Kroatian taloutta remontoidaan EU-kuntoon

Talouskriisin myös Kroatian BKT supistui 5,8 prosenttia viime vuonna. Valtiontalouden kassakriisi on saatu hallintaan kulujen karsimisen ja verojen korotuksen myötä. Pankkisektori ja valuutta ovat pysyneet vakaina. Toipuminen lamasta on ollut odotettua hitaampaa ja hallitus esitteli huhtikuussa elvytysohjelman. Samaan aikaan Kroatian EU-jäsenyysneuvottelut edistävät uudistuksia useilla sektoreilla. Keskeinen huomio kiinnittyy oikeuslaitoksen ja julkishallinnon uudistamiseen sekä korruption vastaiseen toimintaan.

Kroatian taloustilanne ja uudistukset

Talouskriisin myötä Kroatian BKT supistui 5,8 prosenttia viime vuonna ja elpyminen lamasta on ollut hidasta. Vuonna 2010 Kroatian talouskasvu pysynee lähellä nollaa, mutta vuodelle 2011 ennustetaan noin 2 prosentin kasvua. Kroatia on selvinnyt talouskriisistä ilman IMF:n tukea ja maan pankkisektori sekä valuutta ovat pysyneet huomattavan vakaina. Myös julkinen velkaantuminen on pysynyt maltillisena ja nykyisellään julkisen velan arvioidaan kohonneen yli 40 prosenttiin BKT:stä.

Toisaalta koko ulkoinen, pääosin euroon sidottu, velka on suurempi, arviolta 100 prosenttia BKT:stä. Talouskriisi on iskenyt kovasti valtiontalouteen verotulojen vähennyttyä ja hallitus on turvautunut verojen korotuksiin sekä kulujen karsimiseen. Verojen kiristys ja julkisen kulutuksen lasku ovat osaltaan vaikuttaneet talouden hitaaseen toipumiseen. Kroatian vientisektori on kapea, joten talouskasvu pohjautuu pitkälti kotimaiseen kysyntään. Toisaalta kulutuskysyntää heikentää kasvanut työttömyys, jonka kasvu näyttää taittuneen 2010 kevään aikana. Kroatian talous elpynee Euroopan ja naapurimaiden talouskasvun myötä.

Huhtikuussa 2010 hallitus julkaisi talouden elvytysohjelman, jonka tavoitteena on julkisen kulutuksen vähentäminen, yksityistämisen jatkaminen, verotuksen uudistaminen ja uudistusten nopeuttaminen. Hallituksen tavoitteena on supistaa budjettivaje 3 prosenttiin BKT:stä. Ohjelma sai suhteellisen myönteisen vastaanoton, mutta aikataulun ja tavoitteiden epätarkkuus herätti kysymyksiä. Talouden elpymisen ja teknisten EU-jäsenyysneuvottelujen päättämisen arvioidaan olevan keskeistä marraskuun 2011 parlamenttivaalien lähestyessä.

EU-jäsenyysneuvottelujen myötä monella sektorilla tehdään uudistuksia ja liiketoimintailmapiirin voidaan olettaa kohentuvan jäsenyyden lähestyessä. EU-jäsenyysneuvottelujen kannalta keskeiset uudistukset liittyvät oikeuslaitoksen ja julkishallinnon uudistamiseen, korruption vastainen toimintaan ja telakkasektorin saneeraukseen. Kroatian edistymistä keskeisissä uudistuksissa seurataan tarkkaan.
Valtiontukien päättymisen myötä Kroatian hallitus päätti yksityistä kuusi telakkaa, mutta ensimmäinen tarjouskilpailu ei tuottanut hyväksyttäviä tarjouksia. Telakat painivat suurissa talousvaikeuksissa ja niiden tulevaisuus on epäselvä.

Kroatian vahvuuksia ovat hyvä infrastruktuuri (erityisesti tieverkosto), keskeinen sijainti, suhteellisen hyvin koulutettu työvoima ja poliittinen vakaus. Turismi on merkittävä tulonlähde (arviolta 14-20% BKT:stä) ja se on kompensoinut kapeaa vientisektoria. Korkea kustannustaso, byrokratia, työlainsäädännön jäykkyys ja muut esteet ovat pitäneet ulkomaisten ns. greenfield investointien määrän vähäisenä. Kroatian markkinoille tulleet ulkomaalaiset yritykset (esim. tanskalainen Rockwoll) ovat kohdanneet vaikeuksia mm. byrokratian ja lupaviidakon kanssa.

Yksityistämisprosessin eteneminen on tuonut suuria ulkomaisia sijoituksia. Erityisesti pankkisektori on lähes täysin ulkomaalaisomistuksessa. Huolimatta pankkisektorin ulkomaalaisomistuksesta (erityisesti Itävalta ja Italia) ja emopankkien ongelmista, Kroatian pankit ovat pysyneet vakaina talouskriisin eri vaiheissa.

Kaupalliset mahdollisuudet suomalaisille yrityksille

Kroatian EU-jäsenyyskriteerien täyttäminen merkitsee huomattavia sijoituksia ympäristö-, energia- ja infrastruktuurisektoreille. Useita EU-rahoitteisia hankkeita on jo käynnissä ja uusia on tulossa. Nämä hankkeet voivat tarjota suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia. Merkittävä rahoittaja tässä prosessissa EU-komissio, mutta myös Euroopan kehitys- ja jälleenrakennuspankki EBRD osallistuu eräiden hankkeiden lainoittamiseen. EU:n ja kansainvälisten rahoituslaitosten rahoittamien hankkeiden etuna on suurempi läpinäkyvyys tarjouskilpailuissa ja hankinnoissa, mikä helpottaa ulkomaisten toimijoiden osallistumista.

Esimerkkinä ympäristösektorin hankkeista on vedenpuhdistamojen rakentaminen useissa kaupungeissa. Karlovacin kaupungin jäteveden puhdistamon rakentamiseksi EBRD on myöntänyt 10 miljoonan euron lainan ja EU on myöntänyt hankkeelle 22,5 miljoonaa euroa tukea. Karlovacin puhdistamon rakennuttaja on jo valittu ja rakennussuunnittelu alkanut. EU-rahoituksen tukemana on käynnistymässä Slavonski Brodin (tarjouskilpailutuksessa), Drnišin (tarjouskilpailu syksyllä) ja Kninin (tarjouskilpailu syksyllä) vedenpuhdistamojen rakentaminen. Tulevaisuudessa on suunnitelmissa EU-tuella Sisakin vedenpuhdistamon rakentaminen. EU:n tuella rakennetaan myös muita jätteenkäsittelylaitoksia.

Kroatian voimalaitosten uudistaminen, uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen ja toisaalta suunnitelma nestekaasuterminaalin rakentamisesta Krkin saarelle myös tuovat kiinnostavia mahdollisuuksia energiasektorilla. Myös rautateiden ja satamien infrastruktuurin kunnostaminen voi tuoda lisää kiinnostavia hankkeita.

Kuva: Sarah Ackerman, flickr.com(Linkki toiselle verkkosivustolle), ccby2.0(Linkki toiselle verkkosivustolle)