Kreikan markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Kreikan markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Kreikan talouden tärkeimpiä kasvumoottoreita tulevat olemaan ensi vuonna yritysten liiketoiminnan ja valtionhallinnon digitalisointi, energiasektorin viherryttäminen uusiutuvilla energialähteillä ja liikenteen sähköistämisen kautta, jätehuollon modernisointi ja jätteiden hyödyntäminen energiaksi. Kreikka on saamassa Elvytysrahastosta 16,5 mrd. EUR tukia ja 12,5 mrd. EUR halpakorkoisia lainoja. Merenkulku ja satamien yksityistämiset voivat myös tarjota mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle. Mahdolliset uudet teolliset investoinnit odottavat kasvustrategian valmistumista.

Luottamus Kreikan talouteen oli hyvällä tasolla ennen koronakriisin puhkeamista keväällä 2020.

 
Kreikan talous on riippuvainen matkailutuloista ja laajemmin pienyritysvaltaisesta palvelusektorista. Kreikan elpymisessä suurin yksittäinen kiihdyttäjä on digitalisaatio. Uutta kysyntää on odotettavissa huomattavan paljon. Koronakriisin aikana kansalaiset ja pienyrittäjät ovat ottaneet jättiloikan sähköisessä maksamisessa ja olemassa olevien e-palveluiden hyödyntämisessä. Yritysten liiketoiminnan ja hallinnon digitalisointi ovat hallituksen elpymishankkeiden ytimessä.


Energiahankkeissa Kreikka yrittää saada itselleen asemaa alueellisena solmukohtana. Suunnitteilla olevat infrahankkeet ovat kunnianhimoisia, mutta mahdollisia toteuttaa. Läntisten naapureiden ja amerikkalaisten poliittinen ja taloudellinen tuki tuovat niihin uskottavuutta. 


Kreikan oma energiahuolto kaipaa uudistamista. Sähköistäminen kiihtyy kuten myös uusiutuvien hyödyntäminen. Kreikalla on muuhun Eurooppaan nähden kiinniotettavaa, paljon projekteja tiedossa ja siten hyvät mahdollisuudet onnistua. Ruskohiilestä luopuminen lähivuosina on yksi tärkeä etappi. Suomalainen jätehuollon osaaminen ja jätteistä energiaksi –teknologia on jo aiemmin noteerattu. Kiinnostus näitä ratkaisuja kohtaan on säilynyt. Projektit tullaan toteuttamaan pääasiassa ppp-konseptilla.


Kreikan markkinatuntemusta on hyvin harvalla suomalaisyrityksellä. Veturiyrityksiä tarvitaan. Vahvoja toimijoita ovat Nokia ja Wärtsilä. Edellisellä on yli 1000 hengen teknologiakeskus Ateenan alueella. Meri- ja satamaklusterin liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisessa Wärtsilä yhdessä Konecranesin kanssa voivat antaa arvokasta tukea. Energiasektorilla vahva yhteinen näkyminen valtionhallinnon suuntaan saattaa olla avain uusiin projekteihin. 


Suomessa on iso joukko infrahankkeissa toimivia yrityksiä, jotka osaavat tulla uusille markkinoille ensimmäisten joukossa. Jos Kreikka onnistuu jatkossakin koronan vastaisissa toimissa ja selviää ulos kriisistä ensimmäisten joukossa, voivat infrahankkeet (kotimaiset ja alueelliset käytävät, energia, digi) käynnistyä nopeasti ja samalla maan houkuttelevuus investointikohteena kasvaa. Yritysmyönteinen hallitus on noteerattu myös kansainvälisesti.


Suunnitteilla oleva Kreikan talouden uusi kasvustrategia voi onnistuneilla toimilla houkutella toiveissa olevia uusia teollisia investointeja. Kreikalle on tarjolla Elvytysrahastosta 16,5 mrd. EUR tukia ja 12,5 mrd. EUR halpakorkoisia lainoja, jotka hallitus on indikoinut tarjoavansa yrityksille.

Jari Gustafsson, Suomen suurlähettiläs, Kreikka