Koronaviruksen vaikutukset Saksan talouteen
Saksan taloudellisia kriisitoimia kuvataan "suureksi singoksi". Valtion takaus yritysten lainoille on rajaton ja suoria tukia myönnetään nopeasti ja epäbyrokraattisesti. Talousennusteita leimaa epävarmuus, merkittävin muuttuja on sulkutoimenpiteiden kesto. Melko optimistisillakin olettamilla BKT:n arvioidaan supistuvan kuluvana vuonna 5 prosenttia. Autoteollisuuden tilaukset, tuotanto ja vienti ovat laskeneet noin kolmanneksen edellisvuodesta. Tuotantoa käynnistellään nyt varovasti uudelleen. Kriisi voi luoda myös uusia mahdollisuuksia; korona voi siirtää tuotantoketjuja lähemmäksi kotimaata ja pakottaa Saksan kauan kaipailtuun digiloikkaan.
Saksan hallitus päätti maan historian suurimmasta talouden tukipaketista 9.3. ja liittopäivät hyväksyi paketin 13.3. Saksan valtiovarainministeri Olaf Scholz kutsui tuolloin Saksan toimia ”suureksi singoksi”. Kriisin jatkuessa toimia on lisätty ja täydennetty.
Tukitoimia rahoitetaan 600 miljardin euron vakautusrahastosta. Tämän lisäksi liittohallitus päätti luopua tasapainoisen budjetin, eli ”mustan nollan”, doktriinista ja ottaa 156 miljardia velkaa mm. korkeampien sosiaalikulujen (n. 122,5 mrd) ja aiemmin arvioitujen verotulojen pienenemisen (n. -33,5 mrd) kattamiseksi. Valtion velka nousee noin 70 prosenttiin BKT:sta, juuri kun Saksa oli saanut painettua velkasuhteen EU:n 60-prosentin rajan alle. Tavoitteena on maksaa velka takaisin 2043 mennessä. Johtavat poliitikot korostavat, että juuri edellisten vuosien tiukan taloudenpidon ja mustan nollan ansiosta liittovaltiolla on nyt mahdollisuus ottaa käyttöön kaikki keinot talouden tukemiseksi. Tukitoimien kokonaisarvo on noin 750 miljardia euroa.
Osa-aikatyötuki kannattelee Saksan työmarkkinoita
Jo 2009 finanssikriisissä Saksan resepti työmarkkinoiden tukemiseen oli ns. osa-aikatyöraha (Kurzarbeitergeld). Koronakriisissä Saksa turvautuu samaan työkaluun; tuen saantia on helpotettu ja pidennetty, sekä sen ehtoja parannettu. Yritykset voivat hakea työntekijöitään osa-aikatuen piiriin, mikäli vähintään 10 prosenttia yrityksen tarjoamista työpaikoista on kriisin vuoksi uhattuna. Myös vuokratyöntekijät ovat oikeutettuja osa-aikatukeen. Toimenpiteet ovat voimassa määräaikaisena vuoden 2020 loppuun. Taloustutkimuslaitos Ifo-instituutin taloustieteilijöille suunnatussa kyselytutkimuksessa osa-aikatuki arvioitiin selvästi tärkeimmäksi talouden tukitoimeksi kriisissä.
Osa-aikatuki mahdollistaa yrityksille työntekijöiden työajan huomattavan vähentämisen tai väliaikaisen lomautuksen ilman irtisanomisia. Valtio maksaa 70 prosenttia työntekijän aiemmasta palkasta (perheelliselle 77 prosenttia) ja kattaa työnantajan sosiaalimaksut. Instrumentti mahdollistaa työmarkkinan jouston kriisissä ja suhteellisen nopean paluun normaaliin kriisin jälkeen. Kun talous jälleen elpyy, yrityksillä on edelleen osaavaa työvoimaa ja kuluttajien ostovoima ei ole romahtanut irtisanomisten seurauksena.
Huhtikuun 21. mennessä arviolta jo noin neljä miljoonaa työntekijää yli 700 000 yrityksestä oli osa-aikatyörahan piirissä (Talous- ja sosiaalitieteiden instituutti WSI:n kyselytutkimuksen perusteella tehty arvio). Tämä tarkoittaisi noin kymmentä prosenttia Saksan 45 miljoonasta työllisestä ja ylittäisi reilusti kaikki kriisin alussa esitetyt ennusteet. Työministeriön mukaan noin kolmannes kelpoisista yrityksistä olisi hakenut tukea. Edellisessä finanssikriisissä osa-aikatukea sai noin 1,5 miljoonaa työntekijää. Jotain kertoo sekin, että helpotettujen tukitoimien ensimmäisen viikon aikana tukea haki 76 000 yritystä, kun edellisvuonna tukea haki viikoittain keskimäärin 600 yritystä.
Vain noin kolmannekselle työntekijöistä työantaja maksaa palkanlisää valtion maksaman tuen päälle. Tilanteen jatkuessa pelkona on, että erityisesti matalapalkkaiset kärsivät. Monelle palkansaajalle erityisesti tyypillisesti matalapalkkaisilla ja kriisin pahoin runtelemilla ravintola-, majoitus- ja palvelualoilla osa-aikatyöraha ei riitä kattamaan elämisen kuluja. Tämän pelossa ja erityisesti ammattiliittojen vaatimuksesta osa-aikatyörahaa päätettiin korottaa alkuperäisestä 60-67 prosentista (korkeampi perheellisille) 70-77 prosenttiin nettopalkasta. Osa-aikaisuuden jatkuessa yli 6 kuukautta tuki nousee edelleen 80-87 prosenttiin nettopalkasta. Korotus koskee niitä, joiden työaika on vähentynyt vähintään puoleen aikaisemmasta. Työvirastolla on mittava, 26 miljardin reservi, josta se rahoittaa osa-aikatyöinstrumenttia. Valtion osuuden nostamisen myötä on herännyt huoli työviraston reservin riittävyydestä; valtio voi mahdollisesti joutua lisärahoittamaan työvirastoa.
Lainainstrumentteja ja suoria tukia
Liittohallitus päätti 13.3. rajoittamattomasta valtiontakauksesta yrityssektorin lainoille valtion kehityspankki KfW:n kautta. Valtion budjetti takaa KfW:lle 460 miljardin kehyksen, jota voidaan tarvittaessa nostaa 93 miljardilla eurolla. Kriisin vuoksi tilapäisiin vaikeuksiin joutuneille yrityksille lanseerattiin KfW Special Program -tukiohjelma, jonka rahoitus on rajaton ja jonka puitteissa valtio takaa 90 prosenttia pk-yritysten ja 80 prosenttia suurempien yritysten lainoista. Lainan maksimimäärä yritykselle on 3 miljoonaa euroa.
Uuden KfW-ohjelman kuitenkin havaittiin pian olevan riittämätön monelle pk-yritykselle, jonka näkymät ovat kriisin vuoksi heikentyneet siinä määrin, että pankit olivat haluttomia kantamaan ollenkaan luottoriskiä. Saksan valtionvarainministeriö ilmoitti 8.4. korjaavansa puutteen tarjoamalla pikalainaohjelman pk-yrityksille. Saksa tarjoaa pankkijärjestelmän kautta pk-yrityksille (11-250 työntekijää) 100-prosenttisesti valtion takaamaa lainaa yrityksen kolmen kuukauden tulojen verran, kuitenkin korkeintaan 800 000 euroa yritystä kohden, jos yrityksellä yli 50 työntekijää ja 500 000 euroa jos alle 50 työntekijää. Myöntävä pankki ei siis kanna lainkaan luottoriskiä. Korko on verrattain korkea, 3 prosenttia, mutta ehtoja on mahdollista vaihtaa myöhemmin.
Teollisuuden hankintaketjuja liittohallitus pyrkii tukemaan takaamalla tavaraluottojen luottoriskejä 30 miljardin euron arvosta. Luottotakuut suojaavat tavaranvälittäjiä esimerkiksi maksukyvyttömyystilanteissa, jos tavaransaaja ei pysty suoriutumaan sovituista maksuista. Lisäksi hallitus tukee start-up-yrityksiä ylimääräisellä 2 miljardin euron tukipaketilla, joka käsittää mm. lisätukia pääomasijoittajille.
Pienyritysten, ammatinharjoittajien ja freelancereiden suoriin tukiin on varattu 50 miljardia euroa. Valtio tukee korkeintaan viiden työntekijän yrityksiä enintään 9000 euron ja korkeintaan kymmenen työntekijän yrityksiä enintään 15 000 euron kerta-avustuksella, joka on tarkoitettu 3 kk ajalle. Tukea on myönnetty nopeasti ja epäbyrokraattisesti osavaltioiden kautta. Ongelmiakin on ollut; osassa osavaltioista suora-avustusten maksaminen on jouduttu väliaikaisesti keskeyttämään petosepäilyjen vuoksi.
Tukitoimet käsittävät myös verohelpotuksia yrityksille ja työntekijöille. Erityisesti ravintola-ala saa verohelpotuksia; Kotiin kuljetettavien tai noutoannosten arvonlisävero lasketaan 7 prosenttiin (nyt pääosin 19%) ajalle 1.6.-30.7. Lisäksi hallitus tukee 3 miljardin euron edestä sosiaaliturvaa vahvistavia toimia, mm. itsensätyöllistävien pääsyä ns. perusturvan (Grundversicherung) piiriin.
Talousennusteet
Pandemialla on valtava vaikutus Saksan teollisuus- ja vientivetoiselle taloudelle. Kriisin vaikutukset ovat erityisen kovat palvelu-, ravintola- ja matkailusektoreille, mutta myös teollisuudelle. Vaikutukset investointeihin ja kulutukseen ovat jo nähtävissä ja vientiennusteet ovat matalimmillaan sitten vuoden 2009. Talousennusteita leimaa epävarmuus; merkittävin muuttuja on talouden sulkutoimenpiteiden kesto. Rajoitukset ovat olleet nyt voimassa noin viiden viikon ajan ja kuluvasta viikosta alkaen niitä on alettu askelittain ja varovasti helpottaa. Huhtikuun lopussa ovensa voivat jälleen avata pienet, pinta-alaltaan alle 800 m2, kaupat ja toukokuun alussa availlaan kouluja valituille luokka-asteille. Suurin osa rajoituksista pysyy silti edelleen voimassa.
Rajoitusten kestosta riippuen Saksan neuvoa-antava talousviisaiden neuvosto arvioi Saksan BKT:n supistuvan 2,8 – 5,4 prosenttia kuluvan vuoden aikana. Johtavien talousinstituuttien yhteisarvion (8.4.) mukaan BKT laskisi kuluvan vuoden toisella kvartaalilla lähes 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Koko vuonna BKT:n laskuksi arvioitiin 4,2 prosenttia. Arvion perusoletus oli, että rajoituksia aletaan purkaa huhtikuun puolivälistä alkaen, talouden tukitoimilla estetään konkurssiaallot ja kolmannesta kvartaalista alkaa kulutuksen, investointien ja viennin vahva elpyminen. Epidemiatilanteen pysyessä epävarmana, vaikuttaa tämä optimistiselta olettamalta. Kriisiä edeltävän taso taloudessa saavutettaisiin näillä oletuksilla vuoden 2021 loppupuolella. Liittohallituksen ja osavaltioiden sovittua vain hyvin varovaisista ensiaskelista rajoitusten purkamiseksi, BKT:n laskuennustetta korjattiin alaspäin, 5 prosenttiin.
Saksan työllisyystilanne ennen kriisiä oli historiallisen hyvä: työttömyys oli 3-4 prosentissa ja ongelma oli ennemminkin työvoimapula. Työttömien määrän on arvioitu kasvavan kuluvana vuonna 236 000:lla ja työttömyyden nousevan 5,5 prosenttiin. Maaliskuussa kriisin vaikutus työllisyyteen ei vielä juuri näkynyt.
Koronaviruksen vaikutukset eri sektoreille
Autoteollisuus on kärsinyt kriisistä sen alusta alkaen; ensin kysynnän laskusta ja tuotannon ongelmista Aasiassa, sitten Euroopassa ja muualla. Saksan teollisuusliitto BDI:n mukaan ensirekisteröintien määrä on maaliskuussa laskenut edellisvuoden vertailuajankohtaan nähden 38 prosenttia ja uusien tilausten määrä, henkilöautojen tuotanto ja vienti kaikki noin kolmanneksen. Viruksen leviämisen estämiseen tähtäävät rajoitukset ja säännöt työpaikoissa ja tehtailla tulevat aiheuttamaan autoteollisuuden uudelleenkäynnistymiselle suuria haasteita niin tuotannon, toimitusketjujen kuin kuljetustenkin osalta. Samalla synkentynyt taloustilanne syö kysyntää; pelkästään maaliskuussa autojen kysyntä Euroopassa laski 55 prosenttia.
BMW, Daimler ja Volkswagen ovat sulkeneet laajalti tehtaitaan koronakriisin takia ja määränneet kymmeniä tuhansia työntekijöitään osa-aikatyömenettelyn piiriin. Huhtikuun lopussa odotetaan tuotannon askelittaista uudelleenkäynnistämistä. Autoteollisuus vaatii kysynnän vauhdittamiseksi valtiollista kannustinpalkkiota uusien autojen ostajille, koskien sekä sähköautoja, että uudempia bensa- ja dieselautoja. Kannustinta hyödynnettiin 2009 finanssikriisin jälkeen ilmastoystävällisimpien autojen kysynnän kasvattamiseksi. Autoteollisuuden jatkotoimia pohditaan toukokuun alun puhelinkonferenssissa, johon osallistuvat keskeiset ministerit sekä autoteollisuuden johtajat.
70 prosenttia Saksan kemianteollisuuden viennistä suuntautuu Euroopan markkinoille ja logistisen hankaluudet ja kysynnän lasku Euroopassa ovat olleet kova isku alalle. Lisäksi vaikeuksia on raaka-aineiden toimituksissa Kiinasta, Intiasta ja Italiasta. Esimerkiksi etanolia isopropanolia, alkoholeja ja liuottimia on saatavilla rajoitetusti tai ei ollenkaan ja hinnat ovat nousseet. Metalliteollisuudessa kysynnän oletetaan laskevan Saksassa vähintään yhtä paljon kuin finanssikriisissä vuonna 2009. Koneteollisuuden toimitusketjuissa Aasiasta, Yhdysvalloista ja Euroopasta Saksaan on ollut häiriöitä, ja vaihtoehtoisia tavarantoimittajia on ollut vaikeaa löytää. Yli 75 prosenttia konetekniikan alan yrityksistä ilmoittaa sopeuttaneensa kapasiteettia, toistaiseksi lähinnä osa-aikatyön avulla. Rakennusalalla ei uskota kysynnän kuluvana vuonna dramaattisesti laskevan, mutta kasvuakaan ei odoteta. Useat alan yrittäjät raportoivat ongelmista rakennusmateriaalien saatavuudessa alihankkijoilta. Lisäksi alan toimintakykyä heikentää työntekijöiden sairastumiset ja työntekoa ja Euroopan sisäistä liikkumista koskevat rajoitukset.
Jos kriisistä hakee positiivisia puolia, voisi niiksi laskea terveydenhuoltosektorin digitalisaation harppauksen eteenpäin. Sektorilla on keskeinen rooli kriisissä ja kiinnostus ja avoimuus digitaalista terveydenhuoltoa kohtaan on suurempaa kuin koskaan. Pienet ja suuret yritykst tarjoavat kehittämiään alustoja, työkaluja ja sovelluksia väliaikaisesti maksutta terveydenhuollon käyttöön. Telelääketieteen operaattorien kasvuvauhti on valtaisa. Pullonkaulat lääkeaineiden toimituksissa ovat kriisin aikana pahentuneet ja vaikuttavien aineiden ja lääketoimitusten hinnat ovat nousseet.
Lentoyhtiöiden tilanne on käytännössä kriisiytynyt; Lufthansa toteuttaa tällä hetkellä vain noin viisi prosenttia normaalista lentotarjonnastaan ja 87 000 työntekijää on ilmoitettu osa-aikatyön piiriin. Toimitusjohtaja Spohrin mukaan yhtiö menettää tilanteen vuoksi likviditeettiään joka tunti miljoonan euron edestä. Yhtiö hakee kassavirtaa rahtilennoista ja on ilmoittanut rakennusuudistuspaketista, joka vastaa 10 prosentin kapasiteettivähennystä. Mediatietojen mukaan Saksan hallitus ja Lufthansan johto neuvottelevat 9-10 miljardin pelastuspaketista. Jopa mahdollista yrityksen valtiollistamista ollaan väläytelty. Lufthansan tytäryhtiöiden Austrian ja Brussels Airlinesin toiminta on keskeytetty. Germanwingsin ja Easy Jetin toiminta on kokonaan jäädytetty. Jo ennen koronakriisiä taloudellisiin vaikeuksiin ajatutunut lentoyhtiö Condor saa ylimääräistä valtionavustusta toimintansa jatkamiseksi; EU-komissio hyväksyi Saksan liittohallituksen 550 miljoonan lainaohjelman Condorille. Myös suurelle osalle lentokenttien henkilökuntaa - esim. Frankfurtin lentokentällä 18 000 työntekijälle - on haettu osa-aikatyötä. Matkustajaliikenteen lisäksi lentorahti on vähentynyt; Frankfurtin lentokentällä ilmoitettiin maaliskuun viimeisellä viikolla 27 prosentin lasku rahtiliikenteen määrässä, matkustajamäärät romahtivat pääsiäistä edeltävällä viikolla n. 97 %.
Maantiekuljetukset Saksan rajojen yli toimivat toistaiseksi melko hyvin, mutta EU-maiden toisistaan eroavat säännöt rajanylityksille tekevät toimistusketjujen varmistamisesta vaikeaa. Matkustusrajoitukset ja karanteenitoimenpiteet voivat myös hankaloittaa itä-eurooppalaisten kuorma-autonkuljettajien paluuta Saksaan, mikä voisi aiheuttaa suuren henkilöstöpulan entuudestaan työvoimapulasta kärsivissä kuljetusalan yrityksissä.
Sellu- ja paperiteollisuudessa yritykset, jotka tuottavat hygieniapaperia ja elintarvikepakkauksia ovat olleet täysyöllistettyjä nousseen kysynnän vuoksi. Muissa teollisuudenhaaroissa, paperin kysyntä on laskenut. Kotitoimisto-työskentelyssä opitut työtavat vauhdittavat yhteiskunnan digitalisoitumista ja painotuotteiden tarve voi vähentyä myös pysyvästi.
Erityisesti kriisi on tietysti osunut palvelu- ja ravintola-aloihin. Ravintoloiden rajoitukset pysyvät toistaiseksi ennallaan, vaikka ravintolat joutuivat sulkemaan ovensa ensimmäisten joukossa maaliskuussa. Alan liiton mukaan joka kolmas alan yrityksistä uhkaa ajautua maksukyvyttömyyteen ilman valtiollisia lisätoimenpiteitä, jos rajoitukset pysyvät ennallaan. Ravintoloiden uudelleenavaamisen aikataulua ei olla toistaiseksi julkistettu, ravintoloiden ulosmyynti ja kotiinkuljetus on sallittu.
Kuten monessa muussakin Euroopan maassa, myös Saksassa kausityöntekijöistä riippuvainen maatalous kärsii rajoituksista. Saksa ottaa, maahantulorajoituksista poiketen, huhti-toukokuun aikana yhteensä 80 000 kausityöläistä (40 000 huhtikuussa, 40 000 toukokuussa) peltotöihin ja sadonkorjuuseen lähinnä Itä-Euroopasta. Työntekijät tulevat Saksaan tuottajajärjestö DBV:n järjestämillä erityislennoilla, työnantajien kustantamina. Työntekijät eivät saa poistua maatiloilta, joilla ovat töissä, kahteen viikkoon: kyseessä on faktisesti karanteeni, jonka aikana voi työskennellä. Pääosin kausityöläiset tulevat Romaniasta, Puolasta ja Bulgariasta. Työvoimapulan helpottamiseksi Saksan maatalousministeriö ja DBV ovat perustaneet myös verkkoalustan, jolla jo kymmeniä tuhansia on ilmoittautunut peltotöihin. Tarvetta olisi kuitenkin yhä noin 30-90 000 sadonkorjuuapulaiselle. Maataloustuottajat painottavat, ettei kiireapu korvaa sesonkityöläisiä, joista moni tulee jo vuosien ajan töihin ja ei kaipaa koulutusta tehtäviin. Lisäksi Itä-Euroopasta saapuneiden sadonkorjuuapulaisten työolot ovat herättäneet keskustelua romanialaisen työntekijän kuoltua koronavirukseen viime viikolla. Vaikka yhdessä huoneessa majoittuvien määrää on rajoitettu, työläiset asuvat yhteismajoituksissa ja näin ollen hygienia- ja etäisyyssäännöistä on liki mahdotonta pitää kiinni.
Digipalvelut ja tuotantoketjut murroksessa; kriisi voi avata myös uusia mahdollisuuksia
Saksa on kasvun hidastumisesta huolimatta yhä Suomen tärkein kauppakumppani. Saksan osuus Suomen viennistä oli tammi-syyskuussa 2019 15,2 prosenttia (Suomen tulli(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)). Suomi vie Saksaan erityisesti kuljetusvälineitä, henkilöautoja ja moottoreita ja teollisuuden koneita. Täten konerakentamisen ja autoteollisuuden sakkaaminen heijastuu negatiivisesti myös Suomen ulkomaankauppaan.
Toisaalta kriisi voi avata uusia mahdollisuuksia digipalveluiden saralla. Saksa on jäänyt jälkeen Euroopan digitalisaatiokehityksessä. Erityisesti e-hallinnon osalta Saksa on EU-maiden häntäpäässä; Saksa sijoittui EU-maiden The Digital Economy and Society Index (DESI)-tutkimuksessa 2019 e-hallinnon osalta vasta kolmanneksi viimeiseksi sijalle 26. Digitalisaation kokonaiskehityksessä Saksan arvioidaan olevan EU-maiden keskikastia. Niin kuin Saksalais-Suomalainen Kauppakamari (Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)muistuttaa, voi koronakriisi kuitenkin odottamattomalla tavalla pakottaa Saksan jo kauan kaipailtuun digiloikkaan. Saksan digitalisaation keskusliitto Bitkom arvioi koronakriisin pakottavan saksalaisyritykset kehittämään uusia digitaalisia toimintamalleja. Vaikka yhdeksän kymmenestä saksalaisyrityksestä näkee digitalisaation positiivisena mahdollisuutena, on Saksa menettänyt vuosien saatossa arvokasta aikaa kehityksessä tietosuojapelkojen vuoksi. Tässä Suomen hyvä maine digitalisaation mallimaana ja luotettavana kumppanina voi osoittautua eduksi. Saksassa erityisesti koulujen digitalisaatiokehitys laahaa perässä, osittain myös lainsäädännöllisten syiden ja osavaltiorakenteen takia. Suomi nähdään PISA-uutisoinnin vuoksi yhä vahvana koulutussektorilla. Sama koskee myös terveydenhuollon digiratkaisuja: Saksassa on Suomen tapaan vanheneva väestö ja kiinnostus terveydenhuollon digiratkaisuja kohtaan on suurempaa kuin koskaan.
Toinen kriisistä avautuva mahdollisuus suomalaisyrityksille voi hyvinkin olla toimitusketjun varmennus lähialueilta. Erityisesti autoteollisuuden tuotantoketjujen katkot ovat osoittaneet alan haavottuvaisuuden kriisitilanteissa. Talousministeri Altmaier on hahmotellut Saksan jälkeistä talouden kuntoutusohjelmaa, jossa alleviivataan Saksan tuotannon omavaraisuutta sekä toimitusketjujen ja työllisyyden vahvistamista EU:n sisämarkkina-alueella. Kriisin jälkeisessä ajassa katseet kääntyvätkin Saksan lähialueisiin, kun tuotantovarmuus halutaan turvata myös jatkossa.
Toimintaehdotuksia politiikalle; liike-elämän ja teollisuuden exit-strategiat
Saksan teollisuusliitto BDI on julkaissut positiopaperin(Linkki toiselle web-sivustolle.), jossa hahmotellaan teollisuus- ja liike-elämän exit-strategiaa. Paperissa on neljä osiota: nyt käynnissä oleva viruksen tukahduttaminen, talouden uudelleenkäynnistäminen, vakauttaminen ja toipuminen. BDI vaatii yrityksille selkeämpää suunnitteluhorisonttia, muuten taloutta uhkaa konkurssiaalto. Tulevaa taantumaa on voitava pehmentää. Valtion aktiivisuus on nyt väistämättä taloudessa korkea, mutta myöhemmin on voitava palata kasvuun yritystoiminnan ja innovaatioiden kautta. Tuotantoketjujen korjaaminen mahdollisimman nopeasti ja eurooppalainen koordinointi ovat avainasemassa.
BDI:n paperissa on merkkejä teollisuuden toiveista sopeuttaa ilmastopolitiikkaa käsillä olevaan tilanteeseen: yhtäältä puhutaan kriisin jälkeisen investointi-ilmapiirin optimoimista ilmastoystävällisille investoinneille, toisaalta peräänkuulutetaan EU:n 2030 ilmastostrategian uudelleentarkastelua kriisin jälkeisen heikentyneen investointipotentiaalin valossa ja talouden jälleenrakennustavoitteiden punnitsemista mm. ilmastotavoitteita vasten sekä infrastruktuurihankkeissa muun muassa ilmastoaspekteihin liittyvien prosessien tarkastelua ja mahdollista helpottamista. BDI:n mukaan päästövähennyksiä tulisi nyt tavoitella kannustimilla raja-arvojen ja kieltojen sijaan.
Teollisuus tarvitsee BDI:n mukaan sekä tukitoimia että liikkumatilaa. Talouden uudelleenkäynnistämisen tärkeimpänä edellytyksenä nähdään tartuntariskin minimointi työpaikoilla ja tehtaissa sekä tehokas testaus ja tartuntaketjujen seuranta. Teollisuudenalojen jakoa systeemirelevantteihin ja ei-systeemirelevantteihin BDI pitää haitallisena ja keinotekoisena. Talouden uudelleenkäynnistämisvaiheessa yritysten likviditeetin tukeminen on tärkeää ja erityistä huomiota tulee kiinnittää pahiten kärsineisiin aloihin. Myös investointikannustimia tarvitaan. Mahdollisiin yritysten valtiollistamistoimiin vakautusrahaston kautta pitää turvautua vain pakon edessä. Vakauttamis- ja toipumisvaiheissa tärkeitä ovat myös EU:n laajuiset toimet kulutuksen vauhdittamiseksi. Koronabondit BDI torjuu.
Hallituksen ja osavaltioiden päätös avata vain alle 800 neliömetrin myymälät on herättänyt kritiikkiä. Vähittäiskaupan liitto HDE vaatii reilua ratkaisua kaikille kaupan aloille ja kritisoi päätöksiä asteittaisesta avaamisesta; etäisyys- ja hygieniasääntöjä voidaan liiton mukaan noudattaa sekä pienissä että suuremmissa myymälöissä. Osavaltioiden erilaisten sääntöjen ”tilkkutäkki” johtaa hämmennykseen; liitto vaatii liittotason ja osavaltioiden parempaa koordinaatiota ja päätösten uudelleenarviointia.
Saksan työministeriö on julkaissut uuden, väliaikaisen työsuojelust(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)andardin(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), jota kaikkien työpaikkojen tulee noudattaa. Standardissa linjataan mm. suojavarusteista, hygieniasta ja etäisyyksistä. Lähitulevaisuudessa Saksan on sopeuduttava uuteen normaaliin ja opittava elämään viruksen kanssa, sillä paluuta vanhaan tuskin nähdään ennen rokotteen valmistumista.