Koronapandemian vaikutus Puolan talouteen ja hallituksen tukipaketit talouselämän tukemiseksi

Koronapandemian vaikutus Puolan talouteen ja hallituksen tukipaketit talouselämän tukemiseksi

Puolan talouden ennakoidaan supistuvan 4%:a tänä vuonna, mutta maan talous näyttäisi selviävän pandemian seurauksista muita EU-maita vähemmin vaurioin. Tämä johtuu mm. Puolan talouden monipuolisesta rakenteesta, omasta valuutasta ja julkisen talouden vahvasta tilanteesta. Hallitus on ilmoittanut noin 80mrd euron suuruisesta tukipaketista maan talouden piristämiseen. Yritykset ovat käynnistäneet toukokuussa liiketoimintojaan hallituksen alettua asteittain purkamaan rajoituksia.

Julkisen talouden näkymät

Euroopan komission julkaiseman talousennusteen mukaan Puolan bruttokansantuote (BKT) supistuu 4,3%:a tänä vuonna. Koronaviruspandemia keskeyttää siten lähes kolmevuosikymmentä kestäneen talouskasvun ajanjakson Puolassa. Komission ennusteen mukaan Puolan talous ei kuitenkaan saisi yhtä kovaa kolhua kuin EU-maat keskimäärin. Tämä johtuu mm. Puolan talouden monipuolisesta rakenteesta, turismisektorin suhteellisesta pienuudesta, omasta valuutasta ja julkisen talouden vahvasta tilanteesta, joka mahdollistaa elvyttämisen.

Yksityinen kulutus ja julkiset investoinnit ovat toimineet aikaisempina vuosina Puolan talouskasvun moottoreina. Pandemia tulee supistamaan erityisesti yksityistä kulutusta. Kuluttajien luottamusta talouteen kuvaava indikaattori BWUK putosi huhtikuussa 40%:a verrattuna edeltävään kuukauteen. Työttömyyden ennakoidaan kasvavan 10%:in vuoden loppuun mennessä, mikä tarkoittaisi noin 1,5 miljoonaa työtöntä koko maassa.

Pandemia saattaa johtaa palkkojen kasvun hidastumiseen. Puolassa yksityissektorin palkat ovat kasvaneet aikaisempina vuosina noin 7%:n vuosivauhdilla johtuen mm. työvoimapulasta. Työntekijöiden irtisanomiset ja osittaiset lomautukset tulevat vaikuttamaan palkkojen kasvun hidastumiseen ainakin hetkellisesti.

Puolan valtiovarainministeriön mukaan julkiset investoinnit pysyvät tänä vuonna suunnitellulla tasolla (4,3% BKT:sta) mutta euromääräisesti investointien määrä vähenee johtuen talouden supistumisesta. Talouden epävarmuus tulee sen sijaan vähentämään yritysten halukkuutta tehdä investointeja.

Puolan julkisen talouden alijäämän ennustetaan kasvavan viime vuoden 0,7%:sta reiluun yhdeksään prosenttiin (9,5%) BKT:sta. Julkisen talouden tilanteeseen vaikuttaa vähentynyt verokertymä ja kasvaneet menot johtuen mm. hallituksen ilmoittamista tukipaketeista. Valtion velkaantumisaste nousee 58%:in BKT:sta vuosien 2020-2021 aikana.  

Puolan hallituksen tukipaketit

Puolan hallitus on pandemian aikana esitellyt säännöllisin väliajoin tukipaketteja, joiden tarkoituksena on ollut tukea yrityksiä, yhteiskuntaa ja vahvistaa rahoitusjärjestelmää pandemian seurauksilta. Hallitus on tähän mennessä julkaissut neljä tukipakettia. Tukipakettien yhteenlaskettu arvo on noin 80mrd euroa.

Tukipaketit sisältävät sankan joukon eri toimenpiteitä ja tukimuotoja, joista esimerkkinä seuraavat:

  • Yritysten rahoitustilannetta on pyritty kohentamaan antamalla valtionapua ja valtiontukemia vähäkorkoisia lainoja. Yritysten ei tarvitse maksaa valtionapua kokonaan takaisin tiettyjen ehtojen täyttyessä (esim. yritys ei irtisano työntekijöitään seuraavan vuoden kuluessa).
  • Työntekijöiden suojeleminen tarjoamalla yrityksille palkkatukea työntekijöiden osa-aikaiselle työllistämiselle.
  • Mikrolainat pienyrityksille aina 1110 EUR saakka.
  • Sosiaaliturvamaksujen vapautus tai osittainen alennus mikro- ja PK-yrityksille maalis-toukokuun osalta.
  • Uuden 7mrd euron suuruisen investointirahaston perustaminen, jolla tuetaan mm. tie- ja raideliikenneverkoston kehittämistä, digitalisaation edistämistä ja energiasektorin muutosta.

Hallituksen mukaan tukipakettien puitteissa on tähän mennessä jaettu yli 8 miljardia euroa yrittäjille. Hakemusten määrä on yli kolme miljoonaa ja kolme miljoonaa työpaikkaa on pelastettu tukipakettien ansiosta. Suosituin tukimuoto on ollut sosiaaliturvamaksujen helpotukset, joita on hakenut 1,5 miljoonaa työnantajaa. 800 000 yrittäjää on hakenut hallituksen mikrolainoja. Kolmanneksi eniten yritykset ovat hakeneet valtiolta palkkatukea työntekijöiden osittaiselle työllistämiselle. Edellä mainittujen lisäksi hallitus on antanut valtionapua ja valtiontakaamia lainoja yli 160 000 yritykselle.

Pandemian vaikutus liiketoiminnalle

Hallitus asetti pandemian alkuvaiheessa huomattavia rajoitustoimia liiketoiminnalle. Esimerkiksi ravintolat suljettiin 14.3. alkaen ja ostoskeskuksessa olevien liikkeiden aukioloa rajoitettiin siten, että vain ruokakaupat, apteekit ja pankit saivat olla avoinna. Hallitus on toukokuun alusta lähtien lähtenyt vapauttamaan rajoitteita asteittain. Lähes kaikista sulkutoimista on tarkoitus luopua 6.6. lähtien mutta rajoituksia jää edelleen voimaan. Esimerkiksi elokuvateattereissa olevien katsojien määrää tullaan rajoittamaan ja kaupoissa asiakkaiden tulee käyttää kasvosuojainta. Kansainvälisen matkustusliikenteen suhteen on edelleen voimassa tiukkoja rajoitteita (ks. lisää matkustusrajoitteista).

Liiketoimintasektoreista pandemia on vaikuttanut pahiten matkailu-, ja palvelusektoriin, mutta myös Puolan taloudelle tärkeään vientiteollisuuteen. Valmistavan teollisuuden tehtaat pysäyttivät tuotantoaan maalis-huhtikuussa, mikä johti huhtikuussa historiallisen alhaisiin tuotantolukuihin. Henkilöajoneuvojen tuotanto supistui huhtikuussa peräti 99%:a edellisvuodesta, jolloin koko maassa tuotettiin vain 400 henkilöautoa. Myös huonekalu-, elektroniikka-, ja konepajateollisuuden tuotanto supistui 30-50% huhtikuussa.

Tehtaat ovat pikkuhiljaa käynnistäneet tuotantojaan huhtikuun lopusta lähtien, joten merkittävin shokki tuotantoteollisuudelle näyttäisi ainakin tällä hetkellä asettuneen maalis-huhtikuulle. Toisaalta monen yrityksen kohdalla alkuvuoden tilauskirjat oli täytetty jo ennen pandemian alkua, joten kysynnän lasku saattaa näyttäytyä viiveellä yritysten tuotannossa vasta tulevien kuukausien kuluessa.

 

Jukka Halkilahti

Lähetystösihteeri

Suomen suurlähetystö, Varsova