Kreikan pankkisektorin haasteet

Kreikan pankkisektori osallistui Kreikan toisen rahoitustukipaketin kustannuksiin 37,7 mrd. euron edestä vuonna 2012. Pankkisektorin pienemmät toimijat fuusioituivat neljään systeemiseen pankkiin. Kreikkalaisia pankkeja pääomitettiin vuoden 2015 lopulla julkisin varoin 5,4 mrd. € edestä.

Kreikkalaisten pankkien suurimpana haasteena ovat tällä hetkellä järjestämättömien luottojen suuri osuus niiden lainasalkuista sekä luottamuksen palautuminen Kreikan pankkijärjestelmää kohtaan jotta talletukset saadaan palaamaan pankkitileille.

Kreikan talouskriisi

Vuonna 2009 alkaneella Kreikan talouskriisillä on ollut luonnollisesti vaikutusta myös maan pankkisektorille. Kreikkalaispankeilla oli hallussaan huomattava määrä Kreikan valtion velkakirjoja, kun kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden ovet sulkeutuivat kreikkalaistoimijoilta - korjattujen tilastojen aiheuttaman luottamuspulan vuoksi.

Kreikan yksityinen sektori joutui osallistumaan Kreikan toisen rahoitustukipaketin kustannuksiin kun kreikkalaispankkien hallussa olleita Kreikan valtion velkakirjoja leikattiin 53,5 %:lla vuonna 2012.  Muutama kuukausi tämän operaation jälkeen pankit joutuivat vaihtamaan niiden hallussa olleet, muutama kuukausi aikaisemmin leikkausoperaation yhteydessä saamansa velkakirjat uusiin, joiden nimellistä arvoa leikattiin 65 %:lla. Siten kokonaistappiot kreikkalaispankeille edellä mainituista toimista sekä pankkien valtionyhtiöille myöntämien lainojen leikkauksista olivat suuruudeltaan 37,7 mrd. €.

Pankkien määrän vähentyminen

Huomattavia tappioita kärsineiden pienten pankkien ainoaksi mahdollisuudeksi jäi myydä osakekantansa isommille pankkiryhmille. Fuusioiden myötä Kreikan markkinoille jäi neljä isoa systeemistä pankkia: National Bank of Greece, Alpha Bank, Eurobank ja Pireus Bank, jotka toimivat Euroopan keskuspankin valvonnassa. Näiden lisäksi Kreikan keskuspankin valvonnassa toimivat pääasiassa pienemmät rahoituslaitokset - Attica Bank ja 9 paikallista osuuspankkia.

Kreikan systeemisten pankkien tulokset ovat olleet talouskriisin vuosina pääasiassa tappiollisia. Pankeilla on ollut viime vuosina mahdollisuus tehdä varauksia tuloslaskelmiinsa järjestelemättömistä luotoista, ja tämä on vaikuttanut tuloksiin. Alkuvuonna 2017 tulosten suunta näyttäisi kuitenkin olevan positiivinen.

Kreikkalaispankkeja on pääomitettu kahteen otteeseen julkisin varoin. Vuoden 2013 alkupuolella 40 mrd. € edestä Kreikan toisesta rahoitustukipaketista sekä vuoden 2015 lopulla 5,4 mrd. € edestä Kreikan kolmannesta rahoitustukipaketista.

Kreikkalaiset pankit harjoittivat euroalueelle liityttyään suhteellisen löysää lainanantopolitiikkaa, johon vaikutti osaltaan myös talouden hyvät kasvuluvut. Viimeiset 7 vuotta Kreikka on kuitenkin ollut taantumassa, ja tämän seurauksena pankkien epävarmat saatavat ovat kasvaneet jo 105 mrd. euroon eli keskimäärin 45 %:iin pankkien lainasalkuista. Tästä johtuen kreikkalaispankkien luottoluokitukset ovat olleet alhaisella tasolla. Euroopan jälleenrahoitus –ja kehityspankki EBRD on läsnä Kreikan markkinoilla tarjoamalla pankeille vakuuksia vaikeassa markkinatilanteessa.

Vuoden 2015 kesällä solmittuun Kreikan kolmanteen rahoitustukipakettiin kuuluu olennaisena osana myös pankkien järjestelemättömien luottojen ongelman ratkaiseminen. Kreikan keskuspankki on sopinut kaupallisten pankkien kanssa kolmivuotisesta tavoitteesta järjestelemättömien luottojen saamiseksi 67 mrd. € tasolle vuoden 2019 loppuun mennessä. Tavoitteen odotetaan toteutuvan pääasiallisesti lainojen maksuehtoja uudelleen järjestelemällä sekä pienemmässä mittakaavassa antamalla anteeksi osia lainoista tai myymällä lainasopimuksia yksityisille alan toimijoille.

Pääomakontrollin vaikutukset

Vuoden 2015 kesäkuun lopulla Kreikassa tuli voimaan pääomakontrolli, jolla rajoitettiin käteisen rahan nostoa pankkiautomaateilta tai pankkikonttoreista sekä ulkomaisia rahansiirtoja. Alkuajan päivittäisistä 60 € nostorajoituksista on tultu kahden viikon jaksossa laskettaviin 840 € käteisnostoihin maksimissaan. Rajoitukset koskevat vain kreikkalaisia pankkitilejä. Pääomarajoituksia ei sovelleta luottokortteihin tai nettipankkimaksuihin. Näihin rajoituksiin sisältyi myös kielto avata uusia pankkitilejä.

Ateenan Olympialaisten 2 €:n juhlaraha

Kreikan keskuspankki on laatinut suunnitelman edellytyksistä, joiden perusteella pääomakontrollia voitaisiin vähitellen löysentää ja lopulta poistaa. Näihin edellytyksiin kuuluu Kreikan makrotaloudellisen ympäristön parantuminen, yksityisten talletusten lisääntyminen pankeissa, Kreikan valtiontalouden vakauttamisohjelman implementoinnin jatkaminen sekä pääsy yksityisille rahoitusmarkkinoille sekä Kreikan valtion että pankkien taholta.

Tavaroiden ja palveluiden tuontia varten kreikkalaiset yritykset tai yksityishenkilöt joutuvat käymään läpi pari viikkoa kestävän ulkomaanmaksujen hyväksyntäprosessin kun laskujen summa ylittää 10.000 €. Rahansiirtoja ulkomaille voi tehdä maksimissaan 1.000 € per kuukausi jos niille ei ole erityistä syytä (matka, opiskelu jne.)

Pääomakontrollin positiivisena puolena voidaan pitää Kreikassa lisääntyneitä luottokortti- ja nettipankkimaksuja. Kreikassa tehtiin luottokorttiostoja vuonna 2014 vain 4,7 mrd. € edestä (20 % EU:n keskiarvosta) mutta pääomakontrollinkin ansiosta luottokorttien käyttö kasvoi jo 17 mrd. euroon vuonna 2016.

Miksi Kreikassa päädyttiin pääomakontrolliin? Kreikkalaispankeista oli nostettu talletuksia enenevässä määrin talouskriisin alettua, ja tahti vain kiihtyi, kun tammikuussa 2015 valtaan tullut uusi vasemmistohallitus tuntui etenevän hitaasti neuvotteluissa uudesta rahoitustukipaketista lainoittajien kanssa. Huhut Kreikan mahdollisesta Grexit:istä eli euroalueelta eroamisesta myös lisääntyivät sekä spekulaatiot yksityisten talletusten leikkausmahdollisuuksista. Siten käteistä rahaa ryhdyttiin hamstraamaan tallelokeroihin ja patjojen alle.

Talletukset kreikkalaispankeissa supistuivat tätä menoa 121 mrd. euroon, ja aukko myönnettyjen lainojen ja talletusten välillä kasvoi jo 100 mrd. euroon. Kreikan viranomaiset joutuivat siten puuttumaan tähän pankeille vaikeaan tilanteeseen rajoittamalla rahaliikennettä. Parhaimmillaan kreikkalaispankeissa oli yksityisiä talletuksia 252 mrd. € arvosta ennen talouskriisin alkua (2009).

Teksti: Neuvonantaja Jaana Oikarinen-Vasilopoulos, Suomen suurlähetystö, Ateena