Kosovossa ensimmäinen väestönlaskenta 30 vuoteen

Kosovon väkiluku osoittautui odotettua pienemmäksi, alle 1,8 miljoonaksi. Suomalainen asiantuntijatiimi avusti väestönlaskennassa.

Kosovossa järjestettiin huhtikuun ensimmäisellä puoliskolla väestönlaskenta. Edellisestä väestönlaskennasta on tasan 30 vuotta. Laskennalle on ollut merkittävä tarve, koska maan väestössä ja sen rakenteissa on tapahtunut vuoden 1999 jälkeen suuria muutoksia.

Näin ollen Kosovossa on merkittäviä puutteita väestötiedoista, mikä haittaa myös hallituksen politiikan suunnittelua ja toimeenpanoa.   

Kansainväliset tarkkailijat valvoivat

Väestönlaskennan valmistelut aloitettiin vuonna 2005, kun Kosovon tilastokeskus perusti erityisen yksikön vastaamaan väestönlaskennasta. Yksikkö suoritti kolme kokeilulaskentaa, joiden pohjalta varsinainen väestönlaskenta suoritettiin. Aiemmin, viime vuonna, parlamentti hyväksyi lain väestönlaskennasta.  

Väestönlaskennan suunnittelua ja toteuttamista valvoi kansainvälinen tarkkailuyksikkö, joka perustettiin vuonna 2006. Yksikössä on mukana Eurostat, Euroopan neuvosto, UNECE ja UNSD.

Kosovon pääkaupungin Pristinan asukasluku jäi väestönlaskennassa alle 200 000:een. Aiemmin on arvioitu, että kaupungissa asuu puoli miljoonaa ihmistä. Kuva: Marja-Leena Kultanen

Lisäksi EU on tarjonnut teknistä apua, jonka tarkoituksena on ollut parantaa Kosovon tilastokeskuksen osaamista väestönlaskennan suunnittelussa ja toteuttamisessa. EU on antanut rahoitusta vuodesta 2005 alkaen yhteensä kuusi miljoonaa euroa. Väestönlaskennan budjetista, hankinnoista ja logistiikasta vastaa UNOPSin hallinnoiva rahasto.

Rahaston kokonaisbudjetti on vähän yli 10,7 miljoonaa euroa, johon EU on antanut 2,5 miljoonaa euroa.

Väestönlaskenta suoritettiin perinteisenä ovelta ovelle -haastattelumenetelmänä. Kyselylomakkeet olivat albaniaksi, serbiaksi, turkiksi ja englanniksi.

Suomalainen asiantuntijatiimi avusti väestönlaskennassa osana kansainvälisten asiantuntijoiden tiimiä.

Laskennan suoritti 5 000 haastattelijaa, ja siinä laskettiin kaikki ne henkilöt, jotka ovat asuneet asuinpaikassaan yhtäjaksoisesti viimeisen 12 kuukauden ajan. Laskentaan osallistuminen oli pakollista ja kieltäytyminen johti hallinnollisiin sanktioihin.

Väestönlaskenta keskittyi tilastolliseen tietoon väestöstä ja sen asumisoloista. Laskenta suoritettiin 1.–15. huhtikuuta, mutta seitsemässä kunnassa laskenta-aikaa piti pidentää. Syynä oli ihmisten haluttomuus osallistua laskentaan ja poissaolot kotoa. Tarkastuslaskenta suoritettiin 16.–22. huhtikuuta.

Väestölaskennan alustavat tulokset

Kosovon väestöksi saatiin 1 733 872 ihmistä. Miehiä oli hiukan enemmän, 50,4 prosenttia (873 598) koko väestöstä, ja naisia tällöin 49,6 prosenttia (860 274). Väestötiheys per kilometri on keskimäärin 175 ihmistä.

Laskematta jäivät ulkomailla asuvat, jotka listattiin erikseen, maan sisäiset pakolaiset ja naapurimaissa asuvat pakolaiset. Lisäksi kolmessa pohjoisen kunnassa (Leposavic, Zubin Potoka ja Zvecan) ja Pohjois-Mitrovicassa väestönlaskentaa ei pystytty suorittamaan.

Serbian parlamentti oli aiemmin kehottanut olla osallistumatta väestölaskentaan ja paikalliset eivät uskaltaneet ryhtyä laskentaan. Väestönlaskentaan kannustaneita paikallisia uhkailtiin, minkä jälkeen he vetäytyivät hankkeesta. Pohjoisesta jäi laskematta noin 60 000 Kosovon serbiä.

Vuoden 1981 väestönlaskennan mukaan Kosovossa oli 1 584 440 asukasta. Se tarkoittaa, että viimeisen kolmenvuosikymmen aikana väkiluku on kasvanut noin 10 prosenttia.

Odotettua pienemmän väkiluvun lisäksi Pristinan asukasmäärän jääminen alle 200 000 ihmiseen herätti kummastusta. Aiemmin on arvioitu, että Pristinassa asuu puoli miljoonaa ihmistä. Tämä tarkoittaa, että Pristinan rahoitusosuus valtiolta tulee supistumaan merkittävästi. Toiseksi suurin kaupunki oli Prizren, missä on noin 180 000 asukasta.

Väestönlaskennan alustavien tulosten mukaan kotitalouksien keskimääräinen koko on 5,88 ihmistä. Kosovossa on:

• 336 765 rakennusta
• 403 459 asumusta
• 114 590 tyhjää asumusta
• 295 070 kotitaloutta

Tämä tarkoittaa, että 28,4 prosenttia asumuksista on tyhjillään.

Restelican kylä Kosovossa on tupaten täynnä taloja, joissa ei kukaan asu. Kylässä on 4 000 asukasta, mutta kesäisin väkimäärä tuplaantuu. Kuva: Marja-Leena Kultanen

Väestönlaskennan lopulliset tulokset julkistetaan vuoden 2012 touko- tai kesäkuussa.

Useat tahot, kuten puolueet, instituutiot ja kansalaisjärjestöt, ovat kritisoineet laskennan suorittamista ja osa on ehdottanut sen uusimista. Epäkohdiksi ovat nousseet pääasiassa pohjoinen, missä väestönlaskentaa ei suoritettu ollenkaan ja puutteellinen valmistautuminen ja haastattelijoiden epäpätevyys ja vähyys.

Lisäksi on kritisoitu, että lomakkeessa tiedusteltiin etnisyyttä ja uskontoa. Ne olivat ainoat kysymykset, joihin vastaaminen oli vapaaehtoista.

Ihmettelyä on herättänyt, että viime vuoden vaaleissa Kosovon keskusvaalilautakunnan mukaan 1 630 636 ihmisellä oli äänioikeus. Näin ollen jos alle 18-vuotiaita arvioivaan olevan väestöstä noin 30 prosenttia, väkiluvun pitäisi olla noin 2,1 miljoonaa. Sekä tilastokeskus että keskusvaalilautakunta vakuuttavat, että heidän tietonsa ovat tarkempia kuin toisen osapuolen. Tosin vaalirekisterissä tiedetään olevan kuolleita ja henkilöitä, joilla ei ole ollut kotipaikkaa Kosovossa.

Serbia tulee suorittamaan oman väestönlaskentansa syksyllä 2011. Serbiasta on vakuutettu pitkin kevättä, että Pohjois-Kosovo ja serbienklaavit tullaan sisällyttämään laskentaan. Serbian hallintohan neuvoi Kosovon serbejä olemaan osallistumatta Kosovon väestölaskentaan.