Kuwaitin taloudesta 2018: talouden monipuolistaminen etenee verkkaisesti, kohonnut öljyn hinta auttaa kuitenkin tasapainottamaan valtion budjettia
Kuwaitin taloudellinen ja poliittinen tilanne on vakaa. Maan talous on kuitenkin viime vuosina kärsinyt alhaisesta öljyn hinnasta, mikä on painostanut Kuwaitia monipuolistamaan talouttaan ja vähentämään öljyriippuvuuttaan. Kuwaitin hallitus julkisti vuonna 2017 New Kuwait -suunnitelman taloutensa monipuolistamiseksi, johon kuuluu myös keskeisenä osana oman maan kansalaisten työllistäminen. Toistaiseksi monipuolistamistoimenpiteet ovat kuitenkin olleet monia muita Persianlahden valtioita rajoitetumpia. Vuodelle 2018 suunniteltua viiden prosentin arvonlisäveron käyttöönottoa on lykätty vuoteen 2021. Suomen ja Kuwaitin taloussuhteiden tiivistämiselle löytyy nykytilanteessa paljon potentiaalia erityisesti koulutus- ja terveyssektoreilla.
New Kuwait -ohjelmalla kohti monipuolisempaa talouspohjaa
Kuwaitin talous on edelleen pitkälti nojautunut öljyyn ja öljyn hinnan ailahtelut viime vuosina ovatkin vaikuttaneet negatiivisesti Kuwaitin talouteen. Toistaiseksi maan hallinnon tilannetta korjaavat toimenpiteet ovat olleet monia muita Arabian niemimaan valtioita rajoitetumpia. Kuwaitin öljyyn liittymätön bruttokansantuote kasvoi kuitenkin 3,3 % vuonna 2017 ja talous on vähitellen lähtenyt elpymään.
Eri arvioiden mukaan Kuwaitin öljyvarat vastaavat noin kuudesta yhdeksään prosenttia maailman tunnetuista öljyvaroista. Öljyteollisuus muodostaa edelleen yli puolet Kuwaitin bruttokansantuotteesta ja noin 90 prosenttia valtion tuloista. Öljyn hinnan nousu loppuvuodesta 2017 ja asettuminen alkuvuodesta edellisvuotta korkeampiin lukemiin on auttanut korjaamaan maan budjetin alijäämää. Maaliskuussa 2018 Kuwaitin viemän öljyn hinta asettui $62 tynnyriltä, mikä on 25 % korkeampi kuin vuosi sitten. Jos öljyn hinta pysyttelee lähellä nykyistä tasoaan, se auttaa vähentämään valtion velkaantumista ja tasapainottamaan taloutta lisää.
Toisin kuin muissa Gulf-maissa Kuwaitin tilivuosi juoksee huhtikuusta maaliskuuhun. Maan tuoreimmassa vuodelle 2018–2019 julkistamassa budjetissa ei ole juuri varaa yllätyksille. Budjetti ennustaa alijäämää neljättä vuotta peräkkäin, mutta sisältää myös ennustuksen kasvavista öljytuloista. Budjetti koostuu ennustetuista $50 miljardin tuloista ja $66,7 miljardin menoista. Edellisvuodesta noin seitsemällä miljardilla ennustettu tulojen nousu perustuu pitkälti öljyn hinnan nousuun, joka on budjetissa laskettu $50 tynnyriltä mukaan. Kuwaitin talous on tässäkin budjetissa vahvasti riippuvainen maan öljytuloista. Ennuste maan talouskasvulle vuoden 2018 osalta on 2,5 % (S&P).
Vähentääkseen maan öljyriippuvuutta ja monipuolistaakseen taloutta, Kuwaitin hallitus lanseerasi vuoden 2017 alussa New Kuwait -suunnitelman. Suunnitelman kunnianhimoinen tavoite on tehdä Kuwaitista Persianlahden alueen taloudellinen, kulttuurillinen ja institutionaalinen johtaja vuoteen 2035 mennessä. New Kuwait koostuu seitsemästä pylväästä ja viidestä strategisesta suunnasta, joihin kuuluu muun muassa maan infrastruktuurin parantaminen, bisnesympäristön selkeyttäminen sekä koulutus- ja terveyssektorien kehittäminen. Suunnitelmansa kautta Kuwait pyrkii myös houkuttelemaan lisää ulkomaalaisia investointeja ja kehittämään turismisektoriaan. Suunnitelmaan kuuluu lisäksi lukuisia megaprojekteja, kuten Kuwaitin lentokentän laajennus ja metroprojekti.
Maan hallinto on pyrkinyt tukemaan New Kuwait -suunnitelman etenemistä erityisesti rahoittamalla suuria infrastruktuurihankkeita. Hallinto ei kuitenkaan kykene rahoittamaan kaikkea itse ja on pyrkinyt laskemaan julkisen sektorin roolia rahoittajana ja lisäämään yksityisen rahan ja investointien osuutta. Toistaiseksi yksityinen raha on kuitenkin lähtenyt vielä verrattain laiskasti liikkeelle. Maassa on myös vireillä yksityistämishankkeita useammalla sektorilla (kuten ilmailu ja terveydenhuolto), mutta eteneminen ja tulokset ovat olleet vielä vaihtelevia. Maan lukuisat infrastruktuuriprojektit tarjoavat kuitenkin yrityksille useita sijoitusmahdollisuuksia.
Keskiössä kuwaitilaisten työllistäminen
Kuten naapurimaa Saudi-Arabian tulevaisuudenvisiossa vuodelle 2030, myös New Kuwait -ohjelmassa on merkittävässä roolissa ulkomaalaisten työntekijöiden määrän vähentäminen ja kuwaitilaisten työllistäminen. Tämä luo myös tarvetta panostaa maan koulutussektorin kehittämiseen, jotta se kykenee vastaamaan paikallisten osaajien tarpeeseen. Kuwaitin työministeriön arvioiden mukaan ulkomaalaisten osuus Kuwaitin tämän hetken väestömäärästä on lähes 70 %. Keskeisenä tavoitteena onkin nyt ulkomaalaisten vierastyöntekijöiden määrän vähentäminen tästä 70 prosentista 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Viime vuonna maa julkaisi esimerkiksi suunnitellun kiellon alle 30-vuotiaiden ulkomaalaisten korkeakoulutettujen palkkaamiselle. Kiellon taustalla oli ohjata työnantajia palkkaamaan erityisesti vastavalmistuneita kuwaitilaisia ja samalla varmistaa kokeneen ja koulutetun ulkomaisen työvoiman saaminen. Kiellon tuli alun perin astua voimaan tammikuussa 2018, mutta sitä lykättiin teknisistä syistä. Keväällä 2018 ilmoitettiin aluksi säädöksen astuvan voimaan heinäkuussa, mutta tämä ilmoitus pyörrettiin lähes saman tien ja ilmoitettiin tilalle tulevan toisenlaisia säädöksiä ohjaamaan työmarkkinoita samaan suuntaan. Näitä säännöksiä tai niiden aikataulua ei ole vielä julkistettu. Maassa toimivien yritysten onkin hyvä olla tietoinen ja valppaana maan pyrkimyksistä asettaa (mahdollisesti lyhyellä varoitusajalla) rajoja ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaukselle.
Arvonlisäveron käyttöönotto lykkääntyy vuoteen 2021
Kuwait on jäsenenä Persianlahden yhteistyöneuvostossa (GCC), joka vaikuttaa sen kansainväliseen kauppaan. Maa muodostaa yhdessä Saudi-Arabian, Arabiemiirikuntien, Omanin ja Bahrainin ja Qatar kanssa tulliliiton, jonka sisällä tavarat liikkuvat vapaasti ja joilla on yhteinen tuontitulli alueen ulkorajoilla. GCC -maat ovat pyrkineet vaihtelevalla menestyksellä harmonisoimaan ulkomaankauppaa koskevia standardeja.
Esimerkkinä maiden välisestä koordinaatiosta on maiden välillä allekirjoitettu sopimus viiden prosentin arvonlisäverosta, jonka oli määrä tulla voimaan kaikissa GCC -maissa samanaikaisesti vuonna 2018. Toistaiseksi vain Saudi-Arabia ja Arabiemiirikunnat ovat ottaneet arvonlisäveron käyttöön. Viimeisimpien tietojen mukaan Kuwait on päättänyt lykätä viiden prosentin arvonlisäveron käyttöönottoa maassa vuoteen 2021. Kuwaitin parlamentin antama lausunto lykkäyksestä ei mene yksityiskohtiin päätöksen syistä, mutta sen mukaan maa harkitsee esittelevänsä sen sijaan lähiaikoina veron, joka koskisi muun muassa tupakkatuotteita sekä virvoitus- ja energiajuomia.
Kasvanut vastakkainasettelu parlamentin ja hallituksen kanssa vaikeuttaa muutosten läpiviemistä
Kuwait on GCC-maista ainoa, jossa on toimiva parlamentti, jonka jäsenet valitaan vaaleilla. Toimeenpanovalta maassa kuuluu emiirille ja hänen nimittämälleen hallitukselle. Vaaleilla valittava parlamentti (kansalliskokous Majlis al-Umma) on näkyvä poliittinen toimija, joka puolestaan käyttää lainsäädäntövaltaa yhdessä emiirin kanssa. Poliittiset puolueet ovat Kuwaitissa virallisesti kiellettyjä, mutta parlamentissa toimii epävirallisia ryhmittymiä, joiden toiminta on kuitenkin hiljaisesti hyväksytty. Viime vuosina vastakkainasettelu parlamentin ja hallituksen kanssa on ollut voimakasta, minkä johdosta poliittisen järjestelmän toimintakyky on heikentynyt ja vaikeuttanut muutosten läpiviemistä maassa.
Suomen ja Kuwaitin välinen kauppa
Suomen ja Kuwaitin välinen kauppa on ollut perinteisesti Suomelle selvästi vientivoittoista. Vuonna 2017 Suomen tavaraviennin arvo Kuwaitiin oli noin 26 miljoonaa euroa ja tuonnin arvo noin 25 000 euroa. Suomen tärkeimpiä vientituotteita ovat perinteisesti olleet teollisuustuotteet, kuten paperituotteet, koneet ja laitteet. Kuwaitista Suomi on tuonut lähinnä teollisuustuotteita, kuten muovin raaka-aineita. Kuwaitin investoinnit Suomeen ovat merkittävät, yli 700 miljoonaa euroa.
Potentiaalia taloussuhteiden kehittämiselle on paljon, erityisesti nykytilanteessa, jossa Kuwait pyrkii monipuolistamaan talouttaan ja houkuttelemaan enemmän yksityisiä sijoituksia. Kuwaitissa on havaittavissa jo huomattavaa kiinnostusta muun muassa Suomen koulutus- ja terveysosaamista kohtaan.
Kirjoittanut: Marika Hakkarainen, CIMO-harjoittelija, Suomen suurlähetystö, Riad