Kroatian ja Bosnia-Hertsegovinan markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille
Kesällä 10-vuotista EU-taivalta juhlistava Kroatia saavutti 1.1.2023 pitkän aikavälin tavoitteensa liittyen sekä Schengen- että euroalueeseen. Rajaton matkustaminen ja euron käyttöönotto helpottavat kaupankäyntiä entisestään jalkapallon suurvallaksi nousseen Kroatian kanssa. Eurooppa-neuvoston päätöksellä Kroatian naapurimaa Bosnia-Hertsegovinasta tuli EU-ehdokasmaa joulukuussa 2022. Ehdokasmaastatuksen ansiosta Bosnia-Hertsegovina saa EU:lta merkittävää rahoitusta jäsenyystavoitteen toteuttamiseksi – myös kansainvälistä projektirahoitusta on kiitettävästi tarjolla.
KROATIA: Juhannuksen jälkeen 1.7.2023 Kroatiassa juhlitaan 10-vuotista jäsenyyttä Euroopan unionissa. Vuoden alussa 1.1.2023 maa saavutti pitkän aikavälin tavoitteensa ja liittyi sekä Schengen- että euroalueeseen. Rajaton matkustaminen ja euron käyttöönotto helpottavat kaupankäyntiä entisestään jalkapallon suurvallaksi nousseen Kroatian kanssa. Ainoa hidaste – muttei este – yhteistyössä on suoran, ympärivuotisen lentoyhteyden puuttuminen pääkaupunkiemme välillä.
Kroatialla on Suomen tapaan pitkä EU:n ulkoraja valvottavanaan. Kroatiassa vieraili viime vuonna yli 15 miljoonaa matkailijaa. Turismin merkitys Kroatian kansantaloudelle on tärkeä, sillä matkailuelinkeino kattaa jopa neljänneksen Kroatian bruttokansantuotteesta. Näin ollen esimerkiksi vihreä liikenne, vastuullinen matkailu, energiatehokkuus sekä terveysturismia tukevat teknologiahankinnat ovat kansallisessa elpymissuunnitelmassakin esiin nostettuja prioriteetteja.
Kroatian IT-sektori on pyöristynyt lumipallon lailla pandemiavuosinakin: IT-alan työntekijöiden määrä kasvoi 45 prosenttia vuonna 2021 ja vienti 101 prosenttia. Samalla kyberturvallisuus on tärkeä kansallisen älykkään erikoistumisen strategian elementti, johon laitetaan panoksia. Suomen pyrkimys liittyä Natoon on jo nyt luonut uusia liiketoimintamahdollisuuksia niin puolustusalalla kuin korkean teknologian sarallakin.
BOSNIA JA HERTSEGOVINA: Eurooppa-neuvoston päätöksellä Bosnia-Hertsegovinasta tuli Euroopan unionin ehdokasmaa joulukuussa 2022. Ehdokasmaastatuksen ansiosta Bosnia-Hertsegovina saa EU:lta merkittävää rahoitusta jäsenyystavoitteen toteuttamiseksi – myös kansainvälistä projektirahoitusta on kiitettävästi tarjolla. Edessä on iso urakka, jossa tarvitaan niin hallinnollisia uudistuksia kuin esim. infrastruktuuri-investointejakin. Pahat ilmansaasteet ovat luonnonvaroiltaan rikkaan Bosnia-Hertsegovinan kipupiste. Vihreää rahoitusta on tarjolla ympäristön ja puhtaan energian kannalta tärkeille hankkeille. Kaikkien Länsi-Balkanin maiden tavoin Bosnia-Hertsegovinalla on ns. vakautus- ja assosiaatiosopimus EU:n kanssa, jonka myötä maasta voi viedä vapaasti lähes kaikkia tuotteita EU:n sisämarkkinoille. Bosnia-Hertsegovinan poliittinen tilanne, hallinnon haasteet ja monikerroksinen lainsäädäntö peräänkuuluttavat paikallisen kumppanin tärkeyttä markkinoille tultaessa. Tyypillinen ja hyväksi havaittu polku Bosnia-Hertsegovinan markkinoille kulkeekin Kroatian kautta.
Vastuumaissamme Kroatiassa ja Bosnia-Hertsegovinassa suomalaisyritysten tukena on suurlähetystön lisäksi kattava kunniakonsuli- sekä alueellinen Kaakkois-Euroopan Team Finland –verkosto. Kannustamme suomalaisyrityksiä tutkimaan myös alueemme yhteisyritys-, alihankinta- ja nearshoring –mahdollisuuksia. Olemme lähellä, miltei samalla aikavyöhykkeellä ja kulttuurierotkin ovat kovin pieniä. Osaajapooli on laaja lääkäreistä insinööreihin.
Teksti: Kalle Kankaanpää, suurlähettiläs Suomen suurlähetystö, Zagreb