Koronavirusepidemia jyrkentää Hongkongin talouden laskusuhdannetta
Koronavirustilanteen vuoksi Hongkongin lähitulevaisuuden talousnäkymät ovat edelleen synkentyneet. Vuonna 2020 talouden ennustetaan taantuvan jopa 2%. Reaalitalouden lisäksi koronavirusepidemian vaikutukset tuntuvat myös mielenosoituksien vaikutuksilta välttyneellä finanssisektorilla. Taantuma ja epävakaus vaikuttavat ilmapiiriin. Hongkongin hallinnon vähintään 4,8% alijäämäinen tulo- ja menoarvio tarjoaa merkittävää 120 mrd. HKD (4,2% BKT:sta) tukea alueen taloudelle. Tuesta 71 mrd. HKD (2,5%) kanavoidaan kerta-avustuksena kaikille alueen yli 18-vuotiaille pysyville asukkaille. Valitettavasti rahallinen stimulus tuskin riittää palauttamaan Hongkongin taloutta raiteilleen. Ulkoisten tekijöiden lisäksi alueen poliittista kriisiä ei ole ratkaistu ja koronavirustilanteen helpotettua mielenosoitusten ennustetaan alueella jatkunevat. Hongkong tarvitsisikin uuden strategian talouden saamiseksi takaisin jaloilleen.
Talousministeri Paul Chan esitteli Hongkongin hallinnon verovuoden 2020-21 tulo- ja menoarvion lainsäädäntöneuvostolle 26.2.2020. Budjetti julkaistiin Hongkongin taloudelle hyvin haastavana aikana.
Hongkongin talous painui taantumaan viime vuoden lopussa ensi kertaa vuoden 2009 jälkeen, kun talous supistui 1,2%. Tähän vaikuttivat talouskasvun globaali hiipuminen, Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen kauppasota sekä Hongkongin mielenosoitukset. Tavaravienti väheni 4,7 % erityisesti Kiinan ja Yhdysvaltojen välisen kauppasodan ja globaalin talouden hiipumisen vuoksi, palveluvienti väheni 10,4 % erityisesti turismi- ja liikennesektoreilla (mm. rahdin ja matkustajamäärien lasku), yksityinen kulutus väheni 1,1 % ja investointien määrä väheni 12,3 %. Työttömyys lisääntyi 3,4% erityisesti turismin ja kaupan aloilla, joilla yhteenlaskettu työttömyys nousi 5,2 prosenttiin. Inflaatio kiihtyi 3%: iin lähinnä sianlihan hinnan nousun vuoksi. Lisäksi julkisten tulojen ja menojen tasapaino kääntyi alijäämäiseksi n. 37,8 mrd. HKD, n. 1,3 % BKT:stä.
Hongkongin talouden näkymät
Hongkongin valtiovarainministeriö arvio alueen talouden kasvavan kuluvana vuonna -1,5 % - 0,5 %. Kasvu hidastuu selkeästi menneen vuosikymmenen keskimääräisestä kasvusta (2,9%). Analyytikkojen mukaan taantuma voi olla jopa syvempi, jopa -2 % luokkaa. Monet analyytikot arvioivat, että pahin taloudessa on vielä edessä. Kun virustilanne laantuu, Hongkongin hallinnon vastaiset mielenosoitukset käynnistynevät uudestaan, koska alueen poliittista kriisiä ei ole ratkaistu.
Tammikuussa Manner-Kiinasta levinnyt koronavirus Covid-19 on heikentänyt Hongkongin taloudellista tilannetta ja sen tulevaisuudennäkymiä edelleen. Hongkongin talous on vahvasti sidoksissa Kiinan talouteen, jonka talouden hiipuminen vaikuttaa erityisesti Hongkongin rooliin Kiinan kaupan välietappina. Koronaviruksella on ollut suora vaikutus kulutukseen. Virus hiljensi tärkeän ostoskauden, kiinalaisen uuden vuoden ajan, kaupankäyntiä, josta odotettiin pelastusta 26,2% laskulle edellisellä tärkeällä ostokaudella eli lokakuun kultaisella viikolla. Vähittäiskauppa väheni kuitenkin tammikuussa 21,4% prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Luksusliikkeet aloittivat liikkeidensä sulkemisen tammikuun jälkeen myynnin hiljennyttyä jopa 60% ja muut merkkitavaraliikkeet koronaviruksen hiljennettyä kaupankäynnin. Helmikuun puolivälissä 10% liiketiloista oli jo tyhjiä.
Hongkongin vähittäiskauppayhdistys arvioi, että kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla vähittäiskaupan lasku voi olla jopa 30-50%. Hongkongin asema kansainvälisenä kauppapaikkana on heikkenemässä ja ostosturistien virrat ovat siirtymässä muualle. Osa vähittäiskaupan yrittäjistä on siirtämässä toimintaansa verkkoon viruspelon siirrettyä kauppaa enenevässä määrin nettiin. Online –kauppa ja muu liiketoiminta (pelit, viihde, etäopetus) on lisääntynyt merkittävästi ja joidenkin yritysten nettikaupoilla on ollut vaikeuksia vastata lisääntyneeseen kysyntään. Suomalaisten yritysten kannattaakin suunata Hongkongin markkinoille netin kautta. Muita nykytilanteesta hyötyjiä ovat maskeja ja muita suojavälineitä sekä puhdistusaineita myyvät yritykset.
Kaupankäynnin hiljentymiseen Hongkongissa on vaikuttanut paikallisen kulutuksen laskun ohella erityisesti matkailun hiipuminen (- 53% tammikuussa). Jo mielenosoitusten vuoksi merkittävästi laskenut mannerkiinalainen turismi (- 58% laskua marraskuussa 2019, mannerkiinalaisten osuus turismista 78%) keskeytyi kokonaan helmikuun alusta lähtien Hongkongin rajoitettua sen ja Kiinan välisen rajan ylittävää liikkumista. Myös muualta tuleva turismi on käytännössä loppunut. Hongkongin matkailuneuvosto laski ennustettaan vuoden 2020 turistivirroista jo tammikuussa 50 miljoonan viime vuoden 85 miljoonasta turistista, mutta joutuu laskemaan sitä edelleen. Mannerkiinalaiset turistivirrat tuskin palaavat Hongkongiin, elleivät he tunne olevansa tervetulleita. Viime vuoden mielenosoitusten jälkimainingeissa Hongkongissa esiintyy paljon vihamieleisyyttä mannerkiinalaisia kohtaan.
Matkailijamäärien lasku on vaikuttanut vähittäiskaupan lisäksi erityisesti hotelli- ja ravintola-alaan. Hotellit pyörivät tällä hetkellä jopa alle 10% kapasiteetilla ja ravintolat 20% kapasiteetilla lähinnä take away –tilausten turvin. Hongkong on merkittävä konferenssi- ja messukeskus, mutta koronavirustilanteen vuoksi näitä tapahtumia on peruttu jopa lokakuulle asti.
Osa alueen suurista vuokraisännistä on luvannut jopa 60% vuokranalennuksia yrityksille ja pankit taas helpotusta lainanmaksuun. Pienemmät vuokraisännät ovat olleet nihkeämpiä ja kotitalouksien suhteen vastaavaa joustavuutta ei ole juuri ollut.
Reaalitalouden tilanne vaikuttaa suoraan työllisyyteen. Monet ovat jo alityöllistettyjä tai lomautettuja ja työttömyyden arvioidaan kasvavan, kun monet liikkeet, hotellit ja ravintolat joutuvat sulkemaan ovensa asiakkaiden puutteen vuoksi. Hotellityöntekijöistä jopa 40% arvioidaan menettävän työnsä ja ravintoloista 15-20% arvioidaan joutuvan lopettamaan. Hongkongin lentoyhtiöt ovat joutuneet lopettamaan lähes kaikki lennot Manner-Kiinaan ja yhä kasvavan määrän muita lentoja ja lomauttamaan henkilökuntansa. Sekä Cathay Pacific että HK Airlines tulevaisuudesta liikkuu arvailuja. Myös muiden kuljetusalan yritysten toiminta on merkittävästi hiljentynyt. Työttömyyden kasvu lisännee kansalaisten tyytymättömyyttä Hongkongin hallintoa kohtaan.
Koronavirustilanteen vaikutukset tuntuvat myös Hongkongin finanssisektorilla epävarmuutena johtuen merkittävästä riippuvaisuudesta mannerkiinalaisista yrityksistä (70% kapitalisaatiosta ja 40% pankkisektorista). Finanssisektori vaikutti olevan immuuni viime vuoden mielenosoituksille, mutta nyt virustilanne on hiljentänyt listautumisaktiviteetin. Hongkongin pörssi on kaksi vuotta ollut maailman merkittävin listautumisareena. Tänä vuonna listautumisten määrä on vähentynyt noin 73%. Pääomaa ei ole kuitenkaan juuri siirtynyt Hongkongista muualle, koska pääosa Hongkongissa majaa pitävästä rahasta on kiinalaista.
Keskipitkällä aikavälillä Hongkongin valtiovarainministeriö arvioi kuitenkin alueen talouden kehittyvän positiivisesti. Se ennustaa alueen talouskasvun olevan 2,8% luokkaa 2021-24. Positiiviset näkymät perustuvat syvempään integraatioon Manner-Kiinan kanssa ja Aasian markkinoiden kasvuun sekä panostamiseen innovaatioihin ja teknologiaan. Pidemmällä aikavälillä myös monet analyytikot ja kansainväliset yritykset ovat optimisia Hongkongin talouskehityksen suhteen johtuen alueen sijainnista, hyvästä infrastruktuurista sekä alueella edelleen suuressa määrin vallitsevasta oikeusvaltiosta.
Hongkongin tulo- ja menoarvio 2020-21
Hongkongin tulo- ja menoarvion pääteemoina 2020-21 on taistelu koronavirusta vastaan, yritysten tukeminen, työpaikkojen säilyttäminen, kasvun stimulointi ja kansalaisten taloudellisen tilanteen helpottaminen, talouden rakenteen monipuolistaminen sekä kaupungin kehittäminen. Alueen tuloarvion suuruus vuodelle 2020-21 on 572,5 mrd. HKD (66 mrd. EUR) ja menoarvion 731,1 mrd. HKD (84,29 mrd. EUR). Hongkongin 2020-21 tulo- ja menoarvio on 139,1 mrd. HKD alijäämäinen. Hongkongin reservit tulevat kutistumaan alijäämäisten budjettien myötä 1,13 triljoonasta HKD 931,1 biljoonaan HKD viiden seuraavan vuoden aikana.
Hallintojohtaja Carrie Lamin mukaan Hongkong pyrkii 120 mrd. HKD:lla stimuloimaan taantumaan vajonnutta taloutta. Summa on puolet enemmän kuin vuoden 2019 budjetissa. Lisäksi Hongkong tuki vuonna 2019 reserveistään yrityksiä neljällä tukipaketilla, joiden yhteisarvon oli 25 mrd. HKD. Ennen tulo- ja menoarvion julkistamista lainsääntöneuvosto hyväksyi vielä uuden 30 mrd. HKD tukipaketin koronavirusuhan vuoksi. Paketti koostui 16,9 mrd. HKD kertatuista kaupan alan, hotelli- ja ravintola-alan, kuljetusalan, messualan ja matkatoimistoalan yrityksille, kulttuurialan toimijoille sekä opiskelijoille, 10,9 mrd. HKD sairaalahallinnolle ja maskien tuotantoon ja hankintaan.
Vaikka hallinnon suunnittelemat uudet tukitoimet ovat kokoluokaltaan mittavat, ne ovat tuskin riittävät. Hongkong tarvitsee uuden strategian talouden saamiseksi takaisin jaloilleen. Kerta-avustusohjelma tai muut budjetin tukitoimet eivät riitä ratkaisemaan koronaviruksen vaimentamaa, mutta edelleen kytevää, poliittista kriisiä.
Hongkongin tulojen arvioidaan jakautuvan seuraavasti: yritysverotus 22,9 %, maavuokrat 20,6 %, leimaverot 13,1 %, tuloverotus 10,5 %, investoinnit 9,9 % ja muut tulot 23 %, ja menojen seuraavasti: koulutus 20.5%, sosiaaliturva 19,3%, terveydenhuolto 17,9%, hallinto 13,6%, turvallisuus 11,3%, infrastruktuuri 6,3%, ympäristönsuojelu ja ruokaturva 4,6% ja muut menot 6,5%.
1. Taistelu korona-virusta vastaan
Terveydenhuollon menoja lisätään terveydenhuoltojärjestelmän vahvistamiseksi. koronavirusepidemian taltuttamiseksi sekä palvelujen parantamiseksi budjetoimalla mm. Hongkongin julkisille sairaaloille 75 mrd. HKD mm. sairaaloiden uudistamiseen ja rakentamiseen, 600 milj. HKD kansalaisjärjestöjen vetämien terveyskeskusten perustamiseen sekä satsaamalla terveydenhuoltoalan koulutukseen.
Satsaukset terveydenhuoltoon voi nähdä mahdollisuutena suomalaisille terveysalan yrityksille esimerkiksi rakennettavien uusien tilojen teknologiahankintojen kautta. Myös hygieniatuotteiden kysyntä voi kasvaa, samoin kuin terveydenhoitoalan konsultointi- ja koulutusvienti.
2. Yritysten tukeminen, työpaikkojen säilyttäminen ja kasvun stimulointi
Budjettiin on sisällytetty lukuisia yritysten tukemiseen ja työpaikkojen suojelemiseen tähtääviä toimia. Yrityksiä tuetaan kertaluontoisella ja matalakorkoisella lainaohjelmalla. Myös yhteisöverotusta kevennetään. Liiketoiminnan rekisteröintimaksuista luovutaan. Muussa kuin asuinkäytössä olevien kiinteistöjen kiinteistömaksuja perutaan asteittaisesti pitkin tulevaa verovuotta. Kriisissä olevaa turismia pyritään tukemaan antamalla 700 milj. HKD lisätukipaketti. Työnantajille luvataan palkkatukea ja työntekijöille tukea kouluttautumiseen, erityisesti ammattikoulutuksen. Tämä tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia suomalaisille ammattikoulutussektorin toimijoille.
Hongkong perustaa uuden 22 mrd. HKD kasvurahaston (sovereign fund), josta on tarkoitus tukea kaupungin tulevaisuutta tukevia yrityksiä ja hankkeita, kuten innovaatioita, teknologiayrityksiä ja hankkeita, joilla on suuri kasvupotentiaali, pitkäntähtäimen pääomasijoituksin. Hongkong perusti jo vuonna 2016 224,5 mrd. HKD tulevaisuusrahaston, jonka kautta sijoitetaan alueen reservejä.
3. Kansalaisten taloudellisen tilanteen helpottaminen
Budjetissa suurin yksittäinen menoerä on 10 000 HKD:n (noin 1200 euroa) kerta-avustuksen jakaminen yli 18-vuotiaille Hongkongin pysyville asukkaille. Ohjelman kustannusvaikutus budjettiin on 71,1 mrd. HKD. Kyseessä on kertaluontoinen pyrkimys piristää taloutta lisäämällä kotimaista kulutusta. Vaikka ennen budjetin julkaisemista kaikki poliittiset puolet vaativat suoria avustuksia, ohjelma on herättänyt myös kritiikkiä. Sitä on kritisoitu pikaratkaisuna kansalaisten laajaan tyytymättömyyteen. Maksun ajoittuminen tämän hetken arvioiden mukaan elokuulle on herättänyt epäilyksiä, että avustusohjelmalla pyrittäisiin voittamaan ääniä syyskuussa käytävissä lainsäädäntöneuvoston vaaleissa. Ohjelman on myös kritisoitu olevan liian pieni panos suuren taantuman kynnyksellä. On esitetty, että vastaavan suuruusluokan tukitoimi tulisi jakaa tarkemmin rajattuihin kohteisiin.
Kerta-avustuksen lisäksi myös tuloverotusta kevennetään (tulot verovapaita 20 000 HKD asti). Ylimääräisiä sosiaaliturvan tukikuukausia myönnetään osalle tukiin oikeuteutuista asukkaista. Myös asuinkiinteistöjen kiinteistömaksuja perutaan ja julkisissa asunnoissa asuvien matalimman tuloluokan yhden kuukauden vuokra maksetaan. Elinolojen parantamiseen tähtäävät tukitoimet voidaan nähdä osana hallinnon pyrkimyksiä saada hongkongilaisten tuki mielenosoitusten jälkeen.
4. Talouden diversifiointi
Hongkongin kilpailukyvyn parantamiseksi innovaatiotoiminnnan tukea jatketaan mm. laajentamalla Science Park –tiede- ja teknologiapuistoa, järjestämällä kolmas rahoituskierros ns. InnoHK –tutkimusklusteri hankkeelle, joka tarkoituksena on tukea kansainvälistä tutkimusyhteistyötä, ja tukemalla yritysten R&D toimintaa. Hongkong panostaa myös logistiikkasektoriin rahoittamalla sen uusia teknologisia ratkaisuja 345 milj. HKD. Tällaisia ratkaisuja löytyy monilta suomalaisyrityksiltä.
5. Kaupungin kehittäminen
Asuminen Hongkongissa on maailman kalleinta. Taantumasta huolimatta asuntojen hinnat eivät ole merkittävästi laskeneet vaan asuntojen hinnat nousivat keskimäärin 5,3% viime vuonna. Kuluvalla vuosineljänneksellä asuntojen hintojen arvioidaan laskevan 3-5% kysynnän laskun vuoksi ja vuositasolla lasku voi olla 5-10%. Hongkongin hallintojohtajan mukaan alueen hallinto pyrkii puuttumaan alueen asuntopulaan mm. nostamalla kunnallisten vuokra-asuntojen osuus 60%:sta 70%: iin seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Kestävän kehityksen osalta kunnianhimon taso on edelleen kovin alhainen. Ilmansaasteiden määrää pyritään laskemaan panostammalla 350 milj. HKD sähköisin lauttoihin, pilotoimalla sähköisiä busseja, siirtymällä asteittain puhtaampaan dieseliin ja rakentamalla lisää latauspisteitä sähköautoille.
Älykkään kaupunkikehityksen osalta Hongkong tulee päivittämään vuodelta 2017 olevan ”älykäs kaupunki” –toimintaohjelmansa, tukemaan 5G-lanseerausta, tukemaan 1 mrd. HKD:lla älykästä liikennettä, laittamaan 100 milj. HKD integroituun digitaaliseen alustaan, jolla seurataan eri hankkeiden etenemistä ja lanseeraamaan digitaalisen 3D –kartan, perustamaan ensimmäisen paikkatietolaboratorion edistämään paikkatietoon perustuvien sovellusten kehittämistä sekä kehittämään hallinnon digitaalisia palveluja. Älykkään kaupunki kehityksen hankkeiden etenemistä kannattaa seurata, koska suomalaisilla yrityksillä on paljon tietotaitoa tähän liittyen.
Teksti:
Johanna Karanko, pääkonsuli, Hongkong
Emmi Vallittu, harjoittelija, Hongkong