Kreikan energiasektorin tarjoamat mahdollisuudet

Kreikan energiasektorin tarjoamat mahdollisuudet

Kreikan tavoitteena on muodostua Kaakkois-Euroopan risteysasemaksi maakaasun osalta. Ensi vuonna valmistuva TAP-kaasuputki ja suunnitteilla olevat projektit nestekaasun varastointitilojen lisäkapasiteetista tukevat tätä tavoitetta. Sähkö- ja maakaasuyhteyksiä ollaan parantamassa myös naapurimaihin.

Kreikalla on vielä huomattavia investointitarpeita energiainfrastruktuurin osalta. Kreikan saaria ollaan enenevissä määrin yhdistämässä mantereen sähköverkkoon merenalaisin kaapelein.  Maakaasuputkien verkostoa on tarkoitus laajentaa kattamaan uusia alueita. Kreikan sähköverkkoa tullaan vahvistamaan, jotta uusiutuvia energialähteitä saadaan paremmin hyödynnettyä. Kreikalla on tarvetta myös älykkäille mittausjärjestelmille tarkkuuden parantamiseksi ja sähkövarkauksien rajoittamiseksi.

Kreikan teollisuustuotanto on hyvin energiaintensiivistä, ja siten sähkön hinnalla on merkitystä teollisuusyritysten kilpailukyvylle. Siten on myös loogista, että jotkut alan yrityksistä ovat menneet mukaan sähköntuotantoprosessiin saadakseen halvempaa sähköä. Sähkön hinta on ollut Kreikassa Ruotsin tasoa, ja se on vaikeuttanut kotitalouksien ja yritysten sähkölaskujen maksamista.

Kreikan sähkömarkkinoiden hallitseva toimija on ollut tähän päivään asti valtion sähköyhtiö Public Power Corporation (PPC), jonka osuus sähköntuotannosta oli vuoden 2018 lopulla vielä 80,3 %. PPC:lle tärkein, kotimainen raaka-aine on ollut ruskohiili. PPC:n omistuksessa on ruskohiilivoimaloiden (5300 MW) lisäksi mantereen sähköverkon piirissä isoja vesivoimaloita (3.020 MW), maakaasuvoimaloita (2.000 MW) ja öljykäyttöisiä voimaloita (750 MW). PPC:n omistuksessa on saarilla 39 öljyvoimalaa (1.650 MW), 15 tuulipuistoa, 5 aurinkosähköpuistoa ja 2 vesivoimalaa (www.dei.gr) erillään mantereen verkosta.

PPC on ollut viimeisten vuosien aikana tietynlaisessa shokkitilassa yrittäessään sopeutua markkinoiden vapauttamisen vaatimuksiin ilman mahdollisuutta vähentää henkilökuntaa tai korottaa hintoja oman harkintansa mukaan. Yhtiö on siten joutunut toimimaan kunkin hallituksen toiveiden mukaisesti ilman tiukkoja vaatimuksia kustannustehokkuudesta. Kreikan nykyinen hallitus joutui päättämään sähkömarkkinoiden vapauttamisen konseptista tultuaan valtaan vuonna 2015.

Hallitus ei silloin valinnut nopeinta reittiä vapauttamiselle supistamalla PPC:n toimintaa vaan päätyi ehdottamaan PPC:n omistaman 3 ruskohiilivoimalan yksityistämistä. Hallitus sai venytettyä yksityistämisprosessin aloittamista vuoden 2019 alkuun kääntymällä EU:n oikeusistuimen puoleen. Tarjouskilpailuun osallistuneiden yritysten hintatarjoukset eivät tyydyttäneet hallitusta, ja parannetuin ehdoin laitettiin uusi tarjouskilpailu liikkeelle huhtikuun alussa. Jos näiden voimalaitosten yksityistämisessä ei onnistuta, voi hallituksella olla edessä vesivoimaloiden yksityistäminen, jotta hallitsevaa markkinaosuutta saadaan supistettua sovitun mukaisesti.

PPC:n tulokset vuodelta 2018 olivat karua luettavaa. Yhtiön liikevaihto oli viime vuodelta 4,7 mrd. €, ja tulos oli tappiollinen 900 milj. €. Yhtiöllä on saatavia asiakkailtaan 2,7 mrd. € edestä. Hallituksen päätöksellä PPC:n ei ole mahdollista katkaista sähkönjakelua asiakkaille, joiden velka on alle tuhat euroa. Yhtiölle on kerääntynyt omaa velkaa arviolta 500 milj. euron verran, mikä vaikeuttaa koko markkinoiden toimintaa. Kreikkalaiset pankit ovat myös rahoittaneet PPC:tä noin 1,7 mrd. € verran.

Konsulttiyhtiö McKinsey teki vuosi sitten PPC:lle strategisen 5-vuotissuunnitelman kannattavuuden palauttamiseksi.  Sen mukaan yhtiön olisi vähennettävä henkilökuntaansa 4.000 työntekijällä. Tätä suunnitelmaa ei ole vielä otettu käyttöön, ja näyttäisi siltä, että hallitus jättää tämän ongelman ratkaistavaksi tämänvuotisilla vaaleilla valittavalle uudelle hallitukselle.

Yksityiset toimijat perinteisessä sähköntuotannossa

Kreikkaan on rakennettu vuodesta 2004 lähtien yksityisiä maakaasuvoimaloita, joiden alkuperäisenä roolina oli täydentää julkista sähköntuotantoa. Vuoteen 2014 asti näiden voimaloiden rakentamiseen sai valtion tukea. Tänä päivänä sähköntuotannossa on mukana viisi yksityistä toimijaa (Elpedison, Protergia, Heron, Korinthos Power, Aluminium s.a) kahdeksalla maakaasuvoimalalla, joiden kokonaiskapasiteetti on 2.571 MW. Protergia sai syksyllä 2018 rakennusluvan uudelle 665 MW maakaasuvoimalalle, joka tulee valmistumaan vuonna 2022.

Elpedison:in omistajina ovat pääasiassa Hellenic Petroleum, ranskalaisen energiayhtiö EDF:n italialainen tytäryhtiö Edison, rakennus- ja kiinteistöalan yhtiö Ellaktor sekä metallialan valmistaja Halcor.

Protergia kuuluu 65 % osuudella kreikkalaiseen Mytilineos –konserniin, jolla on alumiinin valmistusta ja rakennustoimintaa. Loput 35 % Protergiasta kuuluu öljynjalostamo Motor Oil Hellas:ille. Protergia omistaa myös 65 % osuuden voimalaitos Korinthos Power:ista ja loput 35 % kuuluu Motor Oil Hellas:in omistukseen. Aluminium s.a:n voimalaitos kuuluu myös Mytilineos –konserniin. (METKA )

Heron kuuluu 50 % osuudella kreikkalaiselle rakennus- ja energia-alan yhtiölle GEK Terna:lle, 25 % osuudella ranskalaiselle ENGIE:lle ja 25 % osuudella Qatar Petroleum:ille. GEK Ternan ulkomaisiin osakkeenomistajiin kuuluvat Reggeborgh Invest 21 % osuudella ja York Global Finance 7,65 % osuudella.

Sähkön vähittäismyynti

PPC:n markkinaosuus oli sähkön vähittäismyynnissä vielä 86 % vuoden 2018 lopulla. PPC ei ole pystynyt toteuttamaan sille asetettua tavoitetta markkinaosuuden supistamisesta aikataulun mukaisesti, ja siten yhtiö on joutunut myymään sähköntuotantoaan huutokaupalla kilpailijoilleen 14 TWh edestä vuosittain.

Yksityiset toimijat pääsivät markkinoiden avauduttua osallistumaan aluksi vain sähkön ulkomaankauppaan. Tänä päivänä sähkön vähittäismyynnin parissa toimii PPC:n lisäksi 17 yksityistä yhtiötä, joiden markkinaosuudet ovat pieniä. Elpedison on 3,4 % markkinaosuudella niistä suurin, ja perässä tulevat Heron, nuorten yrittäjien vetämä Watt and Wolt, Mytilineos ja rakennusyhtiö Avax:in omistama Volterrra. Usealla näistä yhtiöistä on tarjolla sähkön ja maakaasun sisältäviä yhdistelmäpaketteja, ja kilpailun odotetaan kasvavan tulevaisuudessa näistä yhdistetyistä tuotteista.

Energiasektorin yksityistämiset

Kreikan kantaverkkoyhtiö ADMIE: sta myytiin 24 % osuus kiinalaiselle State Grid:ille (SGEL) kesällä 2017. ADMIE:n vastuulla on liittää saaria mantereen sähköverkkoon, vahvistaa ja uudenaikaistaa olemassa olevaa sähköverkkoa. Seuraavan kymmenen vuoden toimintaohjelma sisältää useiden miljardien eurojen suuruisia investointeja, joilla parannetaan saarten energiavarmuutta, varmistetaan matkailukauden tuoman kysynnän kasvun kattaminen sekä vähennetään ympäristöä saastuttavien öljyvoimaloiden käyttöä.

Maakaasun jakelusta vastaavasta valtionyhtiö DESFA:sta myytiin tarjouskilpailulla 66 % osuus Snam/ Enagas/ Fluxys/ -konsortiolle kesällä 2018.  DESFA:n odotetaan uusien omistajien myötä investoivan maakaasuinfrastruktuuriin 331 milj. euron edestä vuoteen 2023 mennessä. Yhtiön omistukseen kuuluu myös nestekaasun infrastruktuuri Revithousan saarella Ateenan ulkopuolella.

Helmikuussa 2019 Kreikan parlamenttiin viedyllä lainsäädännöllä valtion maakaasuyhtiö DEPA:a ollaan eriyttämässä maakaasun myynnistä vastaavaan DEPA Commercial –yhtiöön, josta Kreikan valtio aikoo säilyttää 49,9 % osuuden, ja maakaasun infrastruktuurin omistavaan ja hallinnoivaan, DEPA Infrastructure –yhtiöön, josta Kreikan valtio aikoo pitää 51 % osuuden. Loput osuudet osakepääomista aiotaan tarjota strategisille investoijille kansainvälisillä tarjouskilpailuilla vuoden 2019 aikana. DEPA:n omistajina ovat olleet Kreikan valtio 65 % osuudella ja osittain valtion omistama öljynjalostamo Hellenic Petroleum 35 % osuudella.

Kaupallisen yhtiön haltuun jäävät kahdenväliset maakaasun hankintasopimukset Gazpromin, Botasin, TAP:in ja Sonatrachin kanssa, osuudet tukkumyyntikaupasta sekä Ateenan vähittäismyyntiyhtiö. Infrastruktuurin omistavan yhtiön haltuun jäävät maakaasuverkon hallinnoijayhtiöt (Gas Supply) Ateenassa, Thessalonikissa ja Keski-Kreikassa, joista se on omistanut 51 % osuuden. Kansainväliset, maakaasuputkiston laajentamisprojektit kuuluvat myös kaupallisen yhtiön vastuualueeseen. DEPA on keskustellut Keski - ja Pohjois-Kreikan Gas supply -yhtiön myymisestä italialaisen ENI:n kanssa. DEPA:lla on myös kaasukäyttöisille ajoneuvoille tankkausasema Ateenassa, joiden suurimpana käyttäjäryhmänä ovat kuntien jäteautot ja Ateenan julkisen liikenteen bussit.

Kreikan hallitus on keskustellut komission kanssa myös mahdollisesta öljynjalostamo Hellenic Petroleum:in osake-enemmistön (50,1 %) myymisestä tulevaisuudessa, jolloin molemmat pääomistajat vähentäisivät omistusosuuttaan. Kreikan valtio omistaa yhtiöstä 35 % osuuden, ja sen suurin omistaja on Paneuropean Oil and Industrial Holdings –yhtiö (Latsis Group) 45,47 % osuudella.

Hellenic Petroleum:ista laitettiinkiin liikkeelle ensimmäinen tarjouskilpailu keväällä 2018 alustavan investointikiinnostuksen ilmaisemiseksi. Tarjouskilpailuun osallistui viisi potentiaalista ulkomaista investoijaa.  Kreikan yksityistämisvirasto piti näistä varteenotettavina yrityksinä hollantilaista Vitol:ia ja sveitsiläistä Glencore:a. Tarjouskilpailussa edettiin sitovampien tarjouksien vaiheeseen alkuvuonna 2019, ja amerikkalainen Carlyle –yhtiö liittoutui Glencoren kanssa tarjouksen tekemiseksi kuten myös Algerian valtionyhtiö Sonatrach Vitolin tytäryhtiö VTTV:n kanssa. Kyprokselta käsin toimiva VTTV on kiinnostunut Kreikasta ja Hellenic Petroleum:ista strategisena investoinnin kohteena kehittääkseen omaa alueellista toimintaansa. Yhtiö on ilmaissut kiinnostuksen hankkia omistukseensa yksi öljynjalostamo Kaakkois-Euroopassa/itäisellä Välimerellä.

Huhtikuun alussa päättyneeseen aikarajaan mennessä ei kumpikaan näistä yritysryhmittymistä jättänyt lopulta ostotarjousta Hellenic Petroleum:in tarjolla olevista osakkeista. Kreikan hallitus oli lisännyt myyntiehtoihin lausekkeen Kreikan valtion veto-oikeudesta huolimatta sen vähemmistöosakkuudesta.  Hellenic Petroleum:in öljy- ja kaasuvarantojen etsinnästä ja hyödyntämisestä vastaavan tytäryhtiön 49 % osuus ei myöskään kiinnostanut tarjotulla konseptilla ilman että uusi investoija olisi voinut vaikuttaa valittaviin etsintäkohteisiin. Sonatrachin osalta myös Algerian levottomuudet vaikuttivat yhtiön epäröintiin. Tarjouskilpailun ehdoista kävi ilmi, että Kreikan valtio halusi saada selville, kuinka pitkälle investoijat olivat valmiita menemään saadakseen yhtiön omistukseensa.

Uusiutuvat energialähteet

Kreikassa on perinteisesti käytetty asuintalojen katolla olevia aurinkokennoja veden lämmittämiseen kotitalouksissa. Tuulta ja aurinkoa hyödynnetään kumpiakin sähköntuotantoon yli 2.000 MW edestä. Kreikalla on ilmastonsa ja maantieteensä takia mahdollisuus hyödyntää uusiutuvia energialähteitä huomattavasti nykyistä enemmän. Kreikan pitkästä taantumasta johtuen ei viimeisten vuosien aikana ole rakennettu uutta vihreää kapasiteettia valtion tuella. Kreikan talouden kasvun käännyttyä positiiviseksi ja syksyllä 2018 rahoitustukipaketeista eroon päästyä käynnistettiin 3 tarjouskilpailua aurinko- ja tuulivoiman 283 MW lisäkapasiteetin rakentamiseksi valtion tuella.

Kreikassa oli käytössä uusiutuvien osalta syöttötariffit vuosina 2006 - 2015. Järjestelmä oli kuitenkin liian kallis Kreikan valtiolle. Tämän vuoksi siirryttiin halvempaan tukimuotoon ostohinnan korottamisesta tietyllä osuudella (feed-in premium) parinkymmenen vuoden sopimuksin. Sähköpörssin toiminnan aloittamiseen asti (syksyllä 2019) uusiutuvien energialähteiden tuottajille tarjottiin myös 2-3 € vakuusmaksua MWh kohti.

PPC:n tytäryhtiö PPC Renewables on yksi alan vanhimmista toimijoista. Yritys hyödyntää 20 tuulipuistoa, 28 aurinkosähköpuistoa ja 17 pientä vesivoimalaa. Yhtiön suunnitelmissa on rakentaa kolme maalämpöasemaa yhteistyössä strategisen investoijan kanssa Nysirosin ja Lesvoksen saarille sekä Methanaan. Kreikassa on kuumia lähteitä jopa 300 c lämpötiloilla (Nysiros, Milos). PPC: suunnitelmissa on myös suolanpoistoyksikön rakentaminen Santorinin saarelle maalämmön avulla. PPC hankki 45 % osuuden Volterrran osakepääomasta alkukeväästä 2019 lisätäkseen tuulipuistojen kapasiteettiaan.

Muita isoja toimijoita sektorilla ovat Mytilineos s.a. Copelouzos Group, Samaras Group, Hellenic Petroleum Renewables, Terna Energy, ENEL Green Power.

(www.elperes.gr, http://hps-amfilochia.gr/http://energyin.gr )

Energiapörssi

Kreikan energiapörssiä koskeva lainsäädäntö meni läpi parlamentissa kesällä 2018, ja syksyllä 2019 odotetaan pörssin aloittavan käytännön toimintansa. Pörssin alkuajan tavoitteena on toimia kohtauspaikkana sähkön ja maakaasun tuottajille/maahantuojille ja myyjille. Pörssin osakepääoma on 5 milj. €, ja sen osakkeenomistajiin kuuluu myös EBRD 20 % osuudella.

Kreikan sähkömarkkinoita kaavaillaan yhdistettäväksi Italian sähkömarkkinoihin kuluvan vuoden aikana ja Bulgarian sähkömarkkinoihin ensi vuonna.

Sähköverkon yhteydet

Kreikan sähköverkko on liitettynä Bulgarian, Makedonian, Albanian, Italian ja Turkin verkkoihin. Sähköä tuotiin Kreikkaan 8,9 TWh arvosta (2017) naapurimaista, ja Kreikka vei myös omaa sähköntuotantoa 2,8 TWh arvosta pääasiassa Pohjois-Makedoniaan, Albaniaan ja Italiaan. Kreikka haluaa nyt vahvistaa sähköverkkoa Pohjois-Makedonian suuntaan, kun maiden väliset suhteet on saatu normalisoitua nimisopimuksen myötä.

Kreikan saarista vain osa on liitettynä mantereen sähköverkkoon merenalaisin kaapelein. Siten verkon ulkopuolelle oleville saarille on täytynyt rakentaa 32 itsenäistä sähköntuotanto – ja jakelujärjestelmää. Pääroolissa näillä saarilla ovat olleet öljykäyttöiset voimalat (79 %), joista noin puolet on Wärtsilän toimittamia. Tuulivoimalla tuotetaan vajaa 14 % ja auringolla noin 6 % saarten sähköntarpeesta. Matkailukauden aikana Kreetan ja Rodoksen saarten kysynnän huippu ylittää 100 MW. Kaikkein pienimpien saarten kysyntä pysyy alle 10 MW.

Kreetan saarta ollaan yhdistämässä mantereen sähköverkkoon Peloponnesoksen niemimaan kautta ensi vuoden aikana. Syroksen saarelta ollaan vetämässä merenalainen kaapeli Lavrion kaupunkiin Ateenan itäpuolella, ja ensi vuonna valmistuvalla yhteydellä linkitetään myös Paroksen, Naksoksen, Mykonoksen ja Tinoksen saaret. Ensi vuonna valmistuu myös merenalainen yhteys Skiathoksen saaren ja Evian välillä. Vuoteen 2027 mennessä aiotaan toteuttaa myös Dodekanisa –saarten yhdistyminen mantereen verkkoon Kosin saaren ja Korintton kaupungin välillä alustavasti, ja Kosilta eteenpäin Rodokselle ja muille alueen saarille. Vuoteen 2024 mennessä on suunnitteilla myös Santorinin, Folegandrosin, Miloksen ja Serifoksen yhdistäminen mantereen verkkoon.

Israelin ja Kyproksen liittämistä eurooppalaiseen sähköverkkoon Kreetan saaren kautta on suunniteltu toteutettavan kyproslaisen Euroasia Interconnector –yhtiön kautta, joka onkin saanut jo eurooppalaista CEF –rahoitusta projektin valmistelemiseksi. Komissio on päättänyt projektin sisällyttämisestä sen rahoittamiin julkishyödyllisiin (PCI) projekteihin. Euroasia ja Kreikan kantaverkkoyhtiö tekivät pari vuotta sitten sopimuksen yhteisyrityksestä projektin toteuttamiseksi, mutta kyproslaisella yrityksellä ei ole ollut tarpeeksi pääomaa käytössään projektin etenemiseksi.

Kreikkalaisilla on kiire saada Euroasia Interconnector -projektiin sisältyvä Kreetan saaren ja Ateenan sähköverkkojen yhdistäminen valmiiksi viimeistään vuoden 2022 aikana. Kreikka on siten valmis etenemään asiassa kantaverkkoyhtiön varta vasten perustaman tytäryhtiö, Ariadne Interconnections:in kautta kansallisena projektina ilman eurooppalaista rahoitusta. Projektin arvioidaan olevan noin 1 mrd. € luokkaa muuntoasemineen. Ariadnen osakepääoman korottamiseksi on etsinnässä sijoittajia. Kreikan hallituksen tavoitteena on päästä eroon Kreetan vanhoista öljyvoimaloista sovitussa aikataulussa.

Komissio olisi toivonut laitettavan liikkeelle tarjouskilpailut kaikista kolmesta osuudesta (Israel-Kypros, Kypros-Kreeta, Kreeta-Ateena) samanaikaisesti. Tämä olisi Kreetan osalta tarkoittanut prosessin viivästymistä. Kreikkalaiset kuluttajat ovat joutuneet maksamaan sähkölaskun kautta ylimääräisen velotuksen PPC:n sähköntuotannon tukemiseksi Kreetalla, joka on ollut vuosittain yli 300 milj. € luokkaa. Tarjouskilpailun julkistamista hvdc –kaapelin ja muuntoasemien rakennusprojektista odotetaan lähiaikoina

Kaikkia Kreikan saaria ei kannata yhdistää mantereen verkkoon johtuen niiden pienestä sähkönkulutuksesta. Siten viranomaisten tavoitteena on edistää jatkossa energiataloudellisesti älykkäitä saaria, jotka pärjäisivät omillaan hyödyntäen viimeisintä uusiutuvien energialähteiden teknologiaa (aurinko ja tuuli) ja sähkön varastointia akkuihin. Pilottiprojektina on ollut mm. Tiloksen saari vuodesta 2017 lähtien. Mukana projektissa ovat olleet Eunice, Deddie, Pireuksen teknologinen yliopisto, Tiloksen kunta ja WWF Hellas. Ikaria ja Ag Stratis –saaret seurasivat esimerkkiä, ja lisäprojekteja on suunnitteilla näiden pienten saarten osalta.

Maakaasun risteysasema?

Maakaasua on tuotu Kreikkaan vuodesta 1997 lähtien pääasiassa sähköntuotannon tarpeisiin (66 % käytöstä). Viime vuosina maakaasua on käytetty enenevissä määrin kotitalouksien lämmityksen lähteenä. Bulgarian putken kautta saatavan venäläisen maakaasun osuus on ollut 65 % luokkaa Kreikan kokonaistuonnista. Turkin putken kautta saatavan azerilaisen maakaasun osuus on ollut 16 % luokkaa tuonnista, ja algerialaisen nestekaasun osuus noin 17 % tuonnista. Pienempiä määriä nestekaasua on tullut eri lähteistä, mm. Yhdysvalloista hankittiin ensimmäinen lasti nestekaasua (Cheniere) alkuvuodesta. Kreikan oma tuotanto on 0.009 bcm luokkaa.

Kreikan tavoitteena on tulla Kaakkois-Euroopan risteysasemaksi maakaasun osalta. Tätä tavoitetta tukee ensi vuonna valmistuva Transadriatic Pipeline (TAP) – maakaasuputki, joka tuo Azerbaidzhanin kaasukentiltä maakaasua Kreikkaan ja muualle Eurooppaan. TAP yhdistyy Kreikan omaan maakaasuverkkoon Thessalonikin kohdalla, ja putkeen on jätetty kolme liittymiskohtaa Kastorian, Kozanin ja Pellan kaupunkien kohdalle.

TAP:in rakentaminen ei ole sujunut täysin ilman vastustusta Kreikan maaperällä, kun osa maanviljelijöistä vastusti putken sijoittamista maa-alueelleen (11 km osalta) peläten ympäristöongelmia ja viljelyksiensä tuottavuuden heikentymistä. Kiista ratkesi TAP:in luvattua osallistua alueen infrastruktuuriprojekteihin juomaveden jakelun ja kastelujärjestelmien kehittämisen osalta 5 milj. € edestä.

Ateenan laitamilla sijaitsevan Revithousan nestekaasuterminaalin varastointikapasiteetti on 7 mrd. m3, joka ylittää kolminkertaisesti Kreikan oman kulutuksen. Nestekaasun varastointi-infrastruktuuria on kehitteillä myös Pohjois-Kreikassa. Kreikkalaisamerikkalaisella Gastrade –yhtiöllä on suunnitteilla kelluva FSRU –asema merellä 10 km päässä Alexandroupolin kaupungista, jonka tilavuus olisi 170.000 m3. Kelluvan aseman yhdistämiseksi mantereen maakaasuverkkoon tarvitaan merenalainen putkisto. DEPA on sopinut osallistuvansa investointiin (370 milj. €) noin 20 % osuudella, ja valtiollisen Bulgaria Energy Holding:in kanssa keskustellaan myös osallistumisesta.

Kavalan kaupungin ulkopuolisella merialueella olevaa luonnollista kalliotilaa on suunniteltu hyödynnettävän nestemäisen maakaasun varastointitilaksi, kun siellä ollut maakaasuesiintymä ehtyi. Tilaan arvioidaan mahtuvan 360 milj. m3 nestekaasua kattamaan kysynnän huippukaudet, ja varastotilan rakentaminen maksaisi arviolta 350 milj. €.

DEPA ja Edison ovat perustaneet yhteisen IGI Poseidon -yhtiön edistämään kansainvälisiä kaasuyhteyksiä Kaakkois-Euroopassa. Yhtiön suunnitelmissa on tällä hetkellä kolme projektia, jotka ovat saaneet alustavasti eurooppalaista rahoitusta: Poseidon IGI yhdistämään Kreikan ja Italian kaasuverkot, IGB yhdistämään Kreikan ja Bulgarian kaasuverkot ja EastMed Israelin ja Kyproksen kaasuesiintymien liittämisen kreikkalaiseen ja sitä kautta eurooppalaiseen kaasuverkkoon.

Poseidon IGI:n toteutumisesta odotetaan päätöstä kesään mennessä, kun kaikki tarvittavat viranomaisluvat on saatu myös Kreikan päässä hankittua. IGB:n toteuttamista varten on perustettu erillinen ICGB –yhtiö, johon IGI Poseidon osallistuu 50 % osuudella ja Bulgarian Energy Holding 50 % osuudella. Komissio teki vähän aikaa sitten 33 milj. € rahoituspäätöksen investoinnin toteuttamiseksi. Varsinaiset rakennustyöt 180 km pituiselle putkelle odotetaan aloitettavan kesällä 2019. Kaasuputken alustava kapasiteetti on 3 Bcm vuositasolla, jota voidaan laajentaa jatkossa 5 Bcm:ään asti. IGB -kaasuputki yhdistyy Kreikan kansallisen kaasujärjestelmään ja TAP:iin Komotinin kaupungin ulkopuolella.

EastMed –kaasuputkiprojektin toteutumiseen liittyy sekä taloudellisia että geopoliittisia tekijöitä, jotka ratkaisevat investoinnin kannattavuuden tulevina vuosina. Keväällä 2019 valmistauduttiin jo allekirjoittamaan alueen maiden välinen sopimus kaasuputkesta mutta mediatietojen mukaan Italia ei olisi ollut halukas allekirjoittamaan sopimusta kaasuputken rakentamisesta sen aluevesien kautta.

PMI Tsipras otti esille vierailullaan Pohjois-Makedoniaan huhtikuun alussa kaasuputken rakentamisen maiden välille Thessalonikista ylöspäin TAP:in valmistumisen myötä.

Öljymarkkinat

Öljy vastaa suunnilleen puolta energian kokonaiskulutuksesta Kreikassa. Raakaöljyn kokonaistuonti oli kaikkiaan 23,5 milj. tonnia v. 2016, ja viime vuosina tuonti on alkanut taas lisääntyä. Raakaöljystä 41 % tuli Irakista, 14 % Kazakstanista, 13 % Iranista, 12 % Venäjältä, 10 % Saudi-Arabiasta ja loput pienemmistä lähteistä.

Kreikassa toimii kaksi isoa öljyä jalostavaa yritystä: Motoroil Hellas ja Hellenic Petroleum. Vuoden 2016 osalta niiden kokonaistuotanto oli 30,2 Mt, ja yli puolet tuotannosta meni vientiin –pääasiassa naapurimaihin. Motoroil:in omistama öljynjalostamo sijaitsee lähellä Korintton kaupunkia. Yhtiö osti joku vuosi sitten Shellin kiinteistöt ja toiminnan Kreikassa, ja yhtiöllä on myös toinen vähittäismyyntikanava, Avin Oil, polttoaineille sekä muita pienempiä yhtiöitä. Yhtiö omistaa 35 % maakaasuvoimala Korinthos Power:ista.

Hellenic Petroleum:illa on kolme öljynjalostamoa Kreikassa ja yksi Pohjois-Makedoniassa. Yhtiö on mukana polttoaineiden vähittäiskaupassa EKO, Elinoil ja BP – brändeillä. Sähköntuotannossa yhtiöllä on yhteisyritys Edisonin (Elpedison) kanssa, ja uusiutuvien osalta oma yritys. HELPE:llä on myös tytäryhtiöitä muissa Kaakkois-Euroopan maissa.

Kreikan aluevesillä olevat öljy- tai kaasuesiintymät

Kreikkalainen Energean Oil and Gas –yhtiö hyödyntää nykyisin kahta öljykenttää Kreikan merialueilla: Prinos ja pohjoinen Prinos, jotka sijaitsevan Thasos –saaren ulkopuolella Koillis-Kreikassa. Yhtiön öljyntuotanto alkoi noin kymmenen vuotta sitten yhdestä esiintymästä, ja sen päivittäinen tuotanto on ollut vajaa 5.000 tynnyriä. Tähän mennessä näistä esiintymistä on saatu 123 milj. tynnyrillistä raakaöljyä. Tuotannon odotetaan kuitenkin kaksinkertaistuvan uusien porausten myötä ensi vuoteen mennessä. Kavalan kaupungin ulkopuolella olevasta maakaasuesiintymästä on saatu tähän mennessä tuotettua 900 milj. m3 maakaasua (7 milj. tynnyrillistä). Porauksiin ja tutkimuksiin perustuvien johtopäätösten mukaan Kreikan koillisilla aluevesillä olisi vielä 30 milj. tynnyrillisen verran öljy- ja kaasuesiintymiä. Energean on aktiivinen toimija myös muualla itäisellä Välimerellä (Israel, Egypti).

Geologisten mittausten perusteella näyttäisi Kreikan läntisillä maa- tai merialueilla olevan potentiaalisia öljy- tai kaasuesiintymiä. Kreikan hallitus on tehnyt viime vuosien aikana sopimuksia näiden alueiden tutkimus- ja hyödyntämisoikeuksista (Ioannina, Patraksen lahti, Katakolos, Kreeta). Suurinta mielenkiintoa potentiaalisten esiintymien hyödyntämiseen ovat osoittaneet kreikkalaiset yritykset Energean Oil and Gas sekä Hellenic Petroleum joko yksin tai yhteistyössä kansainvälisten toimijoiden kanssa (Edison, Total, Exxonmobil, Repsol).

Kreikan energiamarkkinoiden päätoimijoita yksityisellä sektorilla:

Mytilineos s.a.

Konserniin kuuluu yksi Euroopan suurimmista alumiininvalmistajista, Aluminium of Greece sekä voimalaitosten suunnitteluun ja rakentamiseen erikoistunut yhtiö Metka. Konserniin kuuluva energiayhtiö on nimeltään Protergia, joka on suurin yksityinen sähköntuottaja kolmella maakaasulaitoksella. Yksi niistä on Korinthos Power, johon konserni osallistuu tytäryhtiönsä, Protergian, kautta 65 % osuudella. Loput 35 % voimalaitoksesta kuuluu Motor Oil Hellas:in omistukseen. Protergia hallinnoi myös 200 MW edestä uusiutuvia energialähteitä: tuulipuistoja, aurinkosähköinstallaatioita sekä pieniä vesivoimaloita  Mytilineos ja Motor Oil Hellas osallistuvat yhdessä myös maakaasun jakeluyhtiöön, MMGas.

Copelouzos s.a.

Copelouzos –konserniin kuuluu sen omistamien tytäryhtiöiden kautta energiasektorin lisäksi näyttelynjärjestelytoimintaa ja jätteiden käsittelyä. Kopelouzos -yhtiö osallistuu 50 % osuudella Prometheus Gas –yhtiön pääomaan yhdessä venäläisen Gazprom:in kanssa (50 %) venäläisen kaasun edistämiseksi Kreikkaan ja lähialueelle. Prometheus Gas osallistuu 25 % osuudella ENELCO s.a –yhtiöön, joka on jo hankkinut sähköntuotantoluvan maakaasulla Alexandroupolis:in kaupungin läheisyyteen. Yhtiön suurin omistaja on italialainen ENEL.

Konserni hoitaa uusiutuvien projektinsa lähinnä tytäryhtiönsä, Damco energy:n kautta, joka osallistuu 50 % osuudella Elica –konsernin toimintaan Kreikassa. Loput 50 % yhtiöstä kuuluu rakennusyhtiö International Constructional:ille. Elica hallinnoi 300 MW edestä tuulipuistoja, pari vesivoimalaa (4,5 MW ja 5,5 MW) ja 30 MW edestä aurinkosähköinstallaatioita. Yhtiön omistuksessa on kaksi tuotantolaitosta aurinkosähköpaneeleille. (http://diethnis-kat.gr)

Kopelouzos osallistuu 25 % osuudella NECO s.a, yhtiöön, joka toimii pääasiassa sähkön tuonnin ja viennin parissa. Suurin omistaja yhtiössä on Bulgarian valtionyhtiö NEK EAD 50 % osuudella, ja loput 25 % omistaa NOVAERA s.a; bulgarialaisen sähkön tuonti Kreikkaan on iso osa yhtiön toimintaa.

Motor Oil

Motor Oil Holdings on Vardinoyiannis-suvun omistama yhtiö, joka on pääomistajana Motor Oil:in öljynjalostamossa Korintossa. Vardinoyiannis –suvulla on omistusta myös mm. Pireus Bank:issa, laivayhtiö ANEK Lines:issa, tv-yhtiöissä Star Channel, Alpha Channel, investointipankki IBG:ssä, Ateenan keskeisessä hotellissa NVJ Athens Plaza:ssa ja Ateenan jalkapallojoukkue Panathnaikos:issa. Motor Oil:in tytäryhtiöihin kuuluvat polttoaineiden vähittäismyyntiketju Avin Oil, Shell:in Kreikan –toiminta Coral s.a:n kautta, Coral Gas, LPC, NRG Trading House, sähkön ja maakaasun vähittäismyyntiyhtiö OFC.    

Paneuropean Oil and Industrial Holdings

Latsis –konserniin kuuluva Paneuropean on Luxemburgissa kirjoilla oleva yhtiö, joka omistaa Hellenic Petroleumista 45,5 %. Yhtiö on pääosakas myös Eurobank:issa ja kiinteistöinvestoihin keskittyvässä Lamda Development –yhtiössä. Lamda Development:in yksi kunnianhimoisimmista projekteista on Ateenan entisen lentokentän (Helleniko) alueen kehittäminen yhdessä muutaman ulkomaisen investoijan kanssa.

Teksti: Neuvonantaja Jaana Oikarinen-Vasilopoulos, Suomen suurlähetystö, Ateena