Kreikan energiasektorille odotettavissa huomattavia investointeja

Seuraavan kymmenen vuoden aikana on Kreikan energiasektorille tiedossa arviolta 45 mrd. EUR edestä investointeja. Eniten investointeja odotetaan kohdistuvan uusiutuviin energialähteisiin (15,1 mrd.), energiatehokkuuden parantamiseen (11 mrd.), sähköverkon laajentamiseen (5,6 mrd.), maakaasun jakeluverkon laajentamiseen ja nestekaasun varastointiin (3,3 mrd.), uusiin sähköntuotantoyksiköihin (3 mrd.) sekä öljyn jalostukseen ja kauppaan (2 mrd.). Öljyn etsintä- ja poraustoimintaan odotettujen 5 mrd. EUR investointien kohtalo riippuu pitkälti öljyn hinnan kehityksestä. Osa energian infrastruktuuri-investoinneista saadaan rahoitettua EU:n Elvytyspaketin varoista.

Kreikan hallitus päätti lopettaa vanhojen ruskohiilivoimaloiden toiminnan vuoden 2023 loppuun mennessä johtuen niiden kalliista toimintakustannuksista sekä ympäristöä saastuttavasta vaikutuksesta. Ruskohiilivoimaloiden alasajon jättämää 4 GW aukkoa on tarkoitus paikata lähinnä aurinkokennoilla, tuulipuistoilla sekä maakaasulla. Vesivoiman osuutta aiotaan lisätä hieman.

Kreikan saarilla olevista öljykäyttöisistä voimaloista ollaan luopumassa sitä mukaa, kun saaria saadaan yhdistettyä mantereen sähköverkkoon merenalaisin kaapelein. Kreikkaan kaivataan myös energian varastoinnin mahdollistavia ratkaisuja uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvaessa.

Kreikan energiasektorin avaaminen kilpailulle on toteutunut pohjoista Eurooppaa hitaammin.  Sähköverkon siirtojärjestelmän omistavasta kantaverkkoyhtiö ADMIE:sta on myyty 24 % osuus Kiinan valtiolliselle kantaverkkoyhtiölle, ja maakaasuverkkoa operoivasta DESFA.sta myytiin viime vuonna 66 % osuus Senfluga s.a -konsortiumille ( Snam s.P.a, Enagas S.A., Flyxys s.a ja Damco s.a). Sähkön jakeluverkkoa hallinnoivasta ja tällä hetkellä PPC:n omistuksessa olevasta HEDNO:sta on tarkoitus myydä 49 % osakeosuus lähikuukausien aikana.

Kreikan valtion osittain omistama (35 %) Hellenic Petroleum on myös ollut yksityistämislistoilla jo jonkun vuoden, mutta yhtiön suurin omistaja Paneuropean Oil and Industrial Holdings (45,47 %) ei näyttäisi tällä hetkellä olevan halukas vähentämään omaa omistusosuuttaan yhden epäonnistuneen yksityistämisyrityksen jälkeen. Valtion omistaman vähemmistöosuuden myynti strategiselle investoijalle ei tule olemaan helppoa.

Energiasektorin riippuvuus tuonnista

Kreikka on ollut tähän mennessä hyvin riippuvainen tuonnista (70,5 %) energiasektorin tarpeidensa kattamiseksi. Maan tärkeimmät tuontituotteet sektorilla ovat öljy ja maakaasu 97 % osuudella.

Suurimmat energian kuluttajat Kreikassa ovat kuljetussektori 40 % osuudella, kotitaloudet 27 %, teollisuus 17 % ja palvelut 12 %. Kreikan suurimpana haasteena on siirtyä ympäristöystävällisiin kuljetusmuotoihin ja polttoaineisiin sekä lisätä kotitalouksien ja yritysten energiatehokkaiden ratkaisujen käyttöä. Näitä tavoitteita tukevat myös energiansäästöinvestointeihin kohdennetut EU-rahoitteiset ohjelmat.

Kansallinen suunnitelma energia- ja ilmastotavoitteista vuodelle 2030

Kreikka on tehnyt kunnianhimoisen kansallisen ohjelman energia- ja ilmastotavoitteista, jonka mukaan kasvihuonepäästöjä rajoitettaisiin 55 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Hallituksen tavoitteena on nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus vähintään 35 %:iin lopullisesta energiankulutuksesta ja yli 60 %:iin sähkön kulutuksesta vuonna 2030. Kreikka pyrkii parantamaan energiatehokkuuttaan 38 %. Näiden tavoitteiden toteuttaminen edellyttää strategisia investointeja sähkön varastointikapasiteettiin, energiaverkkojen digitalisointiin ja uusien innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa.

Kreikan sähkömarkkinat

Sähkön kysyntä on ollut viime vuosina vähän yli 50.000 GWh luokkaa Kreikassa. Tänä vuonna kysynnän arvioidaan supistuvan 11 % johtuen pandemian aiheuttamasta taloudellisen toiminnan supistumisesta. Sähkön kysynnän odotetaan kuitenkin jatkossa kasvavan, kun tavoitteena on edistää sähkökäyttöisten liikennevälineiden käyttöönottoa.

Kreikka yrittää nostaa valtion tarjoamien insentiivien avulla uusien sähköajoneuvojen rekisteröintien osuutta 24 %:iin kaikista uusista ajoneuvoista vuoteen 2030 mennessä. Ensi vaiheessa tarjolla on 100 milj. EUR tukipaketti sähköisten liikennevälineiden hankintoihin. Lähivuosien aikana rakennetaan ajoneuvojen latauspisteet koko maan kattavaksi verkostoksi. Kuntien velvoitteena on osoittaa maaliskuuhun 2021 mennessä sähköautojen latauspaikkojen ja pysäköintialueiden sijainti omilla alueillaan.

Sähkön tuotanto tapahtui viime vuonna 42,3 % maakaasulla, 25,6 % uusiutuvilla energialähteillä, 25,4 % ruskohiilellä ja 6,6 % vesivoimalla. Kuluneena kesänä maakaasun osuus nousi sähköntuotannosta jopa 54 %:iin, uusiutuvien energialähteiden 30 %:iin ja vesivoiman 8 %:iin. Ruskohiilen osuus supistui 8 %:iin sähköntuotannosta johtuen ruskohiilellä tuotetun sähkön kalliimmista tuotantokustannuksista (40 €/MWh).

Kreikan keskustaoikeistolainen hallitus teki poliittisen päätöksen vanhojen ruskohiilivoimaloiden käytöstä poistamiseksi vuoden 2023 loppuun mennessä. Yksi rakenteilla oleva uudemman teknologian ruskohiilivoimala tulee toimimaan vielä vuoteen 2028 asti. Siten Kreikan pitää pystyä korvaamaan poistuvaa sähköntuotantokapasiteettia 4 GW edestä. Tämä olisi tarkoitus tehdä lisäämällä lähinnä tuuli- ja aurinkovoimaa sekä maakaasuvoimaloita.

Kreikassa ryhdyttiin soveltamaan marraskuun alusta lähtien viimeisenä EU-maista target model -konseptia sähkön tukkumarkkinoiden osalta, kun energiapörssin toiminta pääsi kokonaisuudessaan käyntiin. Sähkön tukkuhinnat ovat olleet EU:n korkeimmasta päästä Kreikassa ennen pörssin aloittamista.

Kreikan sähkömarkkinoiden dominoiva toimija on ollut valtion sähköyhtiö Public Power Corporation (PPC), jonka markkinaosuus oli 70 % sähkön vähittäismyynnin osalta vuoden 2019 lopulla ja 67,3 % kesällä 2020. Yhtiön velvollisuutena on pudottaa osuus alle 50 prosentin. PPC omistaa 55 % (11,6 GW) Kreikassa sijaitsevasta sähköntuotantokapasiteetista. Yhtiö omistaa ruskohiilivoimaloita, isoja vesivoimaloita, maakaasuvoimaloita sekä öljykäyttöisiä voimaloita lähinnä saarilla.

PPC:n tytäryhtiön - PPC Renewables(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) - omistuksessa on konsernin uusiutuvien energialähteiden kapasiteetti, ja sen kautta tullaan toteuttamaan suunnitellut investoinnit uusiutuviin energialähteisiin. 

PPC:n tulokset olivat useana vuonna tappiollisia ennen vuoden 2019 lopulla tehtyä 500 milj. EUR pelastuspakettia. Yhtiön markkinaosuutta yritettiin supistaa sähkön vähittäismarkkinoilla huutokauppaamalla sen tuottamaa sähköä kilpailijoille alle kustannustason 3,5 vuoden ajan. Uusi hallitus lopetti tämän käytännön syksyllä 2019, ja siihen mennessä arvioidaan yhtiölle syntyneen jo 600 milj. EUR tappiot.

Muita syitä yhtiön huonoon tulokseen oli jopa 60.000 velallista asiakasta, joiden sähkönjakelua ei oltu keskeytetty maksamattomista sähkölaskuista. Yhtiön työntekijöiden etuna oli ollut myös 70 % alennus sähkölaskuihin, joka päivitettiin vastaamaan kilpailijoiden antamaa etua (30 %) pelastuspaketin yhteydessä.

Sähkön vähittäismarkkinoiden yksityisen sektorin toimijoista suurimmat ovat Protergia(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) 7,9 % osuudella, Heron(Linkki toiselle web-sivustolle.) 6,2 % osuudella, Elpedison(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) 4,9 % osuudella ja NRG(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) 3 % osuudella. Monet näistä yrityksistä ovat mukana myös sähköntuotannossa.   

Kreikan saarista on osa liitettynä mantereen sähköverkkoon merenalaisin kaapelein. Kantaverkkoyhtiö ADMIE:lla on käynnissä investointiohjelma öljykäyttöisiin voimaloihin tukeutuvien saarten liittämiseksi mantereen sähköverkkoon. Suurin näistä projekteista on Kreetan saaren liittäminen Kreikan mantereen sähköverkkoon kahdella eri kaapelilla kilometrin syvyydessä.

Vuoden 2021 alussa valmistuu 135 km pituinen merikaapeliyhteys Kreetalta Peloponnesoksen sähköverkkoon. Toinen kaapeli vedetään Kreetalta pääkaupunkiseudun sähköverkkoon, ja tämän 328 km pituisen sähköyhteyden odotetaan olevan valmis vuonna 2023. Uusien kaapeliyhteyksien odotetaan lisäävän uusiutuviin kohdistuvaa investointikiinnostusta Kreetalla ja muillakin saarilla. Vain kuusi Kreikan saarta jää mantereen sähköverkon ulkopuolelle vuoden 2030 jälkeen.

Kreikan, Kyproksen ja Israelin viranomaiset ovat sopineet alustavasti 1.200 km pituisesta Euroasia Interconnector(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) –kaapeliyhteydestä, jolla olisi tarkoitus yhdistää maiden sähköverkot toisiinsa. Sopimusosapuolten tavoitteena olisi aloittaa ensimmäisen vaiheen - 1.000 MW kaapelin upotustyöt vuoden 2023 lopulla. Yhteyden valmistumiseen Israelista Kreetan saarelle menisi arviolta 1-2 vuotta. Kypros ja Israel saisivat pääsyn eurooppalaisiin sähköverkkoihin, kun tämä kaapeli yhdistettäisiin olemassa olevaan Kreetan saaren ja Kreikan mantereen välillä olevaan sähkökaapeliin. 

Uusiutuvat energialähteet

Uusiutuvien osuus energian kokonaiskulutuksesta Kreikassa on tällä hetkellä 20 %, ja osuuden odotetaan nousevan 35 %:iin vuonna 2030. Uusiutuvien osuus lämmityksessä ja viilennyksessä on tällä hetkellä 31 %, ja osuuden odotetaan nousevan 43 %:iin vuonna 2030. Uusiutuvien osuus liikenteen kokonaiskulutuksessa on vaatimattomalla 7 % tasolla, ja tavoitteena on nostaa osuus 19 %:iin vuonna 2030. 

Kreikassa olemassa olevaa (v. 2020) sähköntuotantokapasiteettia on uusiutuvissa energialähteissä seuraavasti: aurinkopaneelipuistot 3,0 GW, tuulipuistot 3,6 GW, vesivoima 3,4 GW ja muut uusiutuvat energialähteet (biomassa, biokaasu, maalämpö, aurinkolämpö) 0,1 GW. Vuoden 2030 tavoitteena on lisätä eniten auringolla ja tuulella generoitavaa sähköntuotantoa ruskohiilen jättämän aukon täyttämiseksi. Kreikan tavoitteena on lisätä aurinkopaneelipuistojen kapasiteettia 4,7 GW, tuulipuistojen kapasiteettia 3,4 GW, vesivoiman kapasiteettia 0,3 GW ja muiden uusiutuvien energialähteiden kapasiteettia 0,4 GW.

Uusiutuvat energialähteet osallistuvat tänä vuonna 17,7 TWh edestä sähköntuotantoon, ja Kreikan tavoitteena on nostaa tuotantomäärä 38,1 TWh:iin vuonna 2030. Tuulivoimalla tuotetaan 7,2 TWh:n edestä sähköä kuluvana vuonna, ja tavoitteena on nostaa tuulen osuus 17,1 TWh:iin vuonna 2030.

Auringolla tuotetun sähkön osuus on ollut vielä vaatimattomalla 4,6 TWh tasolla johtuen myös installaatioiden kalleudesta aikaisempina vuosina. Aurinkopaneelien osuutta sähköntuotannossa tullaan lisäämään huomattavasti 12,1 TWh:iin vuosikymmenen lopulla.

Vesivoimalla tuotetaan kuluvana vuonna 5,5 GWh edestä sähköä eikä sen merkitys tule kasvamaan paljoa vuoteen 2030 (0,9 TWh). Muiden uusiutuvien (biomassa, biokaasu, maalämpö, aurinkolämpö) osuus sähköntuotannossa on ollut vaatimattomalla 0,4 TWh tasolla mutta kansallisena tavoitteena on lisätä niiden tuottaman sähkön määrää 2,5 TWh:iin.

Muutama kreikkalainen yritys on hakenut lupaa maatalousjätteitä hyödyntävän biopolttolaitoksen rakentamiseksi (esim. ELPE Renewables). Tällä sektorilla on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia.

Maalämpöä ei ole hyödynnetty tähän mennessä energiantuotantoon Kreikassa vaan lähinnä kylpylätoimintaan ja kasvihuoneiden lämmitykseen. Kreikan tavoitteena on saada maalämpö myös mukaan energiakäyttöön vuoteen 2030 mennessä – lähinnä saarilla. Kreikan valtion suunnitelmissa olisi tarjota maalämmön hyödyntämisestä kiinnostuneille investoijille 30 vuoden käyttöoikeus näihin lähteisiin jatkomahdollisuudella.

Suurimmat toimijat uusiutuvissa energialähteissä ovat  Hellenic Petroleum Renewables(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)Terna Energy(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), PPC Renewables(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) ja Elinoil(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan).

Maakaasumarkkinat

Kreikalla on hyvät mahdollisuudet tulla alueelliseksi maakaasujakelun keskittymäksi, kun äskettäin valmistuneet ja suunnitteilla olevat infrastruktuurihankkeet saadaan valmiiksi.

TransAdriaticPipeline(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) (TAP) –maakaasuputki Turkin rajalta Kreikan ja Albanian läpi Italiaan tarjoaa läpikulkumaiden lisäksi myös muille alueen maille vaihtoehtoja maakaasuhankintoihin. Azerilaista maakaasua siirtävä putki on jo valmis, ja sen kaupallisen toiminnan odotetaan alkavan tämän vuoden lopulla parhaillaan tehtävien koevirtausten jälkeen.  

Kreikan ja Bulgarian maakaasuverkkojen yhdistämiseksi ollaan rakentamassa IGB-maakaasuputkea Kreikan Komotinin ja Bulgarian Stara Zagoran välille. Kaasuputken rakentaminen on aloitettu, ja sen odotetaan olevan valmis vuoden 2021 kesään mennessä. Tämän putken pääasiallisena tarkoituksena on monipuolistaa Bulgarian ja muun Kaakkois-Euroopan kaasutarjontaa pääsyllä azerilaiseen kaasuun TAP:in kautta ja myöhemmin myös nesteytettyyn kaasuun.

Kreikkalaisamerikkalainen Gastrade(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) –yhtiö aikoo rakentaa Koillis-Kreikassa sijaitsevan Alexandroupolin kaupungin ulkopuolelle (10 km päässä rannikolta) kelluvan nestekaasuterminaalin. Investoinnin arvioidaan olevan noin 370 milj. EUR luokkaa. Investointiprojektia ollaan käynnistelemässä nyt, kun Bulgarian ja Kreikan maakaasuverkon operoijat (Bulgartransgaz ja Desfa) hankkivat molemmat 20 % osakeosuuden yhtiöstä.

Kelluvan terminaalin varastointikapasiteetiksi on suunniteltu 170.000 m3 ja nestekaasun vuosittaiseksi läpikulkukapasiteetiksi 5 bcm. Keväällä 2020 suoritettiin markkinatesti sitovan kiinnostuksen ilmaisemiseksi terminaaliin tuotavia kaasumääriä kohtaan, ja ulkopuolisten tahojen sitovat ostotarjoukset olivat 2,6 bcm luokkaa.

Terminaalin odotetaan valmistuvan vuoden 2023 alussa, ja se tulee täydentämään jo toiminnassa olevia, Ateenan lähellä sijaitsevan Revithousa-saaren nestekaasuvarastoja, joiden kapasiteetti on 225 000 m3. Uuden kelluvan varastointitilan kautta saadaan nestekaasua vietyä Bulgarian putken kautta myös laajemmalle Balkanille ja itäistä reittiä myöten Unkariin ja Ukrainaan asti. ( www.kopelouzos.gr(Linkki toiselle web-sivustolle.))

Kreikassa kulutettiin 4,9 bcm edestä maakaasua vuonna 2019. Kuluvan vuoden tammi-syyskuun aikana kulutus on ollut jo 4,0 bcm. Kreikkaan on tuotu putkien kautta venäläistä maakaasua Bulgariasta ja azerilaista maakaasua Turkin putken kautta. Kreikka saa jatkossa azerilasta maakaasua TAP:in kautta. Kreikan maakaasun tuonnista oli venäläisen kaasun osuus 38 % ja azerilaisen 7 % alkuvuonna 2020. Loput tuonnista oli nestekaasua, jonka osuus nousi tammi-syyskuussa jo 48 %:iin Gastrade(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)nin maakaasun kokonaiskulutuksesta johtuen sen halvemmasta hinnasta.

Nestekaasun osuus oli vajaat 48 % maakaasun kokonaistuonnista viime vuonna. Kreikkaan tuodaan nestekaasua kuudesta maasta, ja tänä vuonna amerikkalaisen nestekaasun osuus on noussut 50 %:iin kokonaistuonnista. Muita tuontimaita ovat Qatar 25 % osuudella, Nigeria 12 % osuudella, Algeria 6 % osuudella, Norja 4 % osuudella ja Egypti 3 % osuudella kokonaistuonnista.

Sähköntuotannon osuus maakaasun kulutuksesta oli viime vuonna 66 %. Suurimmat toimijat maakaasuvoimaloiden pyörittämisessä olivat PPC (36 %), DAPEED (25 %), ELPEDISON (11 %) ja Mytilineos Group (10 %). Kotitalouksien ja yritysten tarpeisiin menee 18 % ja teollisuuden tarpeisiin 16 % kulutetusta maakaasusta.

Kreikan maakaasumarkkinoiden suurin toimija on tähän mennessä ollut valtionyhtiö DEPA, jonka toiminnat eriytettiin keväällä 2020 kolmeen eri yhtiöön: DEPA Infrastucture, DEPA Commercial ja DEPA International Projects.  Hellenic Petroleum aikoo säilyttää 35 % omistusosuuden näistä yhtiöistä itsellään ja loput 65 % aiotaan tarjota strategisille investoijille lähitulevaisuudessa. Tällä hetkellä nämä 65 % omistusosuudet ovat Kreikan yksityistämisvirasto TAIPED:in hallussa.

Depa Infrastructure(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) –yhtiön omistuksessa on sen rakentama maakaasuinfrastruktuuri Kreikassa, ja yhtiön vastuulla on laajentaa Kreikan maakaasuputkiverkostoa kattamaan kuluttajien tarpeet. Yhtiöllä on 51 % omistusosuus Thessalonikin(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) ja Keski-Kreikan alueiden kaasunjakeluyhtiöistä, joilla on yli 90 % markkinaosuus toiminta-alueillaan. Kaasunjakeluyhtiön osakkeista 49 % omistaa strategisen investoijan roolissa italialainen ENI, joka myös johtaa yrityksen toimintaa.  

DEPA Commercial (Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)–yhtiö omistaa pääkaupunkialueella maakaasun jakeluyhtiö EDA Attikis:in, jolla on yli 90 % markkinaosuus vähittäismyynnissä toiminta-alueellaan. Yhtiö on ilmoittanut investoivansa maakaasun jakeluverkon laajentamiseen 200 milj. EUR seuraavan viiden vuoden aikana. Yhtiön tavoitteena on kehittää lng-pohjaisia polttoaineita merenkulkusektorille päästötavoitteiden tiukennuttua ja laajentaa toimintaansa myös muihin kaasupohjaisiin polttoaineisiin, kuten vetyyn ja biometaaniin.

DEPA Commercial –yhtiöllä on erilaisia suunnitelmia lng:hen liittyen, joita se toteuttaa vetämänsä Poseidon Med II(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) –projektin kautta. Siihen osallistuu myös kaksi muuta Välimeren maata Italia ja Malta. DEPA on ilmoittanut rakennuttavansa lng-polttoaineen kuljetusaluksen Itäisen Välimeren satamien polttoainetarpeiden kattamiseksi. Yhtiön tavoitteena on hankkia omistukseensa vähintään 200 MW edestä uusiutuvia energialähteitä. Muita DEPA:n ilmoittamia kiinnostuksen kohteita ovat sähkön ja lämmön yhteistuotanto maakaasulla, ilmastointiin liittyvät ratkaisut sekä kasvihuoneiden lämmitys kaasulla.  

DEPA International Projects on kaupallista toimintaa harjoittavan yhtiön 100 % omistama erillinen yhtiö, jonka vastuulla ovat kaasuputkien kansainväliset projektit. Näitä projekteja varten on perustettu puoliksi italialaisen Edisonin kanssa omistama yhteisyritys IGI Poseidon(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan). Sen suunnitelmissa on kolme isoa maakaasuun liittyvä projektia.

Ensimmäistä niistä toteutetaan rakentamalla kaasuputkea (IGB(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)) Kreikan ja Bulgarian välille. Toisena prioriteettina on Kreikan itäiseltä maarajalta Kreikan mantereen läpi Italiaan vedettävä 900 km pituinen kaasuputki, jonka lopullista investointipäätöstä ei vielä ole tehty. Tämän kaasuputken olisi tarkoitus yhdistyä Keski-Kreikassa kolmanteen suureen kaasuputkeen, EastMed:iin, joka vedettäisiin Israelin kaasukentiltä Kyproksen ja Kreetan saaren kautta Peloponnesokselle ja sieltä Keski-Kreikkaan. Lopullinen investointipäätös tästä vajaan 2.000 km pituisesta EastMed -kaasuputkesta on odotettavissa 2-3 vuoden sisällä. 

Muita isoja toimijoita maakaasusektorilla ovat teollisuuskonserni Mytilineos(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan):in omistama MNG Trading(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), joka maahantuo ja myy nestekaasua vähittäismyynnissä. Mytilineos –yhtiö tuottaa myös sähköä maakaasuvoimaloillaan, joiden kokonaiskapasiteetti on 1200 MW. Venäläisen Gazprom:in ja kreikkalaisen Kopelouzos –yhtiön puoliksi omistamalla Prometheus Gas(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) –yhtiöllä on merkittävä rooli venäläisen kaasun maahantuonnissa Kreikkaan Bulgarian yhdysputken (Promachonas Kreikan puolella) kautta. Tämän putken kautta on päinvastaisen virtauksen avulla viety jonkin verran Bulgarian markkinoille myös halvempaa nestekaasua Kreikasta.  

Öljynjalostus

Öljytuotteiden kulutus oli Kreikassa 7,2 Mtoe viime vuonna. Vuoden 2019 osalta raakaöljyn toimittajista suurimmat olivat Irak (n. 50 %), Kazakstan 14,8 %, Venäjä 9,3 %, Saudi-Arabia 8 %, Libya 6 %, Egypti 5 %.  

Öljynjalostusteollisuus on yksi Kreikan talouden dynaamisista sektoreista ja suurin teollisuustuotteiden vientisektori - yli puolet tuotannosta viedään ulkomaille. Kreikassa valmistetaan kaikkia perinteisiä tuotteita öljystä. Dieselpolttoaine on ollut kotimarkkinoiden suosituin tuote viime vuosina.  Kreikassa toimii kaksi isoa öljyä jalostavaa yritystä: Motoroil ja Hellenic Petroleum.

Motoroil(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan):in omistus on kiinteästi linkittynyt kreikkalaisen Vardinoyiannis –sukuun, jolla on liiketoimintaa myös merenkulussa ja mediasektorilla. Motoroi(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)l:in omistama öljynjalostamo sijaitsee lähellä Korintin kaupunkia. Yhtiön vähittäismyyntikanavina polttoaineille ovat Avin Oil(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) ja Shell(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), joiden markkinaosuus on Kreikassa 32 %.  Yhtiö omistaa myös 35 % osuuden maakaasuvoimala Korinthos Power:ista.  

Hellenic Petroleum(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan):illa on kolme öljynjalostamoa Kreikassa ja yksi Pohjois-Makedoniassa, ja yhtiö on suurin dieselöljyn viejä itäisellä Välimerellä. Hellenic Petroleumin omistuspohja on ollut tähän saakka 35 % Kreikan valtiolla, 45,5 % Paneuropean Oil and Industrial Holdings (Latsis Group) ja loput 19,5 % eri omistajilla. Hellenic Petroleum käy polttoaineiden vähittäiskauppaa EKO, Elinoil ja BP – brandeillä, joiden markkinaosuus on 30 % Kreikassa.

Hellenic Petroleum:illa on yhteisyritys Edisonin (Elpedison) kanssa sähköntuotannossa, uusiutuvien energialähteiden osalta oma yrityksensä (Elperes(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)) sekä öljyn ja kaasun etsintä- ja porausoikeuksien omistuksista Exploration Holding –yhtiö, johon Kreikan valtiolla on oikeus hankkia 36,25 % osuus. Tytäryhtiöitä on myös muissa Kaakkois-Euroopan maissa.    

Polttoaineiden vähittäismyynnin parissa toimii myös pienempiä yhtiöitä, kuten Aegean Oil(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), Eteka(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), Revoil(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) ja itävaltalaisomistuksessa oleva Jet Oil.(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) 

Kreikan aluevesillä olevat öljy- tai kaasuesiintymät

Thasos –saaren ulkopuolella sijaitseva Prinoksen öljykenttä on ollut tähän mennessä ainoa öljyntuotannon lähde Kreikan aluevesillä. Energean Oil and Gas(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) –yhtiö on hyödyntänyt öljykenttää vuodesta 2008, ja sen päivittäinen tuotanto on ollut enimmillään vajaa 5.000 tynnyriä.

Päivittäinen öljyntuotanto laski jo 2.500 tynnyrin tasolle loppuvuodesta 2019, ja öljyn hintojen laskettua edelleen yhtiö keskeytti toimintansa kannattamattomana kesällä 2020. Energean on ollut aktiivinen toimija myös muualla itäisellä Välimerellä (Israel, Egypti).  

Geologisten mittausten perusteella näyttää Kreikan läntisillä merialueilla olevan potentiaalisia öljy- tai kaasuesiintymiä. Näiden alueiden tutkimus- ja hyödyntämisoikeuksista (Ioannina, Patraksen lahti, Katakolos, Kreeta) on tehty jo sopimukset mutta nykyinen raakaöljyn hintataso näyttäisi jäädyttävän mahdollisen investointikiinnostuksen. Kreikan potentiaalisten esiintymien arvioidaan olevan suhteellisen syvällä, joten niiden hyödyntämiseen tarvitaan viimeisintä teknologiaa.

Teksti: Neuvonantaja Jaana Oikarinen-Vasilopoulos, Suomen suurlähetystö, Ateena