Kroatia Euroopan energiamurroksessa

Kroatia Euroopan energiamurroksessa

Kroatian kansallisena tavoitteena on vähentää riippuvuutta tuontienergiasta, lisätä omaa energiatuotantoa uusiutuvista energialähteistä, parantaa sähkönsiirto- ja jakeluverkkoa, löytää energian varastointiin liittyviä innovaatioita ja tukea liikenteen biopolttoaine- ja vetyratkaisuja. Kroatia on ottanut käyttöön huutokauppamenettelyn, jolla se yrittää vauhdittaa uusiutuvan energian investointeja. Ketterimmin energia- ja ilmastotalkoisiin ovat tarttuneet Adrianmeren pohjoisrannikon saaret. Esimerkiksi monelle suomalaismatkailijallekin tutut Krk, Lošinj ja Cres ovat profiloituneet kansallisina kiertotalousajattelun edelläkävijöinä. 

1. Taustaa

Päävastuu Kroatian ilmasto- ja energiapolitiikasta sekä energian toimitusvarmuudesta on talous- ja kestävän kehityksen ministeriölläLinkki toiselle web-sivustolle.(avautuu uuteen ikkunaan). Kroatian energiaintensiteetti on vähentynyt, mutta se on edelleen Euroopan unionin (EU) keskitasoa korkeampi. Maa on muiden EU-maiden tavoin energian nettotuoja. Kroatia omistaa yhdessä Slovenian kanssa Slovenian puolella sijaitsevan Krškon ydinvoimalanLinkki toiselle web-sivustolle.(avautuu uuteen ikkunaan). Kroatiassa ei ole omaa hiilen tuotantoa, joten kaikki poltettu hiili tuodaan ulkomailta (mm. Bosnia-Hertsegovina, Tšekki) samoin kuin noin 80 prosenttia öljystä, 56 prosenttia kaasusta ja 39 prosenttia sähköstä. 

EurostatinLinkki toiselle web-sivustolle.(avautuu uuteen ikkunaan) tilastojen mukaan Kroatian kokonaisenergiankulutuksesta noin 29 prosenttia on peräisin uusiutuvista energialähteistä – vuoden 2030 tavoite on 36 prosenttia. EU:n jäsenmaille asettamaan tavoitteeseen (20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä) päästiin Kroatiassa jo ennen sen asettamista: uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiankulutuksessa oli yli 23 prosenttia jo vuonna 2004. Selitystekijänä on suuri vesivoimariippuvuus. 46 prosenttia Kroatian sähköenergiasta tuotetaan kansallisen sähköyhtiö HEPLinkki toiselle web-sivustolle.(avautuu uuteen ikkunaan):in vesivoimaloissa. HEP on ilmoittanut lisäävänsä päästövapaan uusiutuvan energian tuotantoa 1500 MW:lla vuoteen 2030 mennessä. Parhaillaan käynnissä oleva investointisykli käsittää muun muassa vajaan tusinan verran uusia aurinkovoimainvestointeja. Suunta on siis sama kuin EU-tasollakin, missä aurinkoenergiainvestoinnit ovat Solar Power EuropeLinkki toiselle web-sivustolle.(avautuu uuteen ikkunaan)n mukaan kasvaneet koronapandemia-aikana (2020) yksitoista prosenttia. Kroatiasta löytyy myös yksi alan veturiyritys: aurinkopaneeleita valmistava SolvisLinkki toiselle web-sivustolle.(avautuu uuteen ikkunaan). Varaždinissa sijaitsevan tehtaan tuotannosta 95 prosenttia menee vientiin ja viime vuonna yrityksen tilauskanta kaksinkertaistui. Referenssilistalta löytyy muun muassa Google. 

2. Kroatian energiapolitiikan tavoitteet

Kroatian kansallisessa kehitysstrategiassa 2030Linkki toiselle web-sivustolle.(avautuu uuteen ikkunaan) on kolmetoista prioriteettia, joista yhteen (ekologinen ja energiasiirtymä ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi) sisältyy energiapolitiikan prioriteetit:

1.    energiasiirtymä ja uusiutuvien energialähteiden käytön tukeminen
2.    energiatehokkuuden ja -riippumattomuuden lisäys sekä siirtyminen puhtaan energian käyttöön
3.    energian digitalisointi: digitaalisten energiajärjestelmien, -verkkojen ja -varastojen käyttöönotto 
4.    energiankäytön päästöneutraalius 
5.    T&K ja uusien teknologioiden käyttöönotto
6.    vetytalous
7.    rakennusten energiakunnostus ja energiaköyhyyden torjunta

Kroatian kansallinen energia- ja ilmastosuunnitelma on julkaistu joulukuussa 2019 ja kansallinen energiastrategia helmikuussa 2020. Kaikille EU-jäsenmaille pakollinen kansallinen uusiutuvan energian toimintasuunnitelma (NREAPLinkki toiselle web-sivustolle.(avautuu uuteen ikkunaan)) taas on hyvä vertailualusta kaikille asiasta tarkemmin kiinnostuneille. 

Hallituksen esitys biopolttoaineiden käytön edistämisessä liikenteessä annetun lain muuttamisesta on parhaillaan Kroatian parlamentin käsittelyssä. Biopolttoaineiden käyttöaste liikenteessä on tällä hetkellä noin viisi prosenttia. Optimistisista EU-kehitysskenaarioista ollaan vielä matkan päässä: tavoite on 14 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Maailman nopeimmin kiihtyviä sähköautoja valmistavan kroatialaisyritys Rimac AutomobilinLinkki toiselle web-sivustolle.(avautuu uuteen ikkunaan) menestys on pakottanut päättäjätkin pysymään mukana muutoksessa: Kroatia aikoo tehdä sähköautojen supercharger-latausasemat pakollisiksi kaikille huoltoasemille. 

Euroopan komissio julkaisi kesällä 2020 vetystrategian, jonka tarkoituksena on vähentää kasvihuonepäästöjä. Kroatiassa kansallisen vetystrategian laadinta on vasta suunnitteilla kauppakamarin ja vety-yhdistyksen aloitteesta. Kroatia pitää joka tapauksessa kaupunkiliikenteen ja merenkulun vetyratkaisuja sekä vetyteknisten komponenttien tuotantoa itselleen tärkeinä kehityskohteina. Maan johtavassa tutkimusinstituutissa (Ruđer BoškovićLinkki toiselle web-sivustolle.(avautuu uuteen ikkunaan)) tutkitaan vedyn varastointia – Splitin ja Zagrebin yliopistojen koneteollisuuden ja laivasuunnittelun tiedekunnissa taas esimerkiksi vedyllä toimivia meridieselmoottoreita. (Kroatiassa on aikaisemmin ollut laivamoottorituotantoa: MAN Brodosplitin telakalla, Sulzer-Wärtsilä 3. Maj -telakalla, B&W Uljanikin telakalla ja Adria Diesel Karlovacissa.) Kroatian ainoa vedyntuottaja – omiin tarpeisiin – on öljy-yhtiö INALinkki toiselle web-sivustolle.(avautuu uuteen ikkunaan)

3. Kansainväliset kuviot

Tällä hetkellä Venäjä kattaa noin 2/3 Kroatian kaasuntarpeesta. Gazpromilla on toimitussopimus kroatialaiseen ENNALinkki toiselle web-sivustolle.(avautuu uuteen ikkunaan) holding-yritykseen kuuluvan PPDLinkki toiselle web-sivustolle.(avautuu uuteen ikkunaan):n kanssa. ENNA omistaa Kroatialle tärkeästä Pločen satamasta 36 prosenttia, minne se on rakentamassa uutta öljyterminaalia. Vuoden alussa Kroatian pohjoisrannikon Krk-saarelle valmistui nesteytetyn maakaasun LNG-terminaaliLinkki toiselle web-sivustolle.(avautuu uuteen ikkunaan), jonka kapasiteetti on yli kaksi miljardia kuutiometriä. Ensimmäinen LNG-tankkeri seilasi saarelle Yhdysvalloista ja ankkuroitui Kroatiaan 1.1.2021.

Öljy- ja kaasuyhtiö INA:n omistajuusmittelö Kroatian hallituksen ja unkarilaisen MOL:in välillä on edelleen käynnissä. Kroatian hallitus omistaa INA:n osakekannasta noin 45 prosenttia ja MOL noin 49 prosenttia. Kroatia haluaisi ostaa takaisin 2000-luvun alkupuoliskolla MOL:ille myymänsä osakkeet. 

Ulkomaalaiset yritykset ovat olleet aktiivisia myös uusiutuvan energian hankkeissa. Esimerkiksi Velebit-vuoren kupeessa lähellä Senjin rannikkokaupunkia on käynnissä 160 miljoonan euron kiinalaisinvestointi 156 MW tuulivoimalaan. 

Kroatiassa on kaksi suomalaisella teknologialla toimivaa voimalaitosta. Toinen on ValmetinLinkki toiselle web-sivustolle.(avautuu uuteen ikkunaan) vuonna 2015 valmistunut biomassavoimala, jossa projektikumppanina on turkkilainen Uni Viridas -yhtymä. Itä-Kroatian Babina Gredassa sijaitseva voimalaitos tuottaa 9,7 megawattia sähköä ja 10 megawattia lämpöä. Toinen suomalaisinvestointi on KPA UniconinLinkki toiselle web-sivustolle.(avautuu uuteen ikkunaan) 5 MW biomassalla toimiva laitos Grubišno Poljessa. Projektikumppanina on ranskalainen Akuo Energy. Sekä Valmetin että KPA Uniconin liiketoimintamalliin Kroatiassa kuuluu voimaloiden pitkäaikaiset käyttö- ja kunnossapitosopimukset. Muista suomalaisista energia-alan toimijoista markkinoilla on paikallisedustajanLinkki toiselle web-sivustolle.(avautuu uuteen ikkunaan) kautta läsnä muun muassa sähkölämmittimiä ja -lämmitysjärjestelmiä toimittava Ensto.Linkki toiselle web-sivustolle.(avautuu uuteen ikkunaan) 

4. Saaristo suunnannäyttäjänä 

Viime vuoden maanjäristykset Zagrebissa ja Sisak-Moslavinan maakunnassa paljastivat vuosikymmenten ajan laiminlyödyt kiinteistöpidon kunnostukset sortuvien savupiippujen ja rappeutuvien julkisivu- ja kattorakenteiden muodossa. Maanjäristyksissä vaurioituneiden rakennusten kunnostuksessa vaaditaan nyt tiukempia laatukriteereitä ja urakoihin pyritään sisällyttämään myös ympäristöystävälliset energiaremontit.

Kuluvana vuonna odotukset ovat Kroatiassa korkealla liike- ja projektitoiminnan läpinäkyvyyden ja EU-tukien tehokkaan käytön suhteen. Maakuntatason visioiden ja kansallisen energiastrategian rooli on onneksi tunnistettu jopa osatekijänä nuorten maasta- ja maaltapaon estämisessä. Uusiutuvan energian käyttö laitumilla, kasvihuoneissa ja muutenkin maataloudessa on suunta, jota kohti Kroatia haluaa kulkea. Kroatia on ottanut vastikään käyttöön preemiojärjestelmän ja huutokauppamenettelyn, jolla se yrittää vauhdittaa uusiutuvan energian investointeja. Ketterimmin energia- ja ilmastotalkoisiin ovat tarttuneet Kroatian pohjoisosat sekä Adrianmeren saaristoalueet, joista Krk on profiloitunut kansallisena kiertotalousajattelun edelläkävijänä. Lošinj ja Cres taas aikovat saavuttaa energiankäytön päästöneutraaliuden vuoteen 2040 mennessä aurinkovoiman avulla. Puhdasta energiaa EU:n saarilleLinkki toiselle web-sivustolle.(avautuu uuteen ikkunaan) -aloitteessa on Kroatiasta mukana Lošinj-Cres, Hvar, Korčula ja Brač. 

Teksti: Laura Stojic, Team Finland -koordinaattori, Suomen suurlähetystö Zagreb