Koronavirus ja Turkin talous kesällä 2020 - ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin

Koronavirus ja Turkin talous kesällä 2020 - ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin

Turkin talouden arvioidaan supistuvan 3,8-5,4 prosenttia kuluvana vuonna koronaviruksen vaikutuksesta, mutta lähtevän taas kasvuun ensi vuonna. Turkki on tähän asti pyrkinyt selviämään koronaviruspandemiasta pääosin omin avuin. Matkailuala pyrkii 70 prosentin käyttöasteeseen hotelleissa heinäkuussa. Koronavirus on synnyttänyt myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia mm. terveys-, digitaali- ja cleantech-sektoreilla. Team Finland –verkosto Turkissa on pyrkinyt vastaamaan näihin mm. webinaarien avulla.

Koronaviruspandemia Turkissa

Koronavirus iski Turkkiin pienellä viiveellä verrattuna Länsi-Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Pandemian huippu on nyt virallisten tietojen mukaan ohitettu ja uusien tapausten päivittäismäärä tasaantunut alle tuhanteen. Toistaiseksi maassa on diagnostisoitu noin 200 000 koronavirustapausta ja kuolleita on raportoitu noin 5 000. Tilanteeseen liittyy kuitenkin muun maailman tavoin arvaamattomuutta.

Koronavirusrajoitusten purkaminen aloitettiin asteittain toukokuun lopussa. Turkki on jatkanut viikonloppujen osittaisia ulkonaliikkumiskieltoja suurkaupungeissa kansalaisten kritiikistä huolimatta. Twitterissä presidentti Recep Tayyip Erdogan on kommentoinut, että ulkonaliikkumiskielloilla on ”joitain sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia.” Myös yli 65-vuotiaiden ulkonaliikkumiskielto purettiin kesäkuussa.

Koronaviruksen vaikutukset Turkin epävakaaseen talouteen

Luottamus Turkin talouteen on laskenut entisestään koronaviruksen levittyä maahan. Vuoden 2019 budjettialijäämä oli suurin vuosikymmeneen. Maaliskuussa 2020 se oli 6,5 miljardia euroa ja vuoden 2020 ensimmäiselle neljännekselle 4,4 miljardia euroa.

Turkin valuutta laski historiallisen alhaisimmalle tasolle toukokuun alussa. Euro nousi liiraa vastaan tasolle, jota ei ollut nähty sen jälkeen, kun maan keskuspankki rajoitti ulkomaisten sijoittajien liiramääräistä kauppaa vuoden 2018 valuuttashokista johtuen. Liiran kurssi on tasaantunut nyt n. 7,5 euroon.

Euroopan komission arviota Turkin talouskehityksestä korjattiin toukokuun talousennusteessa. BKT:n arvioidaan supistuvan 5,4 prosenttia vuonna 2020, mikä tarkoittaa 8,5 prosenttiyksikön laskua komission aikaisempaan ennusteeseen. Maailmanpankki arvioi Turkin talouden supistuvan 3,8 prosenttia ja kansainvälinen valuuttarahasto IMF 5 prosenttia kuluvana vuonna.

Turkin talous kasvaa ensi vuonna 5 prosenttia Maailmanpankin ennusteen mukaan. Komission arvion mukaan Turkin talous kasvaa erittäin alhaisesta lähtöpisteestä johtuen noin 4,4 prosenttia vuonna 2021.

Turkki on erittäin riippuvainen matkailu- ja liikennesektorista, joihin koronaviruksen vaikutukset ovat olleet ratkaisevat. Yksityisen kulutuksen uskotaan laskevan n. 2 prosenttia ja investointien jopa 14 prosenttia. Julkisilla hankkeilla ei voida korvata kulutuksen laskua, koska hallitus on käyttänyt suurimman osan resursseistaan vuoden 2018 talousromahduksen jälkimainingeissa.

Turkin työllisyystilanne oli heikko jo ennen koronavirusepidemiaa. Työttömyysaste nousi 14 prosenttiin vuonna 2019 ja nuorisotyöttömyys jopa 25,4 prosenttiin. Jopa kolmannes työssä käyvistä kuuluu rekisteröimättömään työvoimaan. Työttömyysaste laski tammi-maaliskuun 13,6 prosentista helmi-huhtikuussa 13,2 prosenttiin. Analyytikkojen mukaan luvut eivät kuitenkaan kuvaa koko todellisuutta.

Hallitus kielsi huhtikuussa yrityksiä erottamasta työntekijöitä pandemian vaikutusten lieventämiseksi. Metropol-tutkimuskeskuksen toukokuussa tekemän kyselytutkimuksen mukaan jopa 42 prosenttia turkkilaisista olisi virallisen työvoiman ulkopuolella ja 26 prosenttia turkkilaisista olisi menettänyt työpaikkansa pandemian takia.

Hallituksen toimet talouden tasapainottamiseksi

Turkki on tähän asti pyrkinyt selviämään koronaviruspandemiasta pääosin omin avuin. Presidentti Er-dogan julkisti maaliskuun lopussa 100 miljardin Turkin liiran (n. 14 mrd. euroa) tukipaketin, jolla Turkki pyrkii minimoimaan koronavirusepidemian taloudelliset vaikutukset. Hallitus ja oppositiopuolueet ovat myös järjestäneet lahjoituskampanjoita kerätäkseen rahaa ihmisille, jotka ovat joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin koronavirusepidemian takia.

Turkki teki toukokuussa 15 miljardin Yhdysvaltain dollarin swap-lainasopimuksen Qatarin kanssa. Swap-lainoilla Turkki on välttynyt pyytämästä apua IMF:n kautta.

Valtion omistamat pankit Ziraat Bank, Vakifbank ja Halkbank julkistivat kesäkuun alussa edullisia lainapaketteja talouden elvyttämiseksi. Pankit ilmoittivat alkavansa tarjota asuntolainoja, käytettyjen autojen lainoja sekä luottoja kodinkoneille ja lomapaketeille. Virallisten tietojen mukaan asuntojen kysyntä nousi jopa 50 prosenttia uusien lainapakettien myötä.

Kulttuuri- ja matkailuministeriö on antanut ohjeet hotelleille ja lentoyhtiöille toimenpiteistä, joilla varmistetaan matkailuteollisuuden turvallinen uudelleen aloittaminen. Matkailuteollisuuden osuus maan taloudesta on n. 12 prosenttia, joten Turkki toivoo matkailun elpyvän jo kesän aikana. Hotellialan edustajat pyrkivät 70 prosentin käyttöasteeseen heinäkuussa. Tämä saattaa kuitenkin olla toiveajattelua.

Koronaviruksen synnyttämiä liiketoimintamahdollisuuksia

Turkin ulkomaankauppa supistunee jopa neljänneksen kuluvana vuonna. Turkin vienti laski 41 prosenttia toukokuussa vuoden takaisesta koronapandemian johdosta. Vienti EU-alueelle on jo lähtenyt takaisin kasvuun historiallisen alhaisen huhtikuun jälkeen. Turkin viennistä lähes puolet menee EU-alueelle. Heikko liira auttaa ulkomaankaupassa. Turkin kannalta positiivista on myös se, että öljynhinta on laskenut dramaattisesti. Maa on riippuvainen tuontienergiasta.

Koronavirus on synnyttänyt myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia mm. terveys-, digitaali- ja cleantech-sektoreilla Business Finlandin Turkin-toimiston arvion mukaan. Terveyssektorilla mm. elektronisten seurantalaitteiden, hengityslaitteiden sekä vitamiinien ja ravintolisien kysyntä on lisääntynyt. Digipuolella etätyöskentely ja verkkokauppa on lisännyt erilaisten sovellusten sekä runkoverkko- ja kyberturvallisuusratkaisujen kysyntää. Cleantech-sektorilla Suomi voi profiloitua etenkin puhtaan sisäilmanlaatuun keskittyvien ratkaisujen osalta.

Team Finland –verkosto Turkissa on jo pyrkinyt vastaamaan mahdollisuuksiin online-verkostoitumistapahtumien, webinaarien ja videoneuvottelujen avulla. Koronavirustilanteen normalisoiduttua Turkissa tavoitteena on järjestää Team Finland –roadshow keskeisissä teollisuuskaupungeissa suurlähettilään johdolla.

 

Timo Sysiö
Ulkoasiainsihteeri
Suomen suurlähetystö
Ankara