Kreikan markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Kreikan markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Kreikan talouden tärkeimpiä kasvumoottoreita ovat yritysten liiketoiminnan ja valtionhallinnon digitalisointi, mittavat investoinnit uusiutuvaan energiaan ja kiinteistöjen energiatehokkuuteen. Jätehuollon modernisointi ja jätteiden hyödyntäminen energiaksi ovat niin ikään painopisteinä. Merenkulku ja satamien yksityistämiset voivat myös tarjota mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle. Markkinoille tarvitaan uusia toimijoita, muuten tarjontapuolen rajoitteet saattavat alkaa hidastaa talouden elpymistä.

Merenkulku ja satamien yksityistämiset voivat myös tarjota mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle. Markkinoille tarvitaan uusia toimijoita, muuten tarjontapuolen rajoitteet saattavat alkaa hidastaa talouden elpymistä.

Luottamus Kreikan talouden nopeaan elpymiseen on vahva. Talous jatkaa voimakasta kasvuaan, jota tukevat muun euroalueen elpyminen, matkailuvirtojen odotettua nopeampi palautuminen ja investointien kiihtyminen. Kreikassa on myös pätevä, vahvaa kannatusta nauttiva yksinkertaisen enemmistön parlamentissa omaava hallitus, joka kykenee tekemään elpymistä tukevia vaadittuja uudistuksia.

Kreikalle tärkeän matkailuelinkeinon elpyminen on ollut nopeaa, sesonkia on onnistuttu pidentämään ja investoinnit ovat käynnistyneet.

Kreikan talouskasvun suurin yksittäinen kiihdyttäjä lienee vahvassa kiidossa oleva yksityisen ja julkisen sektorin digitalisaatio. Uutta kysyntää syntyy huomattavan paljon ja tarjontapuolen rajoitteet ja puute osaavasta työvoimasta saattavat hidastaa kehitystä, ellei uusia toimijoita tule markkinoille. Hallitus pyrkii edistämään markkinoille tuloa erilaisin insentiivein. Kreikan digisektori on jo nyt varsin kansainvälinen ja uusia ison mittakaavan investointeja nähtiin jo viime vuonna.   

Energiahankkeissa Kreikka yrittää saada itselleen asemaa alueellisena solmukohtana. Suunnitteilla olevat infrahankkeet ovat kunnianhimoisia ja edenneet hyvin. Läntisten naapureiden ja amerikkalaisten poliittinen ja taloudellinen tuki tuovat niihin uskottavuutta. Voimantuotannossa vihreä siirtymän edellyttämät investoinnit tehdään tällä vuosikymmenellä.  

EU:n tuki mahdollistaa mittavien energiatehokkuusinvestointien käynnistämisen. Rakennuskanta on päässyt kahden peräkkäisen kriisin johdosta vanhentumaan, mutta kiinteistösektorin investoinnit ovat jo lähteneet liikkeelle. Varsinkin energiatehokkuuteen liittyvissä digitaalisiin ratkaisuihin Kreikka tarvitsee osaavia uusia toimijoita.  

Suomalainen jätehuollon osaaminen ja jätteistä energiaksi –teknologia on jo aiemmin noteerattu.  Kiinnostus näitä ratkaisuja kohtaan on säilynyt. Projektit tullaan toteuttamaan pääasiassa ppp-konsepteilla. Elpymisvarojen turvin kuntien jätehuollon kehitys saataneen lähivuosina kunnolla käyntiin. 

Kreikan markkinatuntemusta on hyvin harvalla suomalaisyrityksellä. Veturiyrityksiä tarvitaan. Vahvoja toimijoita ovat Nokia ja Wärtsilä. Edellisellä on yli 1000 hengen teknologiakeskus Ateenan alueella. Meri- ja satamaklusterin liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisessa Wärtsilä yhdessä Konecranesin kanssa voivat antaa arvokasta tukea. Varsinkin kuntien energiatehokkuus- ja jätehuollon hankkeissa yhteiset esiintymiset olisivat eduksi. 

Teksti: suurlähettiläs Jari Gustafsson