Kroatian elpymissuunnitelma elää kriisistä toiseen ja kolmanteen

Kroatian elpymissuunnitelma elää kriisistä toiseen ja kolmanteen

Odotukset Eurooppaa ja EU:n elpymispakettia kohtaan ovat Kroatiassa korkealla. Suhteessa bruttokansantuotteeseen kyseessä on suurin NGEU-elpymisvälineen hyötyjävaltio. Rahanreikää Kroatiassa kirjaimellisesti riittää, sillä koronapandemian lisäksi maata koetteli kaksi tuhoisaa maanjäristystä vuonna 2020. Elpymissuunnitelman luonnostelu on täten elänyt omaa elämäänsä ja koronapaperia kirjoitetaan komission suostumuksella myös maanjäristystaustoja vasten.

Elpymissuunnitelma

Kroatian talouden kansallinen elpymissuunnitelma on vielä työn alla. Suunnitelman saaminen kansiin voi venähtää helposti huhtikuulle, sillä paperiin on tarkoitus integroida maaliskuisen luonnonkatastrofialueen (Zagreb ja lähiseutu) ohella myös joulukuun maanjäristysaluettaLinkki toiselle web-sivustolle.(avautuu uuteen ikkunaan) (Sisak-Moslavinan maakunta) koskeva lisäinvestointisuunnitelma. Yleisluontoisia painopisteitä ovat digitalisaatio ja ympäristönsuojelu, rautatie- ja kaupunkiliikenteen kehitys, energiahankkeiden, koulutuksen ja T&K-toimintojen tukeminen sekä työllistymisen aktiivimallit. Kroatian elpymissuunnitelmaa tukeva avaindokumentti on kansallinen vuodelle 2030 ulottuva kehitysstrategiaLinkki toiselle web-sivustolle.(avautuu uuteen ikkunaan), jonka laadinnassa on saatu merkittävää sparrausapua MaailmanpankiltaLinkki toiselle web-sivustolle.(avautuu uuteen ikkunaan).

1. Digitalous, vihreä talous ja energiasiirtymä

Kansallisessa talouden elpymissuunnitelmassa identifioidaan infrastruktuuri- ja teknologiainvestointeja julkisen jäte(vesi)hallinnan ja vesihuollon kehittämisohjelmaan sekä vesihuoltoalan katastrofiriskien lieventämisohjelmaan. (Tietyt osat Kroatiaa kärsivät joka vuosi tulvien aiheuttamista taloudellisista tuhoista.) Digitalouden kehityshankkeisiin sisältyvät muun muassa liikenteen digitaaliset ratkaisut ja tasa-arvoista aluekehitystä tukevat projektit ml. 5G-hankkeet syrjäseuduilla ja saaristossa. Kansallinen laajakaistasuunnitelma vuosille 2021-27 on parhaillaan lausuntokierroksella.

Rautateiden modernisointi on yksi rahallisesti suurimpia hankekokonaisuuksia. Lisäksi tuetaan muita julkisen liikenteen vihreitä investointeja kuten vihreällä energialla kulkevien linja-autojen, raitiovaunujen ja katamaraanien hankintaa sekä sähköautojen tankkauspisteinvestointeja. Myös nykyiseen sähköjakeluverkostoon tullaan panostamaan: tavoitteena on 3,5 GW uudistuvista energialähteistä vuoteen 2030 mennessä. Maanjäristystuhojen korjaus tarkoittaa mittavaa rakennussektorin aktivointia – samassa yhteydessä halutaan varmistaa kiinteistöjen energiatehokkuusinvestoinnit sekä lisätä uusiutuvan energian osuutta maatalouden kehityshankkeissa.

2. Koulutus, tiede ja tutkimus

Erityisesti ammattikoulutuksen kehittäminen ja elinikäisen oppimisen tukeminen. Peruskoulujen ja lukioiden virtuaaliluokkaratkaisut ja uudisrakennusinvestoinnit. Akuutti tarve koulujen lisärakennuksiin. (Tällä hetkellä koulupäivät järjestetty isommissa kaupungeissa kaksi- tai kolmivuoromallin mukaan tilanpuutteen takia.) Kroatian T&K-menojen osuus bruttokansantuotteesta ylitti ensimmäistä kertaa historiassa yhden prosentin vuonna 2019. Summa aiotaan tuplata.

3. Terveydenhuolto

Terveydenhuollon reformit ovat suunnattu ennen kaikkea kyseisen sektorin taloudellisen kestävyyden parantamiseksi. Viimeistään koronapandemian aikana kävi selväksi jo kauan tiedossa ollut sairaaloiden heikoilla kantimilla ollut (talous)hallinto ja velkataakka lääketukuille. Investointikohteet ovat konkreettisia: yhteisen hankintarekisterin perustaminen, sairaaloiden laitevarustelu ja rakennusten laajennukset. Maanjäristyksessä kärsineet sairaalat ovat ykkössijalla. Samalla myös hoito- ja vanhainkotiverkostoa aiotaan laajentaa ja uudistaa.

4.  Turvallisuus

Kriisinhallinta- ja katastrofikestävyyden parantaminen, luonnonkatastrofien parempi ennustaminen, varmuusvarastojen hallintajärjestelmä ja kyberturvallisuus.

5. Julkishallinto ja oikeuslaitos

Pahasti ruuhkautuneen oikeuslaitoksen ykkösprioriteetti on tehokkuuden parantaminen ja pandemian aikana pahentuneiden juttusumien purku. Tavoitteena saada toimintavalmiiksi mm. e-käräjät, virtuaali-istuntosali ja oikeusrekisterien digitalisointihankkeet.

6. Työmarkkinat

Työmarkkinauudistukset, ml. joustavampi työlainsäädäntö, työllistämismallit ja perhe-eläkeuudistus. Kroatia on jo uudistanut ulkomaalaislakia, jonka pitäisi helpottaa ulkomaisten opiskelijoiden maahantuloa ja ulkomaalaisten työllistymistä. Työlupakiintiöt on poistettu ja Kroatia on Viron tavoin lanseerannut viisumin diginomadeille houkutellakseen maahan etätyöläisiä. (Kolmansista maista tulevat teknologia-alan freelanserit voivat käytännössä oleskella maassa ja tehdä töitä vuoden ajan ulkomailla olevalle työnantajalle maksamatta veroja tai muita maksuja Kroatiaan).

Haasteet ja mahdollisuudet

COVID-19-pandemia supisti surutta, noin yhdeksän prosenttia, Kroatian viime vuoden bruttokansantuotetta. Matkailu on aina ollut Kroatian maakuvan veturi, mutta nyt pandemia on pakottanut päättäjät miettimään kilpailukyvyn koostumusta huomattavasti monipuolisemmin. Tarjolla olisi tuhannen taalan paikka, jos Kroatia onnistuisi vihdoinkin keskittymään sananmukaisesti seuraavaan sukupolveen (Next GenerationLinkki toiselle web-sivustolle.(avautuu uuteen ikkunaan)) ja siirtämään talouden täysin uusille urille. Kohta kolmekymppinen Kroatia odottaa tällä vuosikymmenellä liittyvänsä euroon, Schengeniin ja OECD:hen. Eurojäsenyys toteutunee alle viidessä vuodessa ja ennusteiden mukaan Kroatia tulee ongelmitta täyttämään tämän vuoden hinta-, korkokanta- ja valuuttakurssivakausvaatimukset. Myös julkistalouden kriteerit pysynevät raameissaan, elleivät sulkutoimet koronaviruksen hillitsemiseksi jatku loputtomiin.

Alueellinen tasa-arvo eli syrjäseutujen ja saariston kehitys samalla vauhdilla kasvukeskusten kanssa, köyhyysriskin pienentäminen, liiketoimintaympäristön parantaminen, hallinnon läpinäkyvyyden lisääminen, reformivauhdin kiihdyttäminen sekä demografikehityksen kääntäminen suotuisammaksi ovat tämän hetken ja tulevien vuosien suurimmat haasteet. Optimismia keskusteluun valaa Kroatian keskuspankinLinkki toiselle web-sivustolle.(avautuu uuteen ikkunaan) pääjohtaja Boris Vujcic: ”Vaikka epävarmuus seuraavien kuukausien aikana on tavallista korkeammalla, elpymisen mahdollisuudet ovat nyt selkeämmät kuin koskaan.” (Pääomamarkkinat koronakriisin jälkeen –seminaari 26.1.2021.)

Teksti: Laura Stojic, Team Finland -koordinaattori (Suomen suurlähetystö Zagreb)