kuin Suomenkin kaupasta suurin osa kulkee meriteitse. Satamissamme käy talvisin jäänmurtaja-avusteisesti myös monia Kyproksen lipun alla kulkevia aluksia. Kyseiset alukset voivat olla myös muiden kuin kyproslaisten omistamia tai operoimia aluksia. Noin kymmenen prosenttia Suomessa rekisteröidyistä aluksista seilaa Kyproksen lipun alla.
Suomi kannustaa aktiivisesti muita valtioita vähentämään meriliikenteen päästöjä. Suomi allekirjoitti yhtenä ensimmäisistä EU-maista mm. merenkulun ilmastojulistuksen. Ilmastojulistuksen tarkoituksena on sitoutua IMO:n kasvihuonekaasujen vähentämisstrategiaan, jonka tavoitteena on vähentää 40 prosenttia päästöistä vuoteen 2030 mennessä ja 70 prosenttia päästöistä vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 2008 päästöihin. Suomen valtionneuvosto vahvisti toukokuussa 2021 myös periaatepäätöksen kansallisista toimenpiteistä ja kansainvälisistä vaikuttamisen painopisteistä liittyen meri- ja sisävesiliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Periaatepäätös sisältää useita linjauksia aina energiatehokkuuden parantamisesta vaihtoehtoisten polttoaineiden siirtymisen helpottamiseen.
Euroopan komissio esitti vuonna 2020 uuden teollisuusstrategiansa, jonka tarkoituksena on tukea siirtymistä vihreään ja digitaaliseen talouteen sekä parantaa kilpailukykyä ja lisätä Euroopan strategista riippumattomuutta. Suomi tukee tehokkaita päästövähennyksiä. Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) meriympäristön suojelukomitea (Marine Environment Protection Committee, MEPC) järjestää sääntömääräisen istunnon 10.-17.6.2021. Tarkoituksena on päättää merenkulun lyhyen aikavälin päästövähennyskeinosta. Uudet säännökset tulisivat mahdollisesti voimaan alkuvuonna 2023.
Maritime Cyprus 2021
Limassolissa, Kyproksella järjestetään Maritime Cyprus 2021 -konferenssi 10-13.10.2021(Linkki toiselle web-sivustolle.). Merenkulkuministeriö järjestää konferenssin joka toinen vuosi yhteistyössä merenkulkualan keskeisten toimijoiden Cyprus Shipping Chamberin ja Kyproksen laivanomistajien liiton (Cyprus Union of Ship Owners) kanssa. Maailmanlaajuisesti tärkeä konferenssi on perustettu vuonna 1989 ja siihen osallistuu useita meriliikenteen toimijoita. Konferenssissa keskustellaan merenkulkualan ajankohtaisista aiheista ja ongelmista. Konferenssi antaa lisäksi erinomaisen mahdollisuuden tutustua Kyproksen merenkulun kulttuuriin, ihmisiin sekä ympäristöön.
Teksti: Korkeakouluharjoittelija Emilia Pussinen, Suomen suurlähetystö, Nikosia.
