Kriisiohjelma ja elvytystarpeet repivät Kreikkaa
Kreikan monitasoisessa velka- ja talouskriisissä on nähtävissä vaihtelevaa kehitystä. Valtiontalouden vaje on vähentynyt alkuvuonna noin 40 %, joka on täysin linjassa troikan (EU,EKP,IMF) vaatimusten kanssa. Troikan tarkastajat suosittelevat seuraavan lainaerän myöntämistä syyskuussa. Ongelmana on, että vaje supistuu lähinnä menoleikkausten, ei verotulojen kasvun kautta. Verotulot on jatkossa saatava kasvuun, koska hallitus ei voi loputtomiin leikata valtion menoja. Tulevan syksyn odotetaan olevan hallitukselle vaikea kriisiohjelman vastustuksen kasvaessa.
Valtiontalouden tasapainottaminen
Kreikan keskuspankki julkisti 9.8. luvut valtiontalouden vajeen kehityksestä tammi-heinäkuussa. Vaje on vähentynyt vuoden 2009 vastaavan ajan 21.5 miljardista eurosta 14.5 miljardiin euroon. Vajeen vähentymisestä noin viisi miljardia johtui valtion menojen vähenemisestä ja vain yksi miljardi verotulojen kasvusta. Valtion menojen väheneminen, joka oli odotettua suurempi, syntyi ensi sijassa valtion
investointien vähenemisestä ja toissijaisesti virkamiesten palkkojen ja eläkkeiden leikkauksista. Valtion verotulojen kasvu sen sijaan jäi alle kolmannekseen odotetusta.
Vaje on vähentynyt alkuvuonna noin 40 %, joka on täysin linjassa Kreikan ja troikan (EU,EKP,IMF) välisen lainamemorandumin vaatimusten kanssa. Troikan tarkastajat totesivat Kreikan toimineen ansiokkaasti (”a strong start”) ja suosittelevat seuraavan, 9 miljardin euron lainaerän myöntämistä syyskuussa.
Epäsuhta leikkauksista ja verotulojen kasvusta saatujen säästöjen välillä aiheuttaa kuitenkin loppuvuodelle kahden miljardin euron lisäleikkausten tarpeen, kun verotulojen ei odoteta kasvavan tarpeeksi. Lehtitietojen mukaan vaje aiotaan kattaa vähentämällä investointeja vielä yhdellä miljardilla, leikkaamalla puolustusmenoja 600 miljoonaa euroa ja vähentämällä erilaisia muita menoja 400 miljoonan edestä.
Näin odotukset siitä, että verotulojen kasvu jää runsaasti vakautusohjelman tavoitteiden alle, näyttävät toteutuvan. Valtiovarainministeriö on tehnyt lukuisia näyttäviä operaatioita veronkierron vähentämiseksi, mutta veronkierron ollessa maan tapa, ministeriö näyttäisi saaneen aikaan korkeintaan pelotevaikutuksia. Tässä on eräs Papandreoun hallituksen kipeimpiä ongelmia: verotulot on saatava kasvuun,
koska hallitus ei voi loputtomiin leikata valtion menoja, ei varsinkaan investointeja, joita tarvittaisiin kipeästi talouskasvun aikaansaamiseksi. Veronkierron estäminen on tärkeää myös yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden vuoksi: mikäli veroja välttelevää varakasta kansanosaa ei saada laajamittaisesti maksamaan verojaan, hallituksen kriisiohjelma menettää uskottavuutensa kansan silmissä.
Hallituksella kovia otteita lakkorintamalla
Kesän aikana hallitus on ryhtynyt rakenteellisiin uudistuksiin ns. suljetuissa ammateissa ja joutunut koventamaan otteitaan ay-liikkeen suuntaan. Hallitus antoi lakiesityksen kuorma-autoliikenteen avaamiseksi, ja sai vastaansa voimakkaan reaktion alan ammattiliitolta. Kuorma-autojen uusia liikennelupia ei ole myönnetty sitten vuoden 1986, ja rahdit ovat nousseet tästä johtuen huippukorkeiksi. Hallitus osoitti päättäväisyyttä lopettaakseen lakon, joka osui keskelle parahinta turistikautta, ja julisti kuljettajien liikekannallepanon. Tämä tepsi kuljettajiin, joskin edelleen neuvotellaan kompensaatioista kuljettajille ammatin avaamisesta. Tilanne ei välttämättä ole ohi.
Sen sijaan yrityksessä yksityistää 40 % monopoliasemassa olevasta valtion sähköyhtiöstä (DEI) hallitus joutui perääntymään ammattiyhdistyksen uhattua katkaista sähköt koko Kreikasta. Yksityistämisen muodoista neuvotellaan tulevan syksyn aikana.
Edellä kuvatut episodit antavat kuvaa siitä, minkälaisiin vaikeuksiin hallitus joutuu, kun se pyrkii Kreikan jähmettyneen ja byrokraattisen yritysilmaston uudistuksiin. Hallitus on joutunut raskaan sarjaan otteluihin edetessään suhteellisen helposti toimeenpantavista valtiontalouden leikkauksista rakenteellisiin uudistuksiin.
Rakenteellisten uudistusten tarve on valtava: akuuteimpia ovat ylivelkaisten valtionyhtiöiden saneeraaminen ja ainakin osittainen yksityistäminen, suljettujen ja suojeltujen ammattien avaaminen, terveydenhuollon velkojen selvittäminen ja byrokratian vähentäminen mm. kuntauudistuksen avulla.
Tehtävän mittasuhteista antaa kuvan arvio, jonka mukaan Kreikan valtiontalouden vaje olisi ollut 21 % BKT:sta 14 %:n sijaan, mikäli myös laajemman valtionsektorin (erityisesti valtionyhtiöt ja sairaalat) velat olisi otettu huomioon.
Talouden alamäki huolestuttaa
Kreikan talous taantui viime vuonna 2 %, tälle vuodelle on troikka ennustanut 4 % pudotusta ja ensi vuodelle vielä 2 %:n vähennystä, minkä jälkeen v. 2012 päästäisiin vaatimattomaan, 1 %:n kasvuun. Kreikan hallitus näkee tilanteen optimistisemmaksi ja odottaa talouden laskevan kuluvana vuonna vain 2-3 %. Vähintään kolmen vuoden taantuma on odotettavissa. Eilen julkaistujen tialstojen mukaan BKT oli toukokuussa odotettua suuremaassa 3.5 %:n laskussa.
Vuoden kolmannella neljänneksellä on odotettavissa huomattavia korkomaksuja ,jotka vastaavat melkein puolta vuoden korkokuluista. Syyskuun aikana nostetaan monien elintarvikkeiden, juomien sekä sähkön ja vesijohtoveden arvonlisäveroa 11 %:sta 23 %:iin eli elinkustannukset nousevat entisestään (myös alv nousee samalla tavalla). Nämä toimet ovat omiaan kiihdyttämään BKT:n laskua valtion meojen kasvaessa ja yksityisen kulutuksen edelleen supistuessa.
Kreikan kannalta on äärimmäisen tärkeää, että vuoden 2013 alkaessa on päästy talouskasvuun, kun tuolloin troikan 110 miljardin lainaohjelma päättyy ja Kreikan pitäisi jälleen pystyä lainaamaan vapailta markkinoilta. Tuolloin Kreikka horjuu jo 150 % BKT:sta edustavan lainataakan alla, joten uutta lainaa on saatava kohtuullisin ehdoin. Ilman kasvussa olevaa kansantaloutta tässä ei voida onnistua. Kasvuun pääseminen vaatii Kreikalta merkittävää kilpailukyvyn kohentamista, jossa em. rakenteelliset uudistukset ovat tärkeässä osassa, mutta vielä keskeisempiä ovat toimet yritysilmaston modernisoimiseksi ja yritystoiminnan esteiden raivaamiseksi.
Hallitus aloitti käymällä kuorma-autoilijoiden suljetun ammattikunnan kimppuun, ja onnistuessaan ammatin avaaminen johtaisi dramaattiseen maantierahtien
laskuun ja vähentäisi suoraan yritysten menoja. Vastaavia suljettuja tai suojeltuja ammatteja on hallituksen listalla kymmenkunta, mm. lakimiehet, notaarit, apteekkarit ja insinöörit.
Byrokratian vähentäminen on toinen suuri kohde yritysilmaston parantamisessa, erilaisten lupien, todistusten ja muiden dokumenttien määrä on yksinkertaisissakin asioissa suunnaton. Virkakoneiston ollessa vielä notorisen tehoton, asiat sujuvat esim. uuden yrityksen perustamisessa niin hitaasti, että esim. ulkomaiset investoinnit ovat käytännössä loppuneet Kreikassa. Jatkuvasti tulee myös uutisia olemassa olevien ulkomaisten yritysten sulkemisista, syynä useimmiten liiketoiminnan kohtaamat erilaiset esteet. Hallitus yrittää kohentaa maan investointi-ilmastoa, mutta tässä onnistuminen vaatii vuosien työn.
Talouden alamäki alkaa näkyä jo reaalitaloudessa: kauppakamarien liiton mukaan Ateenan keskustan liikkeistä on suljettu lähes viidennes, ja noin 100 000 pienyrityksen arvioidaan olevan menossa konkurssiin, mistä olisi tuloksena 150 000 uutta työtöntä. Yksityinen kulutus, Kreikan talouden moottori, yskii pahasti tehtyjen palkkojen ja eläkkeiden leikkausten, välillisten verojen korotusten myötä yli 5 %: iin nousseen inflaation ja yksityishenkilöiden ennätysmatalien talousodotusten takia. Kauppiaat toivoivat pelastusta kesän alennusmyynneistä, mutta näissäkin koettiin 10 % vähennys edellisvuoden 20 %:n laskun jälkeen.
Kreikan tärkeimmän elinkeinon, turismin tuomat tulot putoavat tänä vuonna myös noin 10 %, vaikka kävijämäärät pysyvät viime vuoden tasolla. Turistikauden päätyttyä lokakuussa työttömyyden odotetaan nousevan nykyisestä 12 %:sta lähelle 15 %:a, ammattiliitojen mukaan jopa 20 %:iin.
Kreikkalaiset pankit ovat käyneet keskusteluja myös mahdollisista yhdentymiskuvioista, ministerinkin kehotuksesta, mutta virallisia päätöksiä ei vielä ole tullut julkisuuteen. Kreikan valtio on lisännyt pankeille myönnettäviä valtion lainatakuita 25 mrd:lla eurolla (55 mrd:iin euroon), jotta lainarahaa on edes jossain määrin saatavilla yrityksille ja yksityishenkilöille. Pankkien kannalta huolestuttavaa on hoitamattomien lainojen määrän kasvu jo 12 %:iin.
Yhteenvetoa
Kreikka valmistautuu monin tavoin vaikeaan syksyyn. Pääongelma tulee olemaan miten saada yhdistettyä troikkamemorandumin tiukat valtiontalouden tasapainotusvaatimukset ja talouskasvun edellytysten luominen. Vakautustoimet ajavat väkisinkin Kreikka yhä syvemmälle taantumaan eikä hallituksella ole tässä tilanteessa juuri mitään elvytysvaraa (valtion investointeja on vähennetty tänä vuonna
jo 40 %). Positiivisten merkkien aikaan saaminen olisi tärkeää myös marraskuun paikallisvaalien kannalta.
Konkurssiaalto ja työttömyyden raju kasvu syövät hallituksen kannatusta, ja yleisesti odotetaan Papandreoun suorittavan ministerivaihdoksia syyskauden alussa. Paikkansa menettäisivät lehtien arvailujen mukaan ainakin talousministeri Katseli sekä terveys- ja ympäristöministerit. Ministereiltä vaaditaan nyt rohkeutta ja voimaa viedä läpi sektoriensa rakenteellisia uudistuksia, jotka ovat välttämätön edellytys talouskasvuun pääsemiselle. Tehtävä on perin vaikea ja vastarintaa tulee ilmenemään, mutta näissä uudistuksissa hallitus voi luottaa kansan tukeen.
Suljettujen ammattien ja rajoittavan ja jähmeän yritysilmaston maksumiehiä ovat viime kädessä kansalaiset, mistä he ovat hyvin tietoisia. Siten talouden taantuma voi jatkuessaan olla se tekijä, joka aiheuttaa voimakkaimmat reaktiot hallitusta vastaan. Leikkausten, veronkorotusten ja rakenteellisten uudistusten tarve sentään ymmärretään jollakin tavoin, mutta taantuman tunnusmerkit, kuten työttömyyden kasvu ja massakonkurssit, sytyttävät hallituksen vastaista toimintaa.
Samalla saa troikkakin osansa, esim. pääoppositiopuolue Nea Dimokratia aikoo ryhtyä käyttämään tulevien paikallisvaalien (7.11.2010) vaalikampanjassa nimityksiä memorandum-pääministeri ja –hallitus, antaen kuvan tahdottomasti troikkaa tottelevasta maan johdosta. Tämä voi olla hyvä ase oppositiolle, mutta ei välttämättä Nea Dimokratialle, jonka edellisenä hallituspuolueena katsotaan olevan päävastuussa vallitsevasta talouskaaoksesta.
Kuva: cloudsoup(Linkki toiselle web-sivustolle.), ccby2.0(Linkki toiselle web-sivustolle.)