Kreikan kriisissä on useita tasoja

Kreikan on ratkaistava useita pulmia: akuutit rahoitustarpeet, keskipitkän aikavälin rahoitus, yhteiskunnan rakenteelliset ongelmat sekä talouden taantuma. Parlamentissa 6. toukokuuta hyväksytty EU-IMF-lainasopimus kattaa akuutit tarpeet, mutta keskipitkän aikavälin tarpeita tuskin kokonaisuudessaan.

Kreikalla on kova säästöurakka. Valtiontalouden vajetta on supistettava lähivuosina 30 miljardilla eurolla. Kuva: beggs, flickr.com, ccby3.0Kreikalla on kova säästöurakka. Valtiontalouden vajetta on supistettava lähivuosina 30 miljardilla eurolla. Kuva: beggs, flickr.com, ccby3.0(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan)

Kreikan velkakriisi ei ole EU:ssa ainoa, jossa kriisimaa on joutunut kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n holhoukseen tai jossa on toimeenpantu IMF:n ehtojen kaltaisia, tiukkoja valtiontalouden vakautustoimia. Verrattuna esimerkiksi Latviaan tai Irlantiin, joissa vakautustoimet etenevät suhteellisen tasaisesti, on meno Kreikassa aivan toisenlaista.

Kreikkalaisen yhteiskunnan peruspiirteet selittävät eroja kriisikäyttäytymisessä. Ne vaikeuttavat sekä vakautustoimien että yhteiskunnallisten ja taloudellisten uudistusten toimeenpanoa. Tärkeimpiä ovat muun muassa konsensuksen sijaan vallitseva eturyhmien pysyvä konflikti, yhteistyöhakuisuuden sijaan ryhmäetujen ajaminen sekä uudistushenkisyyden sijasta yhteiskuntaa leimaava yleinen muutosvastarinta.

Akuutit rahoitustarpeet

Akuutti rahoitus on periaatteessa ratkaistu EU-IMF-lainasopimuksella - olettaen että kaikki sopimuksen osapuolet täyttävät velvoitteensa. Tämä on ensimmäinen askel valtiontalouden tasapainottamisessa.

EU-IMF-lainoja tarvitaan Kreikan erääntyvien lainojen uusimiseen ja valtiontalouden vajeen kattamiseen. Ensimmäiset lainat, 8,5 mrd €, erääntyvät 19. toukokuuta. Kreikan onneksi tänä vuonna erääntyy jonkin verran vähemmän lainoja kuin tulevina vuosina. Valtiontalouden vajeen lähtötaso on joko 13,6 % BKT:sta tai, kuten Eurostat ennakoi, puolisen prosenttiyksikköä enemmän, eli 32-33 miljardia euroa.

Keskipitkän aikavälin rahoitus

Keskipitkän aikavälin rahoituksen osalta on edelleen epävarmaa, riittävätkö EU:n ja IMF:n lupaamat 110 miljardin euron lainat kattamaan Kreikan rahoitustarpeet. Tarpeet sisältävät vuosina 2011-2013 erääntyvien lainojen uusimisen sekä valtiontalouden vajeiden kattamisen. Tavoitteena on saavuttaa vajeen kolmen prosentin BKT:sta taso vuoden 2013 loppuun mennessä.

Kaikkiaan Kreikka tulee kaventamaan valtiontalouden vajetta 30 miljardilla eurolla. Valtionvelka kasvaa nykyisestä 115 prosentista BKT:sta huippuunsa 149 prosenttiin vuonna 2013.

Rakenteelliset haasteet

Yhteiskunnan rakenteissa on ongelmia, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan pitkän tähtäyksen toimintaa.

Eläkemenot ovat jo nyt OECD:n huippua ja kasvavat ilman eläkereformia neljännekseen bruttokansantuotteesta vuoteen 2050 mennessä. Yritysilmastossa on paljon parannettavaa. Sitä vaivaavat byrokratia ja rajoitukset. Esimerkiksi ulkomaiset investoinnit ovat hiipuneet.

Lisäksi terveyshuolto kaipaa tehostamista. Koulutus on vanhakantaista, ja maa on muun muassa PISA-tuloksissa häntäpäässä. Sosiaalipolitiikka on tehotonta: työttömyysavustukset pieniä ja muukin sosiaalinen apu olematonta. Myös kuntien määrää pitäisi vähentää. Tavoite vähentää kuntia 1000:sta 400:aan kohtaa voimakasta vastustusta.

Taantuva talous

Talouden taantuma on Kreikassa kiihtymässä kuluvana vuonna. Kansantalous laskee tänä vuonna hallituksen mukaan 4 prosenttia ja ensi vuonna 2,6 prosenttia. Tämän jälkeen päästäisiin heikkoon yhden prosentin kasvuvauhtiin.

Työttömyyden kasvun oletetaan olevan nopeaa, ja konkurssien lisääntyminen erityisesti pk-yrityksissä on voimakasta. Alan liiton mukaan 65 000 yritystä on vaarassa joutua konkurssiin. Taantuman myötä yksityinen kulutus, Kreikan talouden moottori, on laskusuunnassa, mitä palkanleikkaukset ja välillisten verojen korotukset lisäävät entisestään. Tämä vähentää valtion verotulokertymää.

Vaihtoehtoisia kehityskulkuja

Kreikan hallituksella on edessään näytön paikka 1) valtiontalouden tasapainottamisessa (vaikea), 2) korruption kitkemisessä (vaikeampi) ja 3) rakenteellisten uudistusten läpiviemisessä (vaikein tehtävä). Ellei tuloksia tai toivoa paremmasta saada aikaan suhteellisen nopeasti, hallituksen asema vaikeutuu.

Taakan tasainen jako yhteiskunnan eri kerrosten välillä on keskeistä hallituksen toimintakyvyn kannalta.

Kreikan tulevaisuudesta keskipitkällä aikavälillä on mahdollista esittää seuraavia kehityskulkuja:

1) Kreikan valtiontalous tasapainottuisi vähitellen, hallituksen toimet purisivat ja Kreikka modernisoituisi. Hallitus olisi toimissaan tinkimätön, ei tekisi kompromisseja ja saisi aikaan johdonmukaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden ilmapiirin. Hallitus olisi päättäväinen toimissaan järjestyksen ylläpitämiseksi.

Hallituksen päättäväisen ja peräänantamattoman toiminnan lisäksi eurooppalainen ja globaali talouskasvu tukisivat positiivista kehitystä. EU, EKP ja IMF tukisivat Kreikkaa muutosprosessissa ja pitäisivät yllä tarvittavaa painetta.

2) Hallituksen toimet purisivat vain osittain ja Kreikka kurjistuisi. Poliittinen konsensus jäisi puuttumaan, vaikka hallitus saisikin osittaista tukea pääoppositiopuolueelta. Ay-liike ja vasemmisto-oppositio olisivat tiukasti hallitusta vastaan ja radikaalejakin vetoja nähtäisiin. Rajoja haettaisiin hallitusta vastustavan toiminnan sallivuudelle. Kansan tuki hallitukselle heikkenisi.

Mahdollisina edellytyksinä tämän vaihtoehdon toteutumiselle olisivat hallituksen omien rivien rakoileminen, sosiaalisten vastakkainasettelujen voimistuminen, yhteiskunnan laaja muutosvastarinta, mielenosoitusten kärjistyminen väkivaltaisiksi mellakoiksi ja globaalin talouskasvun jääminen heikoksi.

3) Hallituksen toimet eivät purisi ja Kreikka kurjistuisi voimakkaasti, yhteiskunta syöksyisi epävakauden kierteeseen ja EU-IMF – lainaohjelma keskeytyisi.

Tämän vaihtoehdon toteutumisen voisivat saada aikaan hallituksen otteen kirpoaminen ja sen omien rivien hajoaminen edellä mainittujen syiden lisäksi.
 

Kuva: beggs, flickr.com, ccby3.0(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan)