Koronan vaikutukset Australian talouteen

Koronan vaikutukset Australian talouteen

Koronavirus on mullistanut maailman vuonna 2020 monella tapaa. Vaikutukset etenkin talouteen ovat olleet ennennäkemättömät. Ripeiden ja kohtuullisen onnistuneiden koronaviruksen vastaisten toimien ja lukuisten talouden tukipakettien vuoksi Australian tilanne on kuitenkin huomattavasti parempi kuin useiden muiden maiden. Maan talouden elpymisen uskotaan myös tapahtuvan suhteellisen nopeasti ja taloudellisten pitkäaikaisvaikutusten olevan verrattain kohtuullisia maailman tilanteen huomioon ottaen. Heinäkuussa Victorian osavaltiossa leviämään lähtenyt korona voi kuitenkin muuttaa tilannetta.

 

Talous ja työttömyys

Vaikka Australiankin talous on tällä hetkellä huonoimmassa jamassa sitten 1930-luvun laman, on maalla taloudellisesti mennyt erinomaisen hyvin jo vuosikymmeniä, joten se on myös hyvin asemoitunut toipumaan koronan aiheuttamista, pidempiaikaisista taloudellisista haasteista. Tähän vaikuttaa olennaisesti myös se, että Australia on (ainakin toistaiseksi) pystynyt pitämään koronan suhteellisen hyvin kurissa tiukoilla toimenpiteillään. Talous on myös pidetty liikkeessä valtavilla tukipaketeilla: jo kevään aikana luvattu tukipaketti oli kokonaisuudessaan 320 miljardia Australian dollaria (AUD), eli 16,4% bruttokansantuotteesta. Lisäksi heinäkuun lopussa pääministeri Scott Morrison ilmoitti joidenkin tukien (mm. JobKeeper-ohjelma työllisyyden tukemiseksi) jatkamisesta jopa maaliskuuhun 2021, jonka arvellaan aiheuttavan kustannuksia valtiolle vielä 3,8 miljardia dollaria.

Maan virallinen työttömyysluku on tällä hetkellä 7,1%, mutta sen uskotaan nousevan tulevien viikkojen ja kuukausien kuluessa, jollei rajoituksia pureta. Valtion budjetista ja taloudesta vastaava ministeri (Treasurer of Australia) Josh Frydenbergin mukaan todellinen luku voi olla kuitenkin jo nyt jopa 13 prosentin luokkaa, kun huomioidaan mm. ne, joilla on osa-aikaisia sopimuksia nollatunnein ja ne, jotka ovat jääneet työmarkkinoilta kokonaan pois. Tuet ovat siis selkeästi tarpeen. 

Australian bruttokansantuotteen (BKT) uskotaan menevän tänä vuonna 6,7 % miinukselle (IMF:n arvio). Koko valtava matkailuala on jäissä, kun maan ulkorajat ja osa maan sisäisistä rajoista on kiinni. Kulutus kärsii kaikesta eniten ja kulutuksen osuus Australian BKT:stä on kokonaiset 57 %. Pahiten korona on iskenyt ravintola- ja yöpymispalveluihin, ja työpaikkojen määrä alalla on laskenut 19.8 prosenttia maaliskuun puolivälistä.

Myös koulutussektori on kärsinyt vahvasti: ulkomaiset opiskelijat ovat Australian neljänneksi suurin ulkomainen tulonlähde, noin 38 miljardia AUD/vuosi (noin 23 miljardia euroa). IMF:n arvio kuluttajahintaindeksille vuodelle 2020 oli 1,4, kun taas kesäkuussa Australian tilastotoimisto (The Australian Bureau of Statistics) ilmoitti luvun laskeneen jo 1,9 prosenttia ja olevan alhaisin 72 vuoteen.

Koronan vaikutukset Australian vientiin ovat olleet kohtuulliset, vaikka pandemia on vaikuttanut eri aloihin eri tavalla. Australian tavaravienti oli huipussaan maaliskuussa 2020 (35,3 miljardia AUD), ja vaikka viennin arvo tippuikin 11,3 % huhtikuussa 31,4 miljardiin, oli se vain prosentin matalampi, kuin vuotta aiemmin (31,8 miljardia huhtikuussa 2019).

Viennin osalta pahiten koronarajoitukset vaikuttivat aloihin sekä tuotteisiin, jotka ovat riippuvaisia kansainvälisestä lentoliikenteestä; esimerkiksi tuoreiden ja pakastettujen merenelävien vienti tippui 6,1 prosenttia maaliskuusta huhtikuuhun. Meriliikenteeseen koronan vaikutukset ovat olleet puolestaan vähäisemmät.

 

Hallinnon toimet kriisin selättämiseksi

Australian hallituksella on lukuisia eri tukipaketteja (mm. Relief and Recovery Fund, COVID-19 Export Capital Facility) pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälisille markkinoille pääsemisen tukemiseksi. Osana tukitoimia Austrade (The Australian Trade and Investment Commission) hallinnoi kansainvälistä rahdin avustusmekanismia (International Freight Assistance Mechanism:ia (IFAM)), jonka avulla on tarkoitus tukea ja ylläpitää kansainvälisiä tuotantoketjuja, huoltovarmuutta ja tuotteiden saatavuutta. Tähän pyritään mm. turvaamalla riittävä määrä kansainvälisiä lentoja. Lisäksi hallitus on toteuttanut väliaikaisia toimenpiteitä esimerkiksi lääkkeiden ja suojavarusteiden hamstraamisen ja hyödyn tavoittelun estämiseksi, sekä niiden maahantuonnin helpottamiseksi (maahantuontitullien poistaminen jne).

Australialla on myös laaja valikoima muita toimia huoltovarmuuden ja arvoketjujen tukemiseksi ja varmistamiseksi, kuten avoimen kaupan tukeminen, digitaaliset kaupan mahdollisuudet ja kaupan helpottaminen vapaakauppasopimuksilla (Free Trade Agreement, FTA) sekä uusien markkinoiden avaaminen. Hallitus neuvottelee jatkuvasti yksityisen sektorin yhteistyökumppanien ja ulkomaisten hallitusten kanssa vientirajoitusten poistamisesta ja/tai niiden helpottamisesta.

Uuden ”Is Australia still the happy country” –tutkimuksen mukaan australialaisilla on vahva luottamus siihen, miten hallitus on hoitanut koronan, sekä miten taloudellista elpymistä hoidetaan ja tullaan jatkossa hoitamaan. Mm. osavaltioiden hallituksiin luottamus on noussut 25 prosentista (2019) jopa 54 prosenttiin nyt toteutetun tutkimuksen mukaan.

 

Maahantulo ja sisärajat

Useat osavaltiot ovat rajoittaneet ulkomailta tulevien matkustajien määrää pakollisten karanteenien varmistamiseksi, lisäksi lentoyhtiöt ovat rajoittaneet matkustajamääriä koneissaan. Mm. Sydneyn lentokenttä ottaa tällä hetkellä (elokuun alku) vastaan vain 350 ulkomailta tulevaa matkustajaa päivässä. Käytännössä nämä ovat Australian kansalaisia (ml. kaksoiskansalaiset) tai pysyvällä oleskeluluvalla maassa oleskelevia, sillä ulkomaalaisille Australian rajat ovat yhä kiinni. Australialaisten on taas puolestaan haettava erityislupaa päästäkseen poistumaan maasta – sääntö, joka koskee jälleen myös kaksoiskansalaisia ja muita pysyvästi maassa asuvia. Joidenkin arvioiden mukaan rajat saattavat pysyä kiinni jopa vuoden loppuun.

Myös maan sisällä on vaihtelevasti ollut rajoja suljettuna. Heinäkuussa Victorian osavaltiossa lisääntyneet tartuntatapaukset ovat käytännössä sulkeneet koko osavaltion, ja aiheuttaneet jonkin verran varotoimenpiteitä myös muissa osavaltioissa ja territorioissa.

 

Australian talous ehkä kompuroi, muttei kaadu

Vaikka pandemian kokonaisvaltaisia vaikutuksia niin maailmanlaajuisesti kuin myös Australian taloudelle on vielä vaikea (jollei mahdoton) arvioida, Australia näyttäisi kuitenkin olevan hyvässä asemassa taloutensa suhteen verrattuna moniin muihin maihin. Ulkorajojen kiinni pitäminen vaikuttanee kauppaan arvioitua vähemmän, koska pandemian vuoksi kauppa on siirtynyt ja siirtyy yhä enemmän verkkoon. Australian suhteen tämä voidaan nähdä positiivisena kehityksenä, sillä maalla on osaamista ja välineitä sähköiseen kaupankäyntiin, ja siinä missä esimerkiksi joillekin Euroopan maille Australia on vaikuttanut kovin kaukaiselta maantieteellisesti, matkustuksen ollessa pysähdyksissä fyysinen etäisyys ei ole enää niin oleellinen, kun kaikki hoituu etänä ja verkossa.

Tiivistetysti voitaneekin ehkä todeta, että Australia tarjoaa jatkossakin oivia mahdollisuuksia (näistä lisää Business Opportunity –osuudessa) suomalaisille yrityksille, eikä maa missään nimessä ole kaatumassa taloudellisesti koronan vuoksi, vaan luultavimmin on yksi parhaista pärjääjistä. Näin ollen ”Australia is still the happy country”, joksi sitä on taloudellisen menestyksensä vuoksi tituleerattu jo vuosikymmeniä.