Kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja kansainvälistä yhteistyötä - Uudessa-Seelannissa on mahdollisuuksia suomalaisille innovaatioille

Kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja kansainvälistä yhteistyötä - Uudessa-Seelannissa on mahdollisuuksia suomalaisille innovaatioille

Uusi-Seelanti on pieni, mutta Suomen kanssa huomattavan samankaltainen markkina keskellä eteläistä Tyyntä valtamerta. Kasvavat investoinnit ilmastopolitiikkaan, älykkäisiin ratkaisuihin ja kiinnostus Pohjoismaita kohtaan tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet suomalaisen teknologian ja innovaatioiden vientiin.

Markkinoiden tila

Vientiin tukeutuva Uusi-Seelanti on saanut osansa hidastuvasta maailmantaloudesta. Talouskasvu on hidastunut vuoden 2019 aikana, mutta valtion keskuspankin ennuste on positiivinen – talousvuonna 2019/2020 BKT:lle odotetaan 3 %:n kasvua. Keskuspankin ennusteen mukaan inflaatio pysyy 2 %:n tavoitteessa. Jo ennestään korkean työllisyysasteen ennustetaan nousevan, ja työttömyyden odotetaan laskevan 4 %:iin vuonna 2020. Ennustettujen lukujen osittaiseksi saavuttamiseksi keskuspankki on laskenut ohjauskorkoaan 1,5 %:iin toukokuussa 2019. Uuden-Seelannin taloustilanteeseen vaikuttaa voimakkaasti myös pääministeri Ardernin hallinnon kunnianhimoinen budjetti, joka nostaa valtion menoja ja velkaantumisastetta.

 

Vuosia kestäneestä rakennusbuumista huolimatta maassa on pulaa kohtuuhintaisista asunnoista maahanmuutosta johtuvan väestönkasvun vuoksi. Uuden-Seelannin tilastokeskuksen mukaan uusien asuinrakennusten määrä kasvoi keskimäärin 5,8 % kesäkuussa 2019 edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä nostaa myös työvoiman kysyntää sektorilla. Asuntojen hinnat jatkavat kasvuaan, mitä hallinto on pyrkinyt kontrolloimaan mm. kieltämällä ulkomaalaisilta asuntojen oston. Bloombergin teettämän tutkimuksen mukaan Uudessa-Seelannissa asuntojen hinnat suhteessa palkkoihin ovat liian korkeat, joka on käytännössä synnyttänyt asuntokuplan. Uuden-Seelannin kiinteistöinstituutin mukaan edelliseen vuoteen verrattuna asuntojen mediaanihintaindeksit ovat nousseet koko maassa Aucklandin ulkopuolella 5,9 %, ja Aucklandissa 1,5 % heinäkuussa 2019.

 

Kahdenvälinen kauppa ja matkailu

Tullin tilastojen mukaan kesäkuuhun 2019 mennessä tavaratuonti Uudesta-Seelannista Suomeen on 16 MEUR. Yhteensä vuonna 2018 tuonti oli n. 31 MEUR, muutos edelliseen vuoteen oli 15 %. Suomesta Uuteen-Seelantiin suuntautuvan viennin kumulatiivinen arvo oli vuoden 2019 kesäkuussa 38 MEUR, vuonna 2018 vienti oli yhteensä 81 MEUR, kasvua edellisvuoteen oli n. 5 %. Kauppataseen ylijäämä oli kesäkuussa 2019 n. 2,7 MEUR, koko alkuvuonna 21,5 MEUR.

 

Uuteen-Seelantiin suuntautuva palveluvienti on pysynyt viime vuosina melko vakaana. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2017 palveluvienti oli 28 MEUR, vuonna 2016 29 MEUR. Uusseelantilaiset yritykset investoivat Suomeen vuonna 2017 nettomääräisesti 7 MEUR, kun taas Uuteen-Seelantiin suuntautuvan suomalaisen investointivirran arvo oli -39 MEUR. Negatiivinen investointivirta merkitsee pääoman palautumista Suomeen lisäinvestointien tekemisen sijaan.

 

Uudelle-Seelannille EU on kolmanneksi suurin kauppakumppani Kiinan ja Australian jälkeen, ja se kattaa 13,5 % kaupasta. Vuonna 2018 Uusi-Seelanti oli tavarakaupassa EU:n 49. suurin kauppakumppani ja Suomi oli Uudelle-Seelannille 59. suurin kauppakumppani. Keväällä 2018 EU aloitti Uuden-Seelannin kanssa vapaakauppasopimusneuvottelut, joiden viides neuvottelukierros saatiin päätökseen Brysselissä heinäkuussa 2019. Sopimuksen tavoitteena on vähentää kaupan esteitä ja syventää Uuden-Seelannin ja EU:n välistä kaupallista yhteistyötä. Sopimus hyödyttää Euroopassa eniten kone-, auto- ja kemikaaliteollisuutta, jotka ovat Uuteen-Seelantiin suuntautuvan viennin suurimpia sektoreita. Uuden-Seelannin suurimmalle vientisektorille, maataloustuotannolle, sopimus helpottaisi pääsyä EU:n sisämarkkinoille.  

 

Suomalaisten tekemät matkat Uuteen-Seelantiin ovat olleet nousussa viime vuosina, välillä 2013-2017 Suomesta saapumisten määrä on kasvanut tasaiseen tahtiin n. 3-7 % vuodessa Uuden-Seelannin tilastokeskuksen mukaan. Visit Finlandin mukaan Suomeen matkustavien uusseelantilaisten turistien yöpymisten määrässä on näkynyt vahva kasvutrendi vuosikymmenen alusta asti. Suurin kasvu tapahtui vuonna 2017, kun yöpymisten määrä nousi 39 % verrattuna edeltävään vuoteen (2016 yöpymisiä 5 016, vuonna 2017 jo 7 014). Vuonna 2018 yöpymisten määrä pysyi lähes samalla vuoden 2017 tasolla.

 

Pääministeri Ardernin hallituksen budjetti ja ilmastopolitiikka

Toukokuussa 2019 valtionvarainministeri Robertson julkisti ensimmäistä kertaa ”hyvinvointibudjetiksi” kutsutun Uuden-Seelannin talousarvion. Se tähtää kuuteen laajaan tavoitteeseen: mielenterveyteen, lasten hyvinvointiin, alkuperäisväestöjen tukemiseen, tuottavan valtion rakentamiseen, talouden uudistamiseen ja julkisiin investointeihin. Suurimmat (> mrd. NZ$) hankkeet koskevat valtion rautatieverkkoa, lastensuojelupalveluita, sairaaloita ja kouluja. Ilmaston osalta budjetti huomioi myös vähähiilisemmän talouden ja kestävän maankäytön tukemisen. Suuresti maidontuotantoon tukeutuva valtio pyrkii investoimaan myös ympäristöystävällisempien maidontuotantometodien tutkimukseen. Budjetin valmisteluprosessissa käytettiin ensimmäistä kertaa ns. ”hyvinvointianalyysiä”, jossa otettiin huomioon investointien taloudellisen vaikutuksen lisäksi myös kulttuurilliset, sosiaaliset ja ilmastoon liittyvät seikat pitkällä aikavälillä.

 

Keväällä 2019 Ardernin hallitus julkaisi vuoden 2002 ilmastonmuutoslakiin (Climate Change Response Act) tehtävän lakimuutoksen, johon sisältyy päästörajoituksia, ilmastonmuutosta hillitseviä ja siihen sopeuttavia toimia, sekä lisäksi muodostetaan neuvoa-antava ja muutoksen täytäntöönpanoa seuraava erillinen ilmastonmuutoskomissio. Toimien tavoitteena on hiilineutraali talous vuoteen 2050 mennessä. Keväällä 2019 ulkoministeri Peters pyysi ilmastonmuutoksen vastaiselle työlle tukea Suomelta tapaamisessaan ministeri Soinin kanssa, ja osoitti näin Uuden-Seelannin kiinnostuksen ja avoimuuden kansainvälistä yhteistyötä kohtaan.

 

Innovaatiot ja älykkäät ratkaisut ovat nousevassa kysynnässä Uudessa-Seelannissa. Esimerkiksi Smart Christchurch -projektin myötä on otettu käyttöön pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden turvallisuutta edistäviä älypuhelinpalveluita ja infotauluja, kokeiluja on tehty myös reaaliaikaista dataa hyödyntävällä maanjäristysten ennakointijärjestelmällä. Aucklandissa on otettu käyttöön mm. rantavesistöjen tilasta ja turvallisuudesta viestivä Safeswim-palvelu, joka voitti International Data Corporation Asia Pacific Smart City -palkinnon vuonna 2018. Wellington on puolestaan julkaissut kunnianhimoisen suunnitelman älykkään ja energiatehokkaan kaupungin toteuttamiseksi vuoteen 2040 mennessä. Uusia mahdollisuuksia suomalaisille terveysinnovaatioille avaa myös väestön ikääntyminen.

 

Etenkin Christchurchin terroritekojen jälkeen disinformaation leviämisen ehkäisy ja tietoturvan kehittäminen ovat nousseet ajankohtaisiksi. Pääministeri Ardern on pyytänyt kumppanivaltioiden hallituksilta tukea ongelman ratkaisussa, mikä tarjoaa mahdollisuuksia etenkin tekoälyä hyödyntäville ja kehittäville yrityksille. Kaksi kuukautta iskun jälkeen Ardern julkaisi Ranskan presidentti Macronin kanssa nk. ”Christchurchin vetoomuksen” (Christchurch Call), jonka tavoitteena on kutsua valtioita ja tietotekniikkayrityksiä työhön ekstremistisen sisällön levittämisen estämiseksi. Euroopan komissio, 16 valtiota ja yritykset kuten Amazon, Google, Facebook ja YouTube allekirjoittivat vetoomuksen toukokuussa.

 

Suomen kanssa samanmielinen Uusi-Seelanti tarjoaa paljon mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Maat kuuluvat molemmat Small Advanced Economies Initiative -ryhmään, ja Uusi-Seelanti sijoittuu mm. Maailmanpankin yritystoiminnan helppoutta mittaavan indeksin mukaan ensimmäiselle sijalle. Maan hallinto on osoittanut myös kasvavaa kiinnostusta Pohjoismaihin avaamalla Tukholman-suurlähetystönsä uudelleen alkuvuodesta 2019. Potentiaalia suomalaisille ratkaisuille Uudessa-Seelannissa on etenkin ympäristöystävällisten innovaatioiden, terveyspalvelujen ja informaatioteknologian aloilla.

 

Katja Karppinen

Mirjam Ligi