Kuwaitin talouskatsaus 2007; Öljyvetoinen kasvu jatkuu sisäpoliittisesta kädenväännöstä huolimatta
Kuwaitin bruttokansantuotteen ennustetaan vuonna 2007 kasvavan edelleen yli 5 prosentin tasolla. Kasvun veturina toimii seuraavien viiden vuoden aikana tehtävät satojen miljardien eurojen investoinnit öljyteollisuuteen, energiaan ja infrastruktuuriin. Kuwaitin valtion tilinpäätös vuodelta 2006/2007 osoitti tulojen nousseen ensimmäistä kertaa yli 50 miljardin dollarin. Ylijäämää kertyi 20 miljardia dollaria.
Kuwait ilmoitti toukokuussa 2007 purkavansa valuuttansa kiinteän kurssin suhteessa dollariin ja siirtyvänsä noteeraaman dinaarin suhteessa valuuttakoriin. Tavoitteena on hallita 3-4 prosenttiin noussutta inflaatiota. Päätös aiheuttaa paineita myös muiden GCC-maiden aliarvostettuja valuuttoja kohtaan.
Kuwaitin parlamenttia hallitsevan islamistisen enemmistön ja vallassa olevan hallituksen välinen kädenvääntö on saattanut maan päätöksentekojärjestelmän vaikeuksiin. Parlamentti on käytännössä estänyt useiden hallituksen esitysten etenemisen ja jarruttanut uusien hankkeiden aloittamista. Tämä on luonut epävarmuutta investointi-ilmapiiriin.
Kasvun veturina investoinnit öljyteollisuuteen, energiaan, infrastruktuuriin ja rakentamiseen
Kuwaitin bruttokansantuote kasvoi 6 prosenttia vuonna 2006 ja vuonna 2007 kasvun ennustetaan jatkuvan samalla tasolla 5,4 prosentissa. Vuonna 2008 kasvun odotetaan jälleen vahvistuvan noin 6 prosenttiin. Kasvun veturina toimivat seuraavien viiden vuoden aikana tehtäviksi suunnitellut noin 200 miljardin dollarin investoinnit öljyteollisuuteen, energiaan, infrastruktuuriin ja rakentamiseen. Vuonna 2006 työvoiman määrässä kasvua oli 8,5 prosenttia, ja samoin nousua palkoissa, mikä on lisännyt kotimaista kysyntää.
Kuwaitin finanssiministeri ilmoitti sunnuntaina 20. toukokuuta, että maa purkaa valuuttansa dinaarin noteeraamisen kiinteässä kurssissa suhteessa dollariin (1 KD = 0,289 USD) ja siirryttävän käyttämään noteerauksessa valuuttakoria. Valuuttakorin koostumuksesta ei ole vielä annettu tarkempia tietoja, mutta ainakin dollari tulee säilymään osana sitä. Kuwait siirtyi muiden Persianlahden GCC-maiden tavoin kiinteään dollarikurssiin tammikuussa 2003. Nyt tehty päätös lopettaa kuukausien spekulaation valuuttakurssin kohtalosta. Dollarin arvon alamäki on heikentänyt dinaaria, eikä Kuwaitin talouden todellinen tilanne ole näkynyt valuutan arvostuksessa.
Kuwait on kärsinyt viimeisen yhdeksän kuukauden aikana 3-4 prosentin inflaatiosta, kun sitä ennen inflaatio oli ollut alle kahden prosentin. Analyytikkojen arvioiden mukaan GCC-maiden valuutat ovat 10-30 prosenttia aliarvostettuja dollarikytkennän vuoksi ja ne menettivät vuoden 2006 aikana arvostaan 22 prosenttia suhteessaan euroon. Kuwaitin keskuspankilla on kytköksen purkamisen jälkeen paremmat mahdollisuudet hallita inflaatiota. Monien arvioiden mukaan Kuwaitin päätös oli viimeinen vahvistus sille, että GCC-maiden yhteisvaluuttaan siirtyminen ei missään tapauksessa tapahdu ilmoitetussa vuoden 2010 aikataulussa. Kuwaitin keskuspankin pääjohtajan Sheikh Salem Abdul Aziz Al-Sabahin mukaan päätös ei kuitenkaan merkitse Kuwaitin irrottautumista pyrkimyksestä yhteisvaluuttaan. Kuwaitin päätös lisää muissa GCC-maissa spekulaatioita ja paineita irrottautua dollarikytköksestä, mutta toistaiseksi viranomaiset ovat todenneet valuuttakytköksien pysyvän ennallaan.
Vuonna 2006 Kuwaitin bruttokansantuotteesta yli 60 prosenttia muodostui öljy- ja kaasuteollisuudesta maan tuottaessa 2,4 miljoonaa tynnyriä raakaöljyä päivässä. Valtion tuloista peräti 95 prosenttia muodostui öljystä ja kaasusta. Kuwaitin talouden rakenne on tästä johtuen hyvin riippuvainen julkisesta sektorista, vaikka yksityinen sektori on asteittain vahvistunut. Viimeksi toukokuun 2007 alussa Kuwaitin keskuspankin pääjohtaja vaati voimakkaasti talouden rakenteita uudistettavaksi ja julkisen sektorin kaventamista. Vuonna 2005 Kuwaitin tärkeimmät vientimaat olivat Japani (14,8 %), Etelä-Korea (9,3 %), Yhdysvallat (8,9 %) ja Singapore (7,2 %). Tärkeimmät tuontimaat olivat Yhdysvallat (12,4 %), Saksa (9,8 %), Japani (7,4 %) ja Iso-Britannia (5,3 %). Aasian maiden merkitys Kuwaitin kauppakumppaneina on koko ajan vahvistumassa.
Kuwaitin pörssi (KSE) oli vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä ainoana GCC-maiden pörsseistä plussalla 1,53 prosenttia. Tämä johtui suurelta osin kuwaitilaisen Wataniya Telecomin myynnistä qatarilaiselle QTelille. Wataniyan kauppa toi valtion kassaan 3,72 miljardia dollaria. Valtiolla on runsaasti likvidejä öljyvaroja ja viimeisen budjettivuoden (2006/2007) jälkeen Kuwaitin ulkomaiset sijoitukset nousivat ennätyksellisen korkealle 166 miljardiin dollariin. Kuwaitilaisten sijoittaessa likvidejä varojaan kotimaisille osakemarkkinoille kertyi kursseihin yliarvostuksia. Vuonna 2006 tapahtunutta Kuwaitin pörssin notkahdusta voidaan pitää tästä johtuen oikeansuuntaisena korjausliikkeenä.
Kuwaitin ylijäämäinen valtiontalous
Juuri päättynyt Kuwaitin valtion tilivuosi (1.4.2006-31.3.2007) osoittaa tulojen nousseen ensimmäistä kertaa yli 50 miljardin dollarin 53,5 miljardiin. Tulot kasvoivat korkean öljynhinnan vetämänä edellisen kauden (2005/2006) 47,4 miljardista 13 prosenttia. Öljytulojen osuus kaikista tuloista oli 94 prosenttia ja vientituloista 95 prosenttia. Kuwaitin valtion budjetissa öljyn hinnaksi oli budjetoitu 36 dollaria tynnyriltä, kun todellinen keskihinta oli 58 dollaria. Öljyntuotantoa laskettiin vuoden 2005 2,51 miljoonasta tynnyristä päivässä 2,47 miljoonaan tynnyriin, mutta hintakehityksen ansiosta öljytulot nousivat 12 prosenttia edellisestä tilikaudesta. Kuwait on leikannut öljyntuotantoaan vuonna 2007 OPEC:in linjan mukaisesti 2,4 miljoonaan tynnyriin päivässä. Kuwaitissa arvioidaan olevan 10 prosenttia maailman raakaöljyvarannoista. Muut tulot kasvoivat kauden 2005/2006 noin 2,6 miljardista dollarista 3,3 miljardiin dollariin. Muut tulot koostuvat pääosin ulkomaisten yritysten verotuloista ja Kuwaitin ulkomaisten sijoitusten tuotoista.
Kuwaitin valtion tilinpäätös kertoo menojen kasvaneen 21,2 prosenttia edellisestä kaudesta 2005/2006 noin 28,6 miljardiin dollariin. Menojen kasvun pääasiallinen syy on 7 miljardin dollarin kertasiirto maan sosiaaliturvarahastoon ja emiiri Sheikh Sabah Al-Sabahin kansalaisille jakama rahalahjoitus. Menojen kasvusta huolimatta tilinpäätös jää ylijäämäiseksi kahdeksatta vuotta peräkkäin. Ylijäämä on arvion mukaan 20 miljardia dollaria ja edellisistä vuosista ylijäämää on rahastoitu noin 30 miljardia dollaria. Ylijäämästä tehdään automaattisesti lain vaatima 10 prosentin tulonsiirto Kuwaitin tulevien sukupolvien rahastoon (RFFG). Tämä summa ei näy budjetissa.
Parlamentin ja hallituksen välinen kädenvääntö jarruttaa talouden reformeja
Kuwaitin parlamenttia hallitsevan islamilais-konservatiivisen enemmistön ja valtaa pitävän hallituksen välinen kädenvääntö on saattanut maan julkisen päätöksentekojärjestelmän vaikeuksiin. Parlamentti on käytännössä torjunut lukuisia hallituksen merkittäviä esityksiä sekä jarruttanut uusien hankkeiden aloittamista. Tämä on luonut epävarmuutta investointi-ilmapiiriin. Emiiri Sheikh Sabah Al-Sabah on vedonnut useita kertoja osapuoliin yhteistyön parantamiseksi. Hallitus erosi maaliskuussa parlamentin uhattua äänestää epäluottamuslauseesta terveysministeri Sheikh Ahmed Abdullah Al-Ahmd Al-Sabahia kohtaan. Sisäpoliittiset kiistat ovat moninaiset; terveysministerin kohdalla häntä syytettiin mm. korruptiosta ja tuhlailusta. Pelkästään vuonna 2006 Kuwait hoidatti kansalaisiaan ulkomailla 355 miljoonan dollarin edestä. Emiiri Sheikh Sabah Al-Sabah nimitti lopulta eronneen pääministerin Sheikh Nasser Al-Sabahin uudestaan. Uudessa hallituksessa keskeisimmät ministerisalkut säilyivät pääosin Al-Sabahin hallitsijasuvulla.
Kesällä 2006 sähkön- ja vedenjakelussa oli laajoja katkoksia ja niiden on pelätty toistuvan kesällä 2007. Sähkö- ja vesiministeri Mohammad Al-Ulaiman on ilmoittanut hallituksen antavan selonteon ongelmien laajuudesta ja ehdotetuista ratkaisuista. Hallitus on pyrkinyt saamaan kulutusta aisoihin korottamalla korkeasti tuetun sähkön ja veden hintoja sekä yrittänyt saada ajoissa valmiiksi uuden 600 mw voimalan, mutta laajoja katkoksia on toimista huolimatta odotettavissa. Jotkut tahot ovatkin toivoneet tämän voivan muodostua kriisiksi, joka pakottaisi parlamentin ja hallituksen lopulta yhteistoimintaan. Todennäköisesti hallituksen ja parlamentin välisiin kiistoihin ei kuitenkaan ole odotettavissa pikaista ratkaisua. Maan seuraavat parlamenttivaalit pidetään vuonna 2010.
Mittavia investointeja
Kuwaitissa on suunnitteilla tulevina vuosina 350 miljardin euron investoinnit infrastruktuuriin. Investoinneista suurin osa kohdistuu rakentamiseen, teollisuuteen, sähköntuotantoon, veden jakeluun ja jäteveden käsittelyyn. Kuwaitissa perusinfrastruktuuriin ei ole toistaiseksi käytetty yhtä paljon rahaa kuin muissa Persianlahden alueen GCC-maissa. Investointeja pyritään kohdistamaan tasapuolisesti ympäri maata. Valtion yritysten suunniteltu yksityistäminen on hyvin selektiivistä ja etenee hitaasti. Kuwaitilaiset yritykset ja kansalaiset eivät maksa tuloveroa ja ajoittaisista keskusteluista huolimatta on epätodennäköistä, että uusia tuloveroja tullaan asettamaan lähitulevaisuudessa. Samoin on epätodennäköistä, että ulkomaisten yritysten verotusta leikattaisiin.
Kuwait Petroleum Company (KPC) on varannut strategia 2020:ssään noin 60 miljardia dollaria uusiin investointeihin. Uusien hankkeiden tarkoituksena on kaksinkertaistaa vuoteen 2020 mennessä Kuwaitin öljyntuotanto 4 miljoonaan tynnyriin päivässä. Kuwait ei ole julkistanut öljy- ja kaasuvarojensa suuruutta ja kansainväliset arviot vaihtelevat 48 miljardista tynnyristä yli 100 miljardiin. Öljyteollisuuden suurimmat hankkeet ovat tällä hetkellä neljännen jalostamon rakentaminen ja Project Kuwait. Kuwaitissa on tällä hetkellä kolme jalostamoa, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 930 000 tynnyriä päivässä. Vientiin menee 80 prosenttia ja loput jäävät kotimaiseen kulutukseen. Neljännen jalostamon kapasiteetiksi on kaavailtu 615 000 tynnyriä päivässä ja sen valmistumisen arvioidaan viivästyvän vuodella eli vuoden 2011 loppuun. Neljännestä jalostamosta järjestettiin hiljattain tarjouskilpailu, joka joudutaan uusimaan, koska kustannusarviot nousivat 12 miljardiin dollariin eli puolella hallituksen arviosta.
Hallituksen ajama Project Kuwait, pohjoisten öljykenttien kehittäminen, ei ole toistaiseksi edennyt parlamentin vastustaessa ulkomaisten yhtiöiden osallistumista hankkeeseen. Se missä laajuudessa investointimahdollisuuksia öljyteollisuudessa tullaan ulkomaisille yrityksille tarjoamaan, on vielä epäselvää. Kiistaa on käyty pitkään ja se heijastuu muidenkin taloudellisten reformien eteenpäin viemiseen. Varmaa kuitenkin on, että tarjouskilpailut ja urakat tulevat olemaan tarkan julkisen silmälläpidon alaisina aiempien korruptiosyytösten takia.
Suomen ja Kuwaitin välinen kauppa ja sen mahdollisuudet
Suomen vienti Kuwaitiin oli vuonna 2006 arvoltaan noin 112 miljoonaan euroa. Vienti on kasvanut tuntuvasti 2000-luvulla ja sen kasvulle on edelleen nähtävissä merkittävää potentiaalia. Tuonti Kuwaitista oli vuonna 2006 noin 420 000 euroa. Suomalaisille yrityksille Kuwait tarjoaa muiden alueen maiden tavoin tuntuvassa kasvussa olevat markkinat. Seuraavassa sektorikohtainen katsaus suomalaisyritysten näkökulmasta:
Öljy- ja kaasusektori: Öljyteollisuuden omistaminen ei ole avoinna ulkomaalaisille, mutta valtavissa hankkeissa ja investoinneissa on kysyntää myös suomalaiselle erityisosaamiselle ja tuotteille. Maan korkeat öljytulot takaavat alan maksukyvyn.
Infrastruktuuri- ja ympäristösektori: Kuwaitissa kehitetään laajasti satamia muun muassa Irakiin suuntautuvaa liikennettä varten. Myös esimerkiksi sähköntuotannossa ja -siirrossa on kysyntää korkealle osaamiselle. Rakennussektorilla tarjolla on kokonaisia hankkeita, mutta eri projektien osana kysyntää on lisäksi mm. sementille sekä lvi-teknologialle. Samalla vesi- ja jätevesihuoltoon tehdään jatkuvasti investointeja.
Kulutustavarasektori: Kansalaisten ostovoima Kuwaitissa on korkealla tasolla. Maassa kysyntää on myös ylellisyystavaroille. Kuwait soveltuisi pienen markkinakokonsa vuoksi sillanpääasemaksi suomalaisille yrityksille Persianlahden markkinoille.
Informaatioteknologia: Nokia on alan merkittävin suomalainen yritys, mutta sen ohella toimii lukuisia pienempiä yrityksiä. Kysyntää on erilaisille e-ratkaisuille ja infrastruktuurin rakentamiselle. Telekommunikaatioyhteyksien parantamiselle on yhä tilaa.
Koulutus- ja terveydenhoito: Sairaaloiden ja terveyskeskusten varustaminen tarjoaa mahdollisuuksia. Kysyntään on myös kalliimmille hoitomuodoille ja niihin liittyvälle teknologialle. Opetussektorin kehittäminen on maan prioriteetteja; suomalaiset PISA-tulokset tunnetaan ammattipiireissä. Avainasemassa on opetussektorin osaamisen tuotteistaminen niin, että se pystytään myymään myös Kuwaitin olosuhteisiin.
Puolustus- ja turvallisuus: Puolustusväline- ja turvallisuussektorilla kysyntää lisää alueellinen epävakaus naapurimaissa. Kuwaitissa tehdään mittavia hankintoja puolustuksen, rajavalvonnan ja väestönsuojelun kehittämiseksi.
Suomen suurlähetystö, Riad