Kreikan pankkisektorin haasteet

Kreikan pankkisektori osallistui Kreikan toisen rahoitustukipaketin kustannuksiin 37,7 miljardin euron edestä vuonna 2012. Pankkisektorin pienemmät toimijat fuusioituivat neljään systeemiseen pankkiin. Kreikkalaisia pankkeja pääomitettiin vuoden 2015 lopulla julkisin varoin 5,4 miljardin euron edestä.

Vuonna 2009 alkaneella Kreikan talouskriisillä on ollut luonnollisesti vaikutusta myös maan pankkisektorille. Kreikkalaispankeilla oli hallussaan huomattava määrä Kreikan valtion velkakirjoja, kun luottamus maata kohtaan mureni puutteellisten tilastotietojen myötä. Samalla sulkeutuivat Kreikan valtiolta ovet kansainvälisille rahoitusmarkkinoille.

Kreikan yksityinen sektori joutui osallistumaan Kreikan toisen rahoitustukipaketin kustannuksiin. Tämä osallistuminen toteutui lähinnä kreikkalaisten pankkien kautta, kun niiden hallussa olleita Kreikan valtion velkakirjoja leikattiin 53,5 %:lla vuonna 2012.

Muutama kuukausi tämän operaation jälkeen pankit joutuivat vaihtamaan niiden hallussa olleet, muutama kuukausi aikaisemmin leikkausoperaation yhteydessä saamansa velkakirjat uusiin, joiden nimellistä arvoa leikattiin 65 %:lla. Siten kokonaistappiot kreikkalaispankeille näistä toimista sekä pankkien valtionyhtiöille myöntämien lainojen leikkauksista olivat suuruudeltaan 37,7 mrd. €.

Pankkien määrä väheni

Isoja tappioita kärsineiden pienten pankkien ainoaksi mahdollisuudeksi jäi myydä osakekantansa isommille pankeille. Näin Kreikan markkinoilla toimii tänään neljä systeemistä pankkia: National Bank of Greece, Alpha Bank, Eurobank ja Pireus Bank, jotka toimivat Euroopan keskuspankin valvonnassa. Tämän lisäksi Kreikan keskuspankin valvonnassa toimivat pääasiassa pienemmät pankit Attica Bank ja 9 paikallista osuuspankkia.

Kreikan systeemisten pankkien tulokset ovat olleet viimeiset viisi vuotta (2010–2015) tappiollisia.  Tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen tuloksien odotetaan kuitenkin olevan kreikkalaispankkien osalta jo positiivisempia ensimmäisten merkkien perusteella. Kreikkalaispankeilla on ollut viime vuosina mahdollisuus tehdä varaumia tuloslaskelmiinsa järjestelemättömistä luotoista, ja tämä on myös vaikuttanut tuloksiin.

Kreikkalaispankkeja on pääomitettu kahteen otteeseen julkisin varoin. Vuoden 2013 alkupuolella pankkeja pääomitettiin 40 mrd. € edestä Kreikan toisesta rahoitustukipaketista sekä vuoden 2015 lopulla 5,4 mrd. € edestä Kreikan kolmannesta rahoitustukipaketista. Sen lisäksi pankit ovat saaneet myös yksityistä pääomaa osakekantansa vahvistukseksi 3 mrd. € arvosta vuonna 2013, 8,5 mrd. € arvosta vuonna 2014 sekä 5,3 mrd. € arvosta vuonna 2015.

Kreikkalaispankkien osakkeiden myyntihinta oli hyvin alhainen vuoden 2015 lopulla verrattuna ennen talouskriisin alkua vallinneisiin arvoihin. Siten pankkien aikaisemmat osakkeenomistajat kärsivät tässä prosessissa huomattavia tappioita (mukaan luettuna julkisin varoin rahoitettu Kreikan rahoitusvakausrahasto HFSF).

Pankkien epävarmat saatavat jo 100 mrd. euroa

Kreikkalaiset pankit olivat harjoittaneet euroalueelle liityttyään suhteellisen löysää lainanantopolitiikkaa, johon vaikutti osaltaan myös talouden hyvät kasvuluvut. Viimeiset 7 vuotta Kreikka on kuitenkin ollut taantumassa, ja tämän seurauksena pankkien epävarmat saatavat ovat kasvaneet jo 100 mrd. euroon eli 40–50 %:iin pankkien lainasalkuista.

Kreikkalainen lainsäädäntö ei ole antanut pankeille paljoakaan työkaluja hoitaa näitä ongelmaluottoja tehokkaasti. Poliittisilla päätöksillä vaikeutettiin pankkien velkojen perimistyötä kun lainsäädäntöä perheiden kodin suojelemiseksi parannettiin vuonna 2012 eikä ulkomaisten velkarahastojen markkinoille tulo ollut mahdollista. Konkurssilainsäädäntö on myös hyvin monimutkainen, ja koko prosessi aikaa viepä. Kotien menettämisestä velkoja vastaan tehtiin myös poliittisesti sensitiivinen aihe.

Vuoden 2015 kesällä solmittuun Kreikan kolmanteen rahoitustukipakettiin kuuluu olennaisena osana myös pankkien järjestelemättömien luottojen ongelman ratkaiseminen. Kreikan keskuspankki on jo määritellyt kriteerit ja lupaprosessin yhtiöille, jotka ovat kiinnostuneet ostamaan pankeilta ongelmaluottoja tai yhdessä pankkien kanssa hoitamaan tehokkaammin lainavelkojen keräämisen.

Kreikan parlamentti äänesti 22.5.2016 lakipaketista, johon sisältyy myös ratkaisu näiden ongelmaluottojen hoitamiseksi. Vuoden 2017 loppuun asti suojellaan asuntolainojen ja kulutusluottojen haltijoita kotien huutokauppaamiselta tai lainojen myynniltä eteenpäin, jos kiinteistöjen kiinnityksen arvo ei ylitä 140.000 euroa.

Kesän 2015 pääomakontrolli muutti maksutapoja

Vuoden 2015 kesäkuun lopulla Kreikassa tuli voimaan pääomakontrolli, joka tarkoitti rajoituksia käteisen rahan nostosta pankkiautomaateilta tai pankkikonttoreista kreikkalaisilta tileiltä. Viikoittaiseksi käteisnostorajoitukseksi vakiintui 420 €. Nämä rajoitukset eivät koske luottokorttimaksuja tai nettipankkimaksuja, koska niissä ei liiku käteistä rahaa. Ulkomaalaisiin tileihin ei pääomarajoituksia sovelleta vaikka viime kesän alkuhämmennyksessä ongelmat koskettivat alkuvaiheessa myös matkailijoita.

Tavaroiden ja palveluiden tuontia varten kreikkalaiset yritykset tai yksityishenkilöt joutuvat käymään läpi pari viikkoa kestävän ulkomaanmaksujen hyväksyntäprosessin tätä varten perustetun asiantuntijakomitean toimesta. Muista ulkomaanmaksuista pankit päättävät annettujen rajoitusten mukaisesti.

Pääomakontrollin positiivisena puolena Kreikassa voidaan pitää lisääntyneitä luottokortti- ja nettipankkimaksuja. Kreikassa tehtiin luottokorttiostoja vuonna 2014 vain 4,7 mrd. € edestä (20 % EU:n keskiarvosta) mutta pääomakontrolli on lisännyt luottokorttien käyttöä arviolta 25–30 % vuoden 2015 osalta. Käteiskauppa antaa enemmän tilaa veronkierrolle.

Miksi Kreikassa jouduttiin asettamaan pääomakontrolli?

Kreikkalaispankeista oli nostettu talletuksia jo pari kolme vuotta, ja uuden vasemmistovetoisen (Syriza) hallituksen tultua valtaan tammikuussa 2015 epävarmuus tulevasta lisääntyi.  Talletusten nosto kiihtyi, kun tuoreen hallituksen neuvottelut lainoittajien kanssa uudesta rahoitustukipaketista tuntuivat vain venyvän yhä pidemmälle. Huhut Kreikan mahdollisesta Grexit:istä eli euroalueelta eroamisesta myös lisääntyivät. Kreikkalaisessa mediassa spekuloitiin jopa yksityisten talletusten leikkausmahdollisuudesta. Siten käteistä rahaa ryhdyttiin hamstraamaan tallelokeroihin ja patjojen alle.

Talletukset kreikkalaispankeissa supistuivat tätä menoa 121 mrd. euroon, ja aukko myönnettyjen lainojen ja talletusten välillä kasvoi jo 100 mrd. euroon. Kreikan hallitus joutui siten puuttumaan tähän pankeille vaikeaan tilanteeseen rajoittamalla rahaliikennettä. Parhaimmillaan kreikkalaispankeissa oli yksityisiä talletuksia 252 mrd. € arvosta ennen talouskriisin alkua (2009).

Pankit joutuivat kääntymään Euroopan keskuspankin hätärahoitukseen puoleen

Kreikkalaispankit ovat joutuneet käyttämään Euroopan keskuspankin hätärahoitusta (ELA) omiin rahoitustarpeisiinsa enimmäkseen vuoden 2011 syksystä alkaen. Vuoden 2014 keväällä Kreikka oli jo päässyt normaalin keskuspankkirahoituksen piiriin mutta vuoden 2015 vaalien jälkeen ELA -rahoituksen määrä taas kasvoi.

Euroopan keskuspankin hätärahoituksesta kreikkalaispankit ovat joutuneet maksamaan 2,3–2,5 % korkoa, kun taas normaalin keskuspankkirahoituksen korko on liikkunut 0,05 %:ssa.  Euroopan keskuspankin odotetaan löysentävän rahoituspolitiikkaansa kreikkalaispankkien suuntaan kun nykyisen rahoitustukiohjelman ensimmäinen välitarkastus on saatua vietyä kunnialla loppuun.

Kreikkalaispankkien luottoluokitukset ovat olleet alhaiset (CCC) johtuen edellä mainituista syistä, ja tämä on mm. vaikuttanut ulkomaisten pankkien halukkuuteen vahvistaa kreikkalaispankkien avaamia rembursseja. Siten ovat monet isommat tuontikaupat jääneet tekemättä viime kesästä lähtien.

Luottamuksen rakentaminen tärkeää

Jotta kreikkalaispankit pääsevät takaisin normaaliin, talouden toimijoiden rahoittajan rooliinsa tulee luottamuksen palautua Kreikan poliittista järjestelmää ja pankkeja kohtaan.  Hallituksen tulee implementoida sovitun mukaisesti rahoitustukipakettiin kuuluvat velvollisuudet kustannusten leikkauksista, reformeista ja valtion omaisuuden yksityistämisestä. Pankkien tulee puolestaan ryhtyä hoitamaan tehokkaasti järjestelemättömien luottojen sumaa, nyt kun niiden hoitamisen edellytyksiä on parannettu lainsäädännöllisesti.

Teksti: Neuvonantaja Jaana Oikarinen-Vasilopoulos, Suomen suurlähetystö, Ateena