Koronavirus Kiinassa: päivitystä talous- ja kauppavaikutuksista sekä Kiinan elvytystoimista

Koronavirus Kiinassa: päivitystä talous- ja kauppavaikutuksista sekä Kiinan elvytystoimista

Kiinan talouden indikaattorit viittaavat jo nyt koronavirusepidemian merkittäviin vaikutuksiin ainakin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kiinan virallinen ostopäällikköindeksiluku (PMI) putosi helmikuussa historiallisen rajusti. Talous on käynnistymässä, mutta hitaasti, eikä kapasiteetti ole vielä lähimainkaan täydessä käytössä erilaisten rajoittavien toimien takia. Yleinen arvio on, että talouden täyteen käynnistymiseen saatetaan päästä aikaisintaan huhtikuussa ja vuodesta 2020 tulee kokonaisuudessaan epätavallinen. Kiinan hallinnon fokus on enenevässä määrin talouden saamisessa raiteilleen. Tukitoimet ovat kohdennettuja nimenomaan pk-yrityksiin ja kassavirtaongelmien tukemiseen. Lisäksi force majeure –sertifikaatteja on myönnetty vientiyrityksille, jotka eivät ole pystyneet pitämään kiinni sopimusvelvoitteistaan.

Kiinan talouden indikaattorit viittaavat jo koronavirusepidemian merkittäviin vaikutuksiin ainakin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kansantalous on ollut käytännössä jo viikkoja täysin pysähdyksissä. Kiinan virallinen ostopäällikköindeksiluku (PMI) putosi helmikuussa historiallisen rajusti: tuotannon osalta 35,7 pisteeseen ja muun kuin tuotannon osalta (palvelut yms.) 29,6 pisteeseen (tammikuussa 50). Kyseessä oli ensimmäinen koko kuukautta koskeva virallinen taloustieto koronaepidemian alettua ja pudotus on ennennäkemätön: tuotannon osalta PMI:n odotettiin olevan noin 45, eli pudotus on paljon ennakoituakin suurempi. Vuonna 2008 indeksi käväisi 38,8 pisteessä eikä silloinkaan nähty näin rajua syöksykierrettä. Muut indikaattorit viittaavat samaan suuntaan: hiilen kulutus on laskenut (voimaloissa) 36%, asuntomyynnissä laskua on 38 % ja automyynnissä peräti 92 % edellisvuoteen verrattuna. Talouden hidastumisesta kertoo osaltaan, että Kiinan hiilidioksidipäästöt ja ilmansaasteet ovat vähentyneet lyhyessä ajassa huomattavasti. China Daily uutisoi 4.3. tutkimuksesta, jonka mukaan epidemia on jo aiheuttanut Kiinan taloudelle noin 3,5 biljoonan juanin (~450 mrd. euroa) kustannukset, mikä on noin 3,5 % vuoden 2019 BKT:sta. OECD toteaakin tuoreessa raportissaan, että kyseessä on suurin uhka maailmantaloudelle sitten vuoden 2008 finanssikriisin.

Talouden käynnistymistä tapahtuu, mutta hitaasti, eikä kapasiteetti ole vielä lähimainkaan täydessä käytössä erilaisten rajoittavien toimien takia. Käynnistyminen vaihtelee maakunnittain, toimialoittain ja yritystyypeittäin. Virallisten lukujen mukaan isommista teollisuusyrityksistä ml. valtionyhtiöistä jopa 80-90 % olisi pystynyt käynnistämään tuotantoaan uudelleen, mutta todellisuudessa monet toimivat alle täyden kapasiteettinsa. Pk-yrityksistä vasta noin 30 % ovat käynnistäneet toimintansa. Joidenkin mediatietojen mukaan (Caixin ja Global Times) viralliset luvut eivät välttämättä anna oikeaa kuvaa. Paikallistason viranomaisten (mm. Hebein ja Zhejiangin maakunnissa) on kerrottu painostaneen yrityksiä raportoimaan todellista nopeammasta töihin paluusta ja lisäämään energiankulutusta enemmän kuin mitä sen hetkinen tuotanto olisi vaatinut.

Talouden täyden käynnistymisen ajankohtaa on vaikea ennustaa. Konsulttiyritys McKinsey arvioi tuoreessa raportissaan, että tuotannon kapasiteetti olisi palautunut yli 80 % tasolle vuoden ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä. Yleinen arvio on, että talouden täyteen käynnistymiseen saatetaan päästä aikaisintaan huhtikuussa, ja vuodesta 2020 tulee kokonaisuudessaan epätavallinen. Epidemian eriaikaisella kehityksellä Kiinan ulkopuolella on myös heijastusvaikutuksia Kiinaan itseensä. Vaikka Kiina saisi tuotannon täyteen käyntiin tai edes lähelle sitä jo huhtikuussa, ovatko näkymät Euroopassa ja Yhdysvalloissa silloin vuorostaan hiljentyneet ja Kiinan vientiteollisuuden kysyntä pienentynyt?

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä jopa miinuskasvu on mahdollinen. Sen sijaan taantumaan ajautuminen (laskua kaksi peräkkäistä neljännestä) lienee epätodennäköistä, koska ei ole nähtävillä, että toinen kvartaali sukeltaisi ensimmäistä neljännestä syvemmälle.

Vaikutuksista yrityksiin

Business Finland teki helmikuun puolivälissä (7.-14.2.). yrityskyselyn koronavirusepidemian vaikutuksista suomalaisyritysten liiketoimintaan. Tuolloin yritykset raportoivat sopeutumistoimistaan, joihin kuului muun muassa kansainvälisen liikkuvuuden rajoittaminen, etätyöratkaisut ja tuotantoketjujen uudelleenjärjestelyjen harkitseminen (neljäsosa yrityksistä). Kysely on tarkoitus toistaa maaliskuussa, jolloin nähtäneen myös, miten epidemian leviäminen Kiinan ulkopuolella muuttaa yritysten näkymiä. Suomalaisyritykset kertoivat Team Finland Kiinan 25.2. järjestämässä webinaarissa muun muassa vaikeuksista saada palautetta kiinalaisosapuolelta yhteistyöneuvotteluissa sekä logistiikkaan liittyvistä haasteista. Toisaalta kaikkien online-tarpeiden nähtiin olevan kasvussa ja tälle on myös Kiinan hallituksen tuki.

Kiinassa toimivan EU-kauppakamarin yrityskyselyn tulokset näyttävät samaan suuntaan, mutta voimakkaampina, johtuen osin myös myöhäisemmästä ajankohdasta (18.-21.2.) ja osin siitä, että kyselyyn osallistuivat nimenomaan Kiinassa toimivat yritykset (Business Finlandin kyselyyn osallistui muitakin). Vastanneista yrityksistä 90 % ilmoitti tilanteella olevan kielteinen vaikutus liiketoimintaan ja 80 % ilmoitti merkittävän kielteisestä vaikutuksesta. Keskeisimpinä haasteina mainittiin esimerkiksi kulutushyödykkeiden kysynnän lasku, tuotantoketjuihin liittyvät ongelmat, henkilöstöpula, raaka-aineiden puuttuminen, liikesopimusten tekemisen vaikeudet ja kassavirtaongelmat. Hubeissa myös eurooppalaisten yritysten toiminta on käytännössä edelleen täysin pysähdyksissä.

Kiinan hallinnon kolmesta tavoitteesta (yhteiskunnallinen vakaus, epidemian saaminen hallintaan, talous) fokus onkin enenevässä määrin talouden saamisessa raiteilleen.

Kriisi osoittaa, kuinka Kiina käyttää valtionyhtiöitä politiikkatyökaluna – ne esimerkiksi siirsivät tuotantoaan tarvittaviin epidemiantorjuntatarvikkeisiin ja nopeuttivat maksatuksiaan yksityisille yrityksille ja pk-yrityksille.

Erityisesti pk-yritykset kärsivät tilanteen pitkittymisestä. Tsinghua-yliopiston ja Pekingin yliopiston hiljattain tekemän tutkimuksen mukaan vain kolmasosalla Kiinan pk-yrityksistä kassavarannot riittäisivät kuukaudeksi eteenpäin, toinen kolmasosa selviäisi kaksi kuukautta ja vain pieni murto-osa pidempään. Näin ollen tilanteen pitkittyessä työttömyys saattaa lisääntyä merkittävästikin.

Kiinan keinovalikoima pk-yritysten auttamiseksi

Kiinan hallinto ei ole aloittanut isoja investointivetoisia elvytystoimia, mikä on linjassa vallitsevan velkaantumisen hidastamiseen tähtäävän talouspoliittisen ajattelun kanssa. Paikallishallintojen suurista investointisuunnitelmista (yhteensä 34 biljoonaa yuania eli ~4 biljoonaa euroa) on uutisoitu hiljattain, mutta nämä suunnitelmat eivät koske ainoastaan epidemia-aikaa, vaan ne on tehty vuosiksi eteenpäin. Myöskään Kiinan keskuspankki (PBoC) ei lähtenyt löyhentämään rahapolitiikkaansa, vaikka 3.3. Yhdysvaltain keskuspankki Fed laski ohjauskorkoaan koronaviruksen vuoksi.

Tukitoimet ovat kohdennettuja ja kohdistuvat nimenomaan pk-yrityksiin, mikä on välttämätöntä.

Kiinan keinovalikoima pk-yritysten auttamiseksi vaikuttaa äkkiseltään laajalta ja erilaisista tukitoimista on ilmoitettu usealla eri valtionhallinnon tasolla (valtioneuvoston pysyvä komitea, eri ministeriöt, ml. verovirasto STA, valtiovarainministeriö MOF, kehitys- ja reformikomissio NDRC, henkilöstö- ja sosiaaliturvaministeriö MOHRSS ja teollisuus- ja informaatioteknologiaministeriö MIIT, sekä provinssien eri paikallisviranomaiset). Yritykset ovat kuitenkin harmitelleet, että tukitoimien todellinen vaikutus yritysten taloudelliseen tilanteeseen on jäänyt vähäiseksi, kun lupaukset helpotuksista eivät ole konkretisoituneet käytännön toimenpiteiksi. Lisäksi ne kohdistuvat yritysten kassavirtaongelmien tukemiseen, kun taas esimerkiksi EU-kauppakamari painottaa, että suurimman ongelman yrityksille aiheuttaa tautitilanteen hallintaa koskevat viranomaisten toimenpiteet, jotka ovat epäselviä ja vaikeasti ennakoitavia ja vaihtelevat provinsseittain. Rajoitustoimista johtuen yritysten on vaikea toteuttaa tilauksia, saada maksuja asiakkailta, viedä tuotteita Kiinaan ja/tai tuoda tuotteita Kiinasta, mikä on osalla yrityksistä johtanut kustannusten nousuun, tiukempaan budjettiin, rahoitusvaikeuksiin ja jopa asiakkaiden menetyksiin. Yrityksille tulopuoli on menopuolta määrittävämpi. Tärkeintä yrityksille olisi, että rajoituksia purettaisiin alueittain heti kun suinkin mahdollista.

Valtioneuvoston pysyvä komitea (State Council Standing Committee) päätti 18.2. kokouksessa vaiheittaisesta yritysten eläke-, työttömyys- ja työvakuutusmaksujen vähentämisestä, töihin paluun tukemisesta ja työttömien perustoimeentulon varmistamisesta. Muualla kuin Hubeissa pienet ja keskisuuret yritykset voidaan vapauttaa maksamasta eläke-, työttömyys- ja työvakuutusmaksuja helmikuusta kesäkuuhun. Suuremmille yrityksille vastaavat maksut voidaan alentaa puoleen helmikuusta huhtikuuhun. Hubeissa myönnytykset voidaan myöntää kaikille vakuutetuille yrityksille koosta riippumatta helmi-kesäkuussa. Yritykset voivat hakea myös asuntorahaston maksun lykkäämistä ennen kesäkuun loppua. Tänä aikana asuntorahaston lainoja, joita työntekijät eivät pysty maksamaan johtuen epidemian vaikutuksesta, ei pidetä erääntyneinä.

Pysyvä komitea on luvannut myös antaa tukea työn uudelleen aloittamiseksi. Paikallishallintojen on korjattava kohtuuttomat rajoitustoimet, jotka estävät siirtotyöläisten paluun töihin alueilta, joilla epidemiatilanne ei ole vakava. Ohjeistusta on annettava siitä, mitkä ovat kohtuulliset ehdot työhön paluulle. Korkeakouluista valmistuvien siirtymiselle työelämään annetaan lisäaikaa ja online-rekrytointia lisätään. Yksittäisiä yrityksiä on autettava ja työttömien perustoimeentulo on varmistettava.

Kansallisella tasolla on eri ministeriöiden toimesta lisäksi annettu erilaisia tukitoimia, jotka sisältävät verohelpotuksia (STA), suoraa rahallista tukea (MOF), yritysten rahoituksen tukea (NDRC), työllisyyden tukitoimia (MOHRSS) ja operatiivisia tukitoimia (MIIT). Kiinan valtiovarainministeriön mukaan yrityksille kaavaillut verohelpotukset ovat tänä vuonna arvoltaan noin 510 miljardia yuania (~67 miljardia euroa). Tulot, jotka liittyvät epidemian suojausvälineiden tuotantoon ja julkisten palvelujen tarjoamiseen, on vapautettu arvonlisäverosta. Yritysten ja yksityisten lahjoitukset, jotka kanavoidaan julkisten organisaatioiden kautta koronavirusepidemian torjumiseksi, saadaan vähentää verotettavasta tulosta. Kiinan keskuspankki (PBC) on antanut suoraa rahallista tukea 300 miljardia yuania (~39 miljardia euroa) tärkeimmille kansallisille pankeille ja paikallispankeille provinsseissa, jotta ne voisivat lisätä luottotukea erityisillä lainajärjestelyillä. Samalla pankkien vakavaraisuusvaatimuksia on lievennetty. Keskushallinto on lisäksi järjestänyt alennusrahastoja, joilla voidaan tukea yritysten rahoituskustannusten vähentämistä. Lisäksi hätäapuvarojen valvontaa ja hallintaa halutaan vahvistaa. Työllisyyttä tukevat toimet sisältävät erilaisia neuvontapalveluja yrityksille, kun yritykset joutuvat sopimaan esimerkiksi joustavista työajoista, palkoista ja eduista.

Teollisuus- ja informaatioteknologiaministeriö (MIIT) on julkaissut 20 kohdan operatiivisen tukiohjelman, jonka tarkoituksena on varmistaa tuotannon asianmukainen palauttaminen, tukea pk-yrityksiä taloudellisesti, vahvistaa pk-yrityksille annettavien julkisten palvelujen saatavuutta ja parantaa yleistä koordinaatiota.

Tukitoimien lisäksi Kiina on yrittänyt auttaa yrityksiä myöntämällä force majeure –sertifikaatteja vientiyrityksille, joilla on ollut vaikeuksia täyttää sopimusvelvoitteitaan koronavirusepidemiasta johtuen. Kiinan kansainvälisen kaupan edistämisneuvosto (CCPIT), puolivaltiollinen toimija, antaa sertifikaatteja, jotka vahvistavat esimerkiksi uuden vuoden lomien pidentyneen tai tehtaiden suljetun lockdown-tilanteissa, mistä johtuen yritykset eivät ole voineet noudattaa sopimusvelvoitteitaan. CCPIT on mahdollistanut force majeure –sertifikaattien hakemisen sähköisesti 30.1. alkaen. CCPIT:n mukaan koskaan aiemmin ei ole myönnetty force majeure –sertifikaatteja näin paljon yhden yksittäisen syyn (koronavirus) vuoksi.

Maataloussektori

Kiinan hallinto on ohjeistanut maatalouden saamisesta raiteilleen kevätkaudella. Toisin kuin muut sektorit, joilla vahinkoa voidaan osin saada takaisin, jos ja kun tilanne normalisoituu, maataloustyöt on saatava käynnistettyä välittömästi, jotta koko viljelykautta ei menetettäisi. Maataloustuottajia koskevat kuitenkin samat ongelmat kuin muitakin yrityksiä – ennen kaikkea työvoimapula ja lannoitteiden, siementen sekä tarvikkeiden toimitusvaikeudet. Tilanne vaikuttaa niin maaseudun hyvinvointiin kuin ruokaturvaankin.

Samalla liikkumisrajoitukset maaseudulla ovat vaikeuttaneet rehutoimituksia maatiloille, mikä on johtanut esimerkiksi kanojen teurastuksiin. Villieläinten myynti on kielletty ja lihatuotteita myyviä ruokatoreja on suljettu, mikä kasvattaa entisestään mm. afrikkalaisesta sikarutosta johtuvaa lihapulaa. Tämä saattaa luoda mahdollisuuksia suomalaisillekin ruuan- ja erityisesti lihanviejille.

 

Anna Vitie, Hannakaisa Andersson ja Anna-Stiina Antola
Kauppa- ja taloustiimi, Pekingin-suurlähetystö

Kiina
kauppasuhteet
koronavirus
maatalous
talous