Kriisi itää edelleen Euroopassa
Syyskauden alkaessa globaali huolenaihe on talouskasvun kestävyys tai mahdollinen talouden uusi pudotus lähitulevaisuudessa. Elokuun puolivälissä yleisvire Euroopassa oli astetta optimistisempi, ainakin kahdesta syystä. Niin toisen neljänneksen kasvutilastot kuin kesän aikana toteutettujen Eurooppalaisten pankkien stressitestien tulokset olivat odotettua myönteisemmät. Viimeaikoina varovaisuus on taas lisääntynyt.
Siinä missä mm. Saksa ja Iso-Britannia auttavat Eurooppaa nousemaan suosta, kehitys Japanissa ja Yhdysvalloissa huolestuttaa talouskasvun hidastuttua vuoden toisella neljänneksellä. Parhaimmassakin tapauksessa todennäköistä on, että edessä on pidempikestoinen heikko kasvun kausi. Euroopan kannalta olisi huolestuttavaa, jos kuilu etelän heikomman ja pohjoisen vahvemman kasvun maiden välillä kasvaa.
Syyskaudella EU maiden pohdittavana ovat samat vanhat teemat: julkisen talouden vakauttaminen korkeiden alijäämien ja velkaisuusasteen vallitessa, työttömyyden hoito, talouskasvun kestävyyden ja rahoitusmarkkinoiden toimintakyvyn vahvistaminen sekä talouspolitiikan koordinaation tehostaminen 27 varsin erilaisen jäsenmaan kesken. Ministerineuvoston kokoukset käynnistyvät ylimääräisellä talous- ja rahoitusasioiden neuvostolla 7.9.
Euroopan talouskasvu vahvistumaan päin
Eurostatin toisen neljänneksen kasvutilastot luovat varovaista optimismia. Sekä EU27 että euromaiden kokonaistuotanto kasvoi noin prosentin vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Kreikkaa lukuun ottamatta kaikkien EU-maiden kokonaistuotanto kasvoi. Vuositasolla tarkasteltuna niin euroalueen kuin koko EU:n talous kasvoi 1,7 prosenttia, kun vielä keväällä komissio arvio EU – talouksien kasvavan tänä vuonna prosentin verran.
Erityisesti Saksan talous elpyy vauhdilla, Aasiaan (Kiina) suuntautuneen viennin ansiosta. Saksan talous kasvoi toisella neljänneksellä 3,7 prosenttia viime vuoden toiseen neljännekseen verrattuna. Saksa ennustaa kokonaistuotannon kasvavan tänä vuonna kolmisen prosenttia. Myös Ranskassa ja Iso-Britanniassa kasvukehitys on vilkastunut.
Rahoitusmarkkinoilla rauhallisempaa...ainakin toistaiseksi
Rahoitusmarkkinoilla elettiin viime keväänä ja kesän alussa levottomia aikoja. Euroalueen velkakriisi kärjistyi ja markkinoiden epäluottamus heijastui mm. euron kurssin laskuna ja valtion velkapapereiden korkojen nousuna. Tilanteen rauhoittamiseksi toukokuun ylimääräisissä Ecofin- neuvostoissa euromaat
päättivät ensin Kreikalle annettavasta tukipaketista sekä tämän jälkeen Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin (€60 miljardia) ja Euroopan rahoitusvakausvälineen (€440 miljardia) perustamisesta.
Jatkona näille toimille kesäkuun Ecofin – neuvostossa Euroopan pankkivalvojien komitealle (CEBS) annettiin tehtäväksi EU:n laajuisen stressitestin tekeminen pankkisektorille, yhdessä Euroopan keskuspankin, komission ja kansallisten valvontaviranomaisten kanssa. Yksi menneen kesälomakauden merkittävimmistä tapahtumista olikin näiden testien tulosten julkaisu heinäkuun loppupuolella
(23.7).
Pankkien vakavaraisuuden kestävyyttä mittaava testi tehtiin 91 eurooppalaispankille, jotka kattavat noin 65 prosenttia EU:n pankkisektorin yhteenlasketusta taseesta. Toisin kuin ehkä oletettiin, tulokset eivät olleet dramaattisia. Ainoastaan seitsemän pankkia repuutti ja niiden ensisijaisten omien varojen suhdeluku (Tier 1 capital) laski stressiskenaariossa 6 prosentin vähimmäistavoitetason alle vuoden 2011 lopussa.
Ennakkoon suurin huoli kohdistui erityisesti Kreikan, Espanjan, Italian, Portugalin ja Irlannin pankkisektoreihin. Tähän liittyen testi osoitti mm. sen, että kyseisten maiden pankit olivat sijoittaneet huomattavasi juuri oman maansa velkapapereihin. Lisäksi rajat ylittävien omistusten kohdalla Kreikan valtion velkakirjoihin olivat sijoittaneet erityisesti Saksa, Ranska, Belgia, Kypros ja Portugal. Saksan ja Belgian pankit olivat olleet aktiivisia myös Espanjan ja Portugalin suhteen. Italian valtion velkapapereihin
sijoittaneita olivat mm. Saksan, Ranskan, Alankomaiden, Belgian ja Luxemburgin pankit. Irlantia kohtaan kiinnostusta olivat osoittaneet erityisesti Saksa ja Kypros.
Vaikka Suomen kohdalla stressitestien tulokset eivät olleetkaan huolestuttavia, Suomi jatkaa Ecofin –neuvostoissa toistamaansa linjaa, i.e. pankkien vakautta tulisi arvioida säännöllisesti, EU -tason stressitestein.
Uusi kausi, entiset haasteet
EU maiden syyskausi käynnistyy ylimääräisellä talous- ja rahoitusasioiden ministerineuvostolla syyskuun alussa. Tätä seuraavat ylimääräinen Eurooppa – neuvosto kuun puolessa välissä ja epävirallinen Ecofin- neuvosto jälleen syyskuun lopussa. EU-maiden talouspoliittiset haasteet eivät ole kesäloman aikana miksikään muuttuneet. Pohdittavana ovat edelleen samat vanhat teemat: julkisen talouden
vakauttaminen korkeiden alijäämien ja velkaisuusasteen vallitessa, työttömyyden hoito, talouskasvun kestävyyden ja rahoitusmarkkinoiden toimintakyvyn vahvistaminen sekä talouspolitiikan koordinaation tehostaminen 27 varsin erilaisen jäsenmaan kesken.
Talouskasvun vahvistuminen on tervetullutta mm. julkisen talouden vakautuksen näkökulmasta. EUmaiden´julkisen talouden nykytilaa kuvastaa se, että enemmistö, peräti 24 EU – maata, pois lukien Ruotsi, Luxemburg ja Viro, on parhaillaan liiallisen alijäämän menettelyssä. Kullekin maalle on neuvoston päätöksellä määrätty vuosittainen alijäämän korjausvauhti, jonka vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen mukaan tulee olla vähintään 0,5% BKT:sta. Tosin näitä pidetään nykyolosuhteissa minimivaatimuksina.
Suuremmat ja nopeammin toteutettavat korjaustoimet ovat monen maan kohdalla välttämättömiä. Talouden elpymisen turvaamiseksi rahoitusmarkkinoiden toimintakyvyn tehostaminen on keskeisessä asemassa. Tähän liittyen tulevana syksynä tulisi saattaa päätökseen monia finanssivalvontauudistusta koskevia hankkeita, ml. Euroopan järjestelmäriskikomiteaa sekä Euroopan pankki-, arvopaperi ja vakuutusvalvontaviranomaisten perustamista koskevat neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa.
Syksyn ensimmäisessä Ecofin- neuvostossa asialistalla ovat pankkien vakausmaksu ja transaktiovero. Tarkoitus on jatkaa keskustelua siitä tulisiko, ja jos niin miten, periä pankeilta maksua tai veroa, jonka avulla voitaisiin etukäteen kerätä varoja tulevaisuuden kriisien varalle.
Työ talouspolitiikan koordinaation tehostamiseksi etenee vauhdilla
Työ talouspolitiikan koordinaation tehostamiseksi etenee vauhdilla. Ja syystäkin. Jo lokakuun huippukokouksessa tulisi esittää työn tulokset. Heinäkuun Ecofin- neuvostossa komissaari Rehn esitteli komission 30.6. tiedonantoa talouspolitiikan koordinaation tehostamiseksi. Koko harjoitus perustuu Eurooppalaisen lukukauteen, jota ryhdytään soveltamaan ensi vuoden alusta lähtien. Eurooppalainen
lukukausi on myös syyskauden ensimmäisen Ecofin- neuvoston asialistalla.
Kuluneella viikolla lisäpotkua työhön tuli Eurobarometrin mielipidemittauksesta, jonka mukaan 75 prosenttia eurooppalaisista kannattaa talouspolitiikan koordinaation tiivistämistä. Talouspolitiikan koordinaatiota koskevat komission lakiehdotukset valmistuvat syyskuun lopussa. Vakaus- ja kasvusopimuksen tehostamisen puitteissa tullaan aikaisempaa enemmän kiinnittämään huomiota julkisen talouden kestävyyteen ja velkakehitykseen, erityisesti velan ja alijäämän vuorovaikutukseen.
Tämän toteuttamiseksi tullaan tekemään muutoksia ja lisäyksiä vakaus- ja kasvusopimuksen sekä ennaltaehkäisevään että korjaavaan osioon. Edelleen talouspolitiikan seurannan tehostamiseksi kehitteillä on sanktioita ja kannustimia, joiden toivotaan purevan jo ennaltaehkäisevästi. Esillä olleita vaihtoehtoja ovat mm. korollisen talletuksen käyttöönotto ja EU-budjetista tehtävien maksujen
jäädyttäminen tai epääminen.
Makrotalouden seurantaan liittyen tavoitteena on luoda toimintakehikko epätasapainojen käsittelemiseksi, ml. riskien arviointi, hälytysmekanismi ja korjaustoimien toimeenpano. Rakenneuudistusten seurannassa ajatus on tarvittaessa antaa suosituksia toimeenpanon edistämiseksi. Kansallisten budjettikehikoiden suunnitteluun liittyen tulisi päättää minivaatimuksista sekä tiedotuksesta.
Kaiken edellisen lisäksi, pohdittavana ovat myös institutionaaliset kysymykset, päätöksentekoprosessi ja äänestyssäännöt. Pysyvän kriisinhallintajärjestelmän luonti ei juuri tällä hetkellä ole ajankohtaista, mutta jossain vaiheessa tulee miettiä jatkoa keväällä päätetylle vakauspaketille.
Riskiskenaarioita
Siinä missä mm. Saksa ja Iso-Britannia auttavat Eurooppaa nousemaan suosta, kehitys Japanissa ja Yhdysvalloissa huolestuttaa talouskasvun hidastuttua vuoden toisella neljänneksellä. Parhaimmassakin tapauksessa todennäköistä on, että edessä on pidempikestoinen heikko kasvun kausi. Euroopan kannalta huolestuttaa se, jos kuilu etelän heikompien ja pohjoisen vahvempien kasvun maiden välillä kasvaa.
Tämä aiheuttaa entistä suurempia haasteita, myös rahapolitiikalle. Euroopan keskuspankki jätti ohjauskorkonsa ennalleen elokuun alussa ja totesi lehdistötiedotteessaan, että euroalueen talouskasvu on vahvistumaan päin, mutta pidemmällä aikavälillä talouskasvun arvioidaan jatkuvan maltillisena ja epätasaisena. Rahan määrän ja luottojen kasvun heikko kehitys on myönteistä inflaation kannalta mutta kertoo myös siitä, ettei rahoituksen välitys yksityiselle sektorille ole riittävästi vilkastunut. Talouskasvun nopeutuessa ja kysynnän elpyessä pankkien tulisi kuitenkin olla valmiina luotonannon kasvattamiseen.
Arvioidessaan erilaisia riskejä, EKP:n mukaan kansainvälinen kauppa saattaisi elpyä odotettua nopeammin, mikä olisi myönteistä. OECD:n kauppatilastojen mukaan tavarakaupan kasvu jatkuikin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, mutta hitaammin kuin viime vuoden lopulla. Mahdollista lisähuolta jatkossa voivat EKP:n mukaan aiheuttaa uudet paineet rahoitusmarkkinoilla, raaka-aineiden hintojen nousun ja julkisen talouden korjaustoimien vaikutus inflaatioon, protektionistiset toimet sekä kansainvälisten epätasapainojen hallitsemattomat muutokset.
Vallitseva tilanne ja viimeaikainen kehitys huomioiden talouskriisi ei siis edelleenkään ole ohi eikä uutta, vaikkakin ehkä pienempää talouden pudotusta voi sulkea pois.
Kuva: wfabry(Linkki toiselle web-sivustolle.), ccby2.0(Linkki toiselle web-sivustolle.)