Kroatian uusi energiastrategia janoaa investointeja uusiutuvaan energiaan

Kroatia on uudistanut vuodelta 2009 peräisin olevan energiastrategiansa. Ilmastopolitiikkaa ei kuitenkaan ole integroitu tämänhetkisen EU-puheenjohtajamaan energialinjauksiin. Seuraavan 10 vuoden aikana Kroatia aikoo panostaa uusiutuvaan energiaan: maahan halutaan erityisesti tuuli- ja aurinkoenergiainvestointeja. Samalla kansallinen sähköyhtiö HEP aikoo modernisoida vanhoja vesivoimaloita.

Valmetin voimalaitosrakennus Kroatiassa
Valmetin biomassavoimalaitos Kroatiassa

Kroatia on vihdoinkin korvaamassa vuodelta 2009 peräisin olevat energialinjauksensa uudella kansallisella vuoteen 2030 ulottuvalla energiastrategialla (tarkastelukulma v. 2050 asti). Päävastuu Kroatian energiapolitiikasta on Kroatian ympäristö- ja energiaministeriöllä(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan). Nykyinen ministeri Tomislav Corić (HDZ) on ollut tehtävässään kesästä 2017 alkaen. Energiapolitiikan piiriin kuuluva energian huolto- ja toimitusvarmuus sekä energiamarkkinoiden toiminta taas kuuluvat talousministeriön(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) vastuulle, jonka johdossa on ollut keväästä 2018 alkaen ministeri Darko Horvat (HDZ).

Lähitulevaisuuden energialinjaukset 

Uuden kansallisen energiastrategian pohjana ovat EU-kontekstissa sovitut energia- ja ilmastotavoitteet 2030 sekä kansallisen energiainstituutti Hrvoje Po(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)ž(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)arin(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) lokakuussa 2018 julkaisema yli 400-sivuinen taustaselvitys. Ammattipiireissä on kritisoitu sitä, ettei ilmastopolitiikkaa ole integroitu luonnolliseksi osaksi Kroatian energiastrategiaa vaan se aiotaan jatkossakin pitää erillisenä, ilmansuojelulakiin liittyvänä teemana. (Vrt. Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) vuoteen 2030.)  Strategia-asiakirjassa on kuitenkin kuvattu erinomaisesti EU-puheenjohtajamaan energiasektorin nykytilaa ja lainsäädäntöä. 

Dokumentissa kuvaillaan EU:n energia- ja ilmastotavoitteita, mutta toimenpidelinjauksia ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin tai vastauksia kroatialaisten energiaprojektien rahoitukseen tai paikallishallinnon rooliin ei dokumentti anna. Yleisellä tasolla Kroatia haluaa vähentää riippuvuutta tuontienergiasta ja lisätä kansallista energiantuotantoa. Politiikkalinjausten mukaan seuraavan 10 vuoden aikana panostetaan uusiutuvaan energiaan (aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, maalämpö). Erityisesti tuuli- ja aurinkoenergiainvestointeja halutaan nähdä enemmän, sillä etelän auringossa kylpevässä Välimeren maassa aurinkovoiman osuus sähköntuotannosta on tällä hetkellä alle prosentin luokkaa. (Aurinkoenergian asennettu tuotantokapasiteetti on 54 MW, kun Euroopan viiden prosentin keskiarvoon pääsemiseksi tarvitaan 800 MW.) Purjehtijoiden suosimalla rannikkoseudulla tuultakin riittää läpi vuoden ja käynnissä onkin useampi tuulivoimahanke. Esimerkiksi Zadarin lähelle valmistuu syksyllä Kroatian suurin (58 MW) tuulipuisto. Hankkeen omistaa valtion sähköyhtiö HEP(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), saksalainen Nordex(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) toimittaa turbiinit.

Vesivoimaloiden modernisointihankkeita 

Eurostatin(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) (2018) tilastojen valossa Kroatian tilanne uusiutuvan energian saralla näyttää esimerkilliseltä: kokonaisenergiankulutuksesta 28 prosenttia on peräisin uusiutuvista energialähteistä, kun EU:n jäsenmaille asettama tavoite oli 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. EU-rima oli ylitetty Kroatiassa itse asiassa jo ennen sen asettamista (uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiankulutuksessa oli yli 23 prosenttia jo vuonna 2004). Mairittelevien tilastosijoitusten selitystekijänä on suuri vesivoimariippuvuus. 46 prosenttia Kroatian sähköenergiasta tuotetaan kansallisen energiayhtiö HEP:in isoissa vesivoimaloissa. HEP on ilmoittanut aikovansa lisätä merkittävästi päästövapaan uusiutuvan energian käyttöä, ja sen investointisuunnitelma käsittää 135 miljoonaa euroa vuodessa. Suurin osa investoinneista on tarkoitus tehdä modernisoimalla vanhoja vesivoimaloita. 

Suurin este merkittävimmille energiainvestoinneille on Kroatian talouden tila: suurimpia sähkönkuluttajia ovat kotitaloudet, sitten palvelusektoria ja vasta sitten teollisuus. Jotta Kroatia saavuttaisi EU:n ilmastoneutraaliustavoitteen ja pystyisi pitämään maalle elintärkeän turismisektorin jatkossakin vetovoimaisena ja luontoystävällisenä, on sen omalta osaltaan vastattava akuutteihin ilmasto- ja energiahaasteisiin. Analyytikkojen tekemien laskelmien mukaan vuoden 2050 tavoitteiden saavuttamiseksi Kroatian tulisi investoida energiantuotantoon peräti 350 MW vuodessa tästä hetkestä alkaen.

Vihreää rahoitusta tarjolla

Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) EBRD:n mukaan kroatialaisyrityksiä tulee yllyttää vihreisiin investointeihin. Euroopan investointipankki(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) (EIB) tarjoaa sekin ns. vihreää rahoitusta haarukoiden ympäristön ja ilmaston kannalta kestäviä projekteja rahoitettavakseen. Tässä Suomella puhtaan teknologian toimittajana olisi varmasti paljonkin tarjottavaa ei vain Kroatiassa vaan myös naapurimaissa (erityisesti Bosnia ja Hertsegovinassa), missä ilmanlaatuongelmat – ja maailman pahimmat sellaiset – ovat etenkin talvikaudella arkipäivää. Kroatialaiset energia- ja ympäristöpolitiikasta vastuussa olevat tahot ovat luvanneet tukea kansainvälisten rahoituslaitosten suorastaan tyrkyllä olevaa investointirahoitusmahdollisuutta olemalla ennustettavampia omassa sääntely- ja tukipolitiikassaan, yhdenmukaisempia ympäristöstandardien osalta ja tukemalla vihreän teknologian käyttöönottoa ripeillä päätöksillä.

 

Teksti: Laura Stojic, Suomen suurlähetystö Zagreb