Koronakriisi koettelee Tanskan taloutta - vaikutukset iskeneet etenkin palvelu- ja kuljetussektoreille

Koronakriisi koettelee Tanskan taloutta - vaikutukset iskeneet etenkin palvelu- ja kuljetussektoreille

Koronapandemian vaikutukset ovat iskeneet voimakkaasti Tanskan talouteen. Valtiovarainministeriön arvion mukaan BKT voi laskea 3-6 % tänä vuonna. Kriisitukia on toukokuun alussa maksettu yrityksille n. 6 mrd. kruunua. Yli 70.000 yritystä on hakenut tukea apupaketeista. Työttömien määrä on kriisin aikana kasvanut lähes 50.000:lla. Talouden elpymisen puolesta puhuvat joustavat työmarkkinat ja vahva hyvinvointivaltio, sekä alhainen valtionvelka. Myös yksityisen kulutuksen kehitys lupaa hyvää talouden kannalta.

Koronapandemian vaikutukset ovat iskeneet voimakkaasti Tanskan talouteen. Valtiovarainministeriön arvion mukaan BKT voi laskea 3-6 % tänä vuonna koronaviruspandemiasta johtuvan kriisin takia. IMF:n tuoreen arvion mukaan Tanskan BKT laskisi 6,5 %. Budjettivaje saattaa olla 5-7 % tänä vuonna. Tanskan talous oli kuitenkin erinomaisessa kunnossa ennen kriisiä; maassa oli korkea työllisyysaste, hyvällä pohjalla oleva julkinen talous, terve rahoitussektori ja yksityistalouksilla sekä yksityisillä yrityksillä yleisesti ottaen hyvä tilanne.    

Tanskan finanssiministeriön huhtikuun lopussa julkistaman analyysin (tanskaksi) mukaan valtio on parhaillaan kriisin ensimmäisessä vaiheessa, jossa tärkeintä on tukea hätää kärsiviä yrityksiä erilaisilla valtion väliaikaisilla tukitoimilla. Seuraavassa vaiheessa alkaa talouden elvyttäminen – pyörät on saatava pyörimään miljardiluokan investoinneilla. Yhteiskunnan avaamisen on tapahduttava oikealla tahdilla ja vastuullisesti. Sama koskee talouden elvyttämistoimia. Hallituksen tavoitteena on julkistaa ilmastosuunnitelma ennen kesälomakauden alkamista. Valtiovarainministeri Nicolai Wammenin mukaan koronakriisin jälkeinen tilanne tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden viisaisiin, pitkällä tähtäimellä tehtäviin ilmastoinvestointeihin.  

Pääministeri Mette Frederiksen totesi vappupuheessaan, että talouden elvytystoimia rakennetaan kolmen periaatteen pohjalta: 1) Oikeudenmukaisuus; pääministeri esittää 30 mrd. kruunun suuruista summaa julkisten vuokra-asuntojen ja asuinalueiden kunnostamiseen ja modernisointiin. 2) Vihreys; toimenpiteiden tulee tukea ilmastotavoitteita. 3) Vastuullisuus; elvyttämistoimien on palveltava työllisyystilanteen paranemista ja uusien työpaikkojen syntymistä.

Poliittiset neuvottelut kriisitoimenpiteiden seuraavista vaiheista eivät ole vielä päässeet käyntiin. Talousasiantuntijoiden kommenteissa korostuu talouden tilannetta ja näkymiä kuvaava epävarmuus. Talousviisaiden ryhmän (De Økonomiske Råd) mukaan elvytyssuunnitelma olisi hyvä jakaa vaiheisiin, joita voidaan tarvittaessa säätää, kun nähdään mihin suuntaan talous lähtee kehittymään. Hallitus asetti 1.5. kolmesta talousprofessorista koostuvan työryhmän tekemään laskelmia toisen vaiheen exit-toimien talousvaikutuksista. Asiantuntijoiden on lisäksi määrä esitellä vaihtoehtoisia rajoituksia ja näiden talousvaikutuksia. Julkisuudessa on jo pidempään peräänkuulutettu riippumatonta talousasiantuntemusta hallituksen päätösten pohjaksi, viitaten sekä Norjan että Suomen talousasiantuntijaryhmiin.

Valtiovarainministeriön mukaan talouden elpymisen puolesta puhuvat Tanskan joustavat työmarkkinat ja vahva hyvinvointivaltio. Tanskan vahvan valtiontalouden arvioidaan kestävän voimakkaatkin tukitoimet. Lähtökohtana on ollut, että mikäli nyt ei tehdä laajoja tukitoimia, kustannukset tulevat olemaan vielä korkeammat pitkällä tähtäimellä. Tanskan valtiontalouden alijäämäraja (-,05 % BKT:sta, ja poikkeustilanteessa -1 %) ei ole uhattuna. Elpymisen yksi mahdollistaja on myös Tanskan yhteiskunnan ja elinkeinoelämän pitkälle edennyt digitalisaatio. Kriisi on tuonut mukanaan myös osin odottamattomia seurauksia. Esimerkiksi rakennussektorilla on analyysi-instituutti Molion mukaan otettu käyttöön uusia digitaalisia työtapoja kriisin vauhdittamana.

Tanskan valtionvelka on hyvin matalla tasolla, alle 20%, eli valtiolla on varaa ottaa velkaa. Valtiovarainministeri Wammenin mukaan Tanskan talouden pohja on hyvin vahva ja Tanskalla on ”taloudelliset lihakset” tehdä tarvittavat päätökset tukitoimien osalta. Hallitus ottaa ylimääräistä lainaa 50 mrd. DKK (6,6 mrd. EUR) vuonna 2020 rahoittaakseen tuet. Tanskan keskuspankki laskee valtionobligaatioita liikenteeseen n. 17 mrd. euron arvosta aiemmin suunnitellun n. 10 mrd. arvosta.

Elinkeinoelämältä ja talousasiantuntijoita on tullut uusia avauksia talouden tukitoimista. Kotimainen kulutus pitää saada käyntiin ja siksi sekä EK:ta vastaava Dansk Industri että keskuskauppakamari Dansk Erhverv ehdottavat lomalain muutoksen vuoksi jäädytettyjen lomarahojen ulosmaksua. Talousviisaiden ryhmä katsoo, että pienituloisille tulisi ohjata lisää käyttövaroja, esimerkiksi sähkön hintaa alentamalla.

Konkurssien määrä lisääntynyt, tukia maksettu tähän mennessä 6 mrd. kruunua

Yli 70.000 tanskalaisyritystä on tähän mennessä hakenut tukia valtion apupaketeista, tanskaksi (ks. myös edustuston raportti PC0RMZ05-15). Tukia on ollut mahdollista hakea mm. peruuntuneista tapahtumista aiheutuneisiin kuluihin, lomautettujen työntekijöiden palkkakompensaatioon, freelancereiden ja yksityisyrittäjien tukipaketit sekä kiinteitä kuluja kattavat tuet. Yli 25.000 yritystä on hakenut tukea noin 150.000 työntekijän palkkojen kattamisen. Tukea on toukokuun alussa maksettu yhteensä noin 6 mrd. DKK ja sitä voi hakea 8.7 asti. Hallituksen uusin tukitoimenpide mahdollistaa Pk-yrityksille uuden korottoman lainajärjestelyn ALV-palautusten pohjalta. Tämän arvioidaan parantavan yritysten likviditeettiä yht. 35 mrd. DKK. Tanska on painottanut, että kyseessä ovat väliaikaiset toimet. Kriisijakson jälkeen talouden pyörät, ml. yksityinen kulutus, on saatava toimimaan normaalisti mahdollisimman nopeasti.

Kriisin vaikutukset ovat näkyneet muun muassa konkurssien määrän lisääntymisenä ja yritysten tulosten rajuna heikentymisenä. Tanskan Pk-yritysten keskusjärjestö SMV Danmark arvioi huhtikuun lopussa, että monet yritykset ovat ”päivien päässä” konkurssista. Vaikka monille yrityksille on jo ehditty maksaa palkkakompensaatiota valtion kassasta, on vain noin 2-3 % järjestön jäsenyrityksistä ehtinyt saada korvauksia tulonmenetyksestä tai tukea kiinteiden kustannusten kattamiseen.

Vuonna 1886 perustettu kirjakauppaketju Arnold Busck ilmoitti 27.4 konkurssistaan. Ketjun 29 kirjakauppaa eri puolilla Tanskaa sulkivat ovensa huhtikuun lopussa ja yli 400 työntekijää irtisanottiin. Yritys oli hakenut tukea valtion apupaketeista, mutta hakemusten käsittelyajat ovat olleet odotettua pidempiä. Haetut tuet eivät ennättäneet likviditeettiongelmista kärsivän ketjun pelastajaksi.

Elinkeinoelämän eri sektorit ovat selvinneet kriisistä vaihtelevasti. Pääkaupunkiseudun palvelusektoriin on iskenyt kovaa turismin romahdus ja alan suurimman työnantajan, eli Kastrupin lentokentän hiljentyminen lähes kokonaan. Kastrupin lentokenttä investoi ennen kriisiä noin 2 mrd. DKK vuodessa lentokentän kehittämiseen. Kehitysprojektit on nyt laitettu jäihin. Lentokenttä on lomauttanut 2200 yhteensä 2600 työntekijästään. Uusien työttömien määrä lentokentän ”kotikunnassa” Tårnbyssa on kasvanut yli 50 %:lla kun vastaava luku Tanskan muissa kunnissa on ollut keskimäärin 35 %. Lentokentällä toimii normaalitilanteessa yhteensä noin 1000 yritystä ja lentoyhtiötä, joiden palkkalistoilla on ollut noin 22.000 työntekijää. Näistä vain tuhat työntekijää on edelleen töissä. Loput on joko irtisanottu, tai lähetetty kotiin hallituksen apupakettien tuella.

Kastrupin lentokenttä on suurin yksittäinen valtion kriisitukien saaja (114,3 milj. DKK). Seuraavaksi suurimmat tukisummat on maksettu vaatealan yritys Bestsellerille (60,6 milj. DKK), lentoyhtiöille aterioita toimittavalle Gate Gourmet-yritykselle (42,1 milj. DKK), teknologiayritys Danfossille (35,4 milj. DKK) ja lentokenttäpalveluita tarjoavalle Aviator Airport Services-yritykselle (30,2 milj. DKK). Lentoyhtiö SAS:lle annettiin 17.3. erillinen 1 mrd. DKK takuu, yhteistyössä Ruotsin hallituksen kanssa. Tanskalla on tarvittaessa valmius lisätoimiin SAS:n tukemiseksi.

Pankkisektorin tilanne on rahoitusalan keskusjärjestö Finans Danmarkin mukaan melko hyvä. Tanskalaispankit ovat kerryttäneet suuria pääomia, jotka toimivat puskurina kriisitilanteessa. Pankkien yhteenlaskettu pääoma oli noin 400 mrd. kruunua 2019 lopussa. Alhainen korkotaso ja lainojen laskeva kysyntä vaikuttavat pankkien tuloksiin jo viime vuonna. Järjestö odottaa, että rahoitussektorin liikevoitot tulevat pienenemään. Indikaatiota tästä on jo saatu. Danske Bankin tulos ennen veroja romahti alkuvuonna. Pankin tulos ennen veroja vajosi tappiolliseksi 1663 milj. DKK tammi-maaliskuussa. Vielä vuosi sitten vastaavaan aikaan se oli 4012 milj. DKK voitollinen. Danske Bank arvioi, että sen luottotappiot ovat tänä vuonna huomattavasti suuremmat kuin viime vuonna koronaviruspandemian vuoksi. Pohjoismaiden suurimman pankin Nordean liikevoitto laski tammi–maaliskuussa 599 miljoonaan euroon edellisvuoden vertailukauden 621 miljoonasta eurosta.

Tanskan pörssiluvut ovat nyt huhtikuun lopussa näyttäneet myönteisiltä suhteessa kriisin alkuvaiheeseen. Osakemarkkinat ovat palautuneet lähes vuoden alun lukuja vastaaviin lukemiin (OMX Copenhagen 25-indeksi).

Esimerkki kriisistä tähän mennessä ilman naarmuja selvinneestä tanskalaisesta suuryrityksestä on merituulivoimagigantti Ørsted. Yritys on onnistunut säilyttämään normaalin tuotantotason vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja teki vahvan tuloksen (3,3 mrd. DKK vuoden tammi-maaliskuussa). Yritys ei ole korjannut tulosennustettaan tälle vuodelle. Ørstedin mukaan tuotanto ei ole uhattuna nykytilanteessa. Jos riskejä etsitään, on niitä mahdollisesti näkyvissä pidemmällä tähtäimellä käynnissä olevissa tuulivoimarakennusprojekteissa Isossa-Britanniassa, Hollannissa ja Taiwanissa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Ørsted pysyisi aikataulussa näiden projektien suhteen.

Elintarvike- ja maataloussektori on kokonaisuudessaan selvinnyt tähän mennessä hyvin kriisissä moniin muihin aloihin verrattuna. Haasteena on tällä hetkellä maataloussektorilla tarvittavan ulkomaisen kausityövoiman saatavuus, johon pyritään löytämään ratkaisuja monen muun Euroopan maan lisäksi myös Tanskassa. Tanskan maataloussektorilla on töissä 186.000 henkilöä, ja alan vuosittainen vienti on noin 162 mrd. DKK.

Tanskan elintarvikesektorin jättiläinen, teurastamoyritys Danish Crown on koronapandemiankin aikanakin laajentanut toimintaansa. Yritys on alkuvuonna palkannut yli 300 uutta työntekijää ja lisätyövoimaa haetaan koko ajan. Kysyntää yrityksen sianlihatuotteille on etenkin Japanin markkinoilla. Danish Crown myi noin 3 mrd. kruunun arvosta Japaniin viime vuonna.

Tanskan mittava sianlihantuotanto ei tähän mennessä ole juurikaan kärsinyt kriisistä. Teurastamoiden ja sikaloiden toiminta on jatkunut kuten normaalisti. Tuotantoketjut ovat toimineet, rehua on ollut saatavilla ja eläinten kuljetukset ovat jatkuneet häiriöittä. Tuotteiden kysyntä on niin ikään ollut noususuuntaista. Ensimmäiset merkit tulevaisuudessa häämöttävistä vaikeuksista ovat kuitenkin nyt ilmassa. Kriisin vaikutukset globaaleilla markkinoilla ovat jo johtaneet sianlihan markkinahintojen alenemiseen. Alan uhkakuvina ovat kansainvälinen kysynnän lasku ja tuotantoketjujen häiriintyminen, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa teurastamoita on paikoitellen jouduttu sulkemaan tartuntavaaran takia.

Liikevaihdoltaan Tanskan suurimmat yritykset, laivanvarustamo A.P. Møller – Mærsk ja lääkealan Novo Nordisk, ovat selvinneet kriisistä toistaiseksi hyvin. Viimeksi mainittu on maksanut toimittajille ja alihankkijoille etuajassa erääntyviä maksuja tukeakseen likviditeettiongelmista kärsiviä pienempiä yrityksiä. Yritys on myös lahjoittanut ilmaista insuliinia Yhdysvalloissa sairasvakuutuksensa irtisanomisten takia menettäneille. Novo Nordisk julkaisee alkuvuoden tuloksensa 6. toukokuuta. Mærsk taas jakoi maaliskuun lopussa miljardeja osakkailleen ja laajentaa toimintaansa kriisistä huolimatta. Yhtiö toteaa ”pitävänsä globaalin talouden pyöriä pyörimässä”.

Yksityisen kulutuksen kehitys lupaa hyvää poikkeustilanteesta huolimatta

Yksityinen kulutus on Danske Bankin maksukortilla ja Mobile Paylla tehtyjä yksityisiä ostoja koskevien tilastotietojen mukaan noin 5 % alhaisempi kuin viime vuonna samaan aikaan (pl. ruokaostokset). Vähittäiskaupan myynti laski 2 % maaliskuussa edelliseen kuuhun verrattuna. Kyseessä on suurin lasku koko 2000-luvulla. Edes finanssikriisin aikaan 2008-2009 vähittäiskauppa ei laskenut enemmän kuin 1,4 % yhdessä kuukaudessa.

Kriisi on vaikuttanut erityisesti vaatekauppaan. Kivijalkaliikkeissä tehtävä vaatteiden ja kenkien myynti supistui 26,7 % maaliskuussa. Myynti on romahduksen jälkeen huhtikuussa palannut lähes normaalia vastaavalle tasolle. Tanskalaisten tekemät nettiostokset ovat kriisin aikana lisääntyneet; internetkauppa kasvoi 20 % maaliskuussa edellisvuoden maaliskuuhun verrattuna.

Ravintolapalveluiden kohdalla pudotus on ollut huomattava: tanskalaiset käyttävät tällä hetkellä 60-70 % edellisvuotta vähemmän ravintolapalveluihin. Ruoan noutomyynti korvaa osan sektorin menetetyistä tuloista. Elintarvikkeiden, elektroniikan, rakennusmateriaalien ja apteekkituotteiden kulutus on koronaepidemian aikana ollut normaalia korkeammalla tasolla. Tanskalaisten ruokakauppojen myynti oli pääsiäisenä 25 % edellisvuotta korkeampi.

Tanskan exit-strategian ensimmäisessä aallossa viikolla 17 avautuivat mm. kampaamo- ja fysioterapeuttipalvelut, joita kuluttajat ovat heti avautumisen ryhtyneet käyttämään. Tämä lupaa Danske Bankin mukaan hyvää talouden kannalta, sillä kuluttajilla vaikuttaa olevan intoa rahan käyttämiseen edelleen jatkuvasta poikkeustilanteesta huolimatta.

Elinkeinoelämän luottamus laski kriisin ensimmäisen kuukauden aikana alhaisemmalle tasolle kuin koskaan aiemmin vuonna 1985 aloitetussa mittaushistoriassa, ml. finanssikriisi. Danske Bankin pääekonomi Las Olsen toteaa, että kyseessä ovat erittäin synkät luvut, jotka eivät edes välttämättä kerro miten vaikeasta tilanteesta todella on kysymys. Ratkaisevaa on, miten nopealla tahdilla yhteiskunta voidaan taas avata, niin Tanskassa kuin muuallakin. Jokainen poikkeustilassa menevä päivä tarkoittaa noin miljardia kruunua menetetyssä BKT:ssä.

Tanskan asuntomarkkinoihin koronapandemialla ei tähän mennessä ole ollut merkittäviä vaikutuksia. Kuluvasta vuoden asuntokaupasta odotetaan keskimääräistä edeltäviin vuosiin verrattuna. Tanskan asuntomarkkinoilla ei ole ollut hintakuplaa, joka nyt olisi vaarassa puhjeta. Ennätysalhainen korkotaso palvelee asunnonomistajia ja ostajia kriisitilanteessa. Tanskan finanssialan keskusliitto Finans Danmarkin arvion mukaan hyvin pieni osa asunnonomistajista on vaarassa joutua vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin. Kriisin pitkittyessä yli vuoden mittaiseksi noin 12.000 asunnonomistajalla olisi liiton mukaan vaikeuksia maksaa asuntolainojensa lyhennyksiä.

Uusien työttömien määrä vakiintunut normaalitilannetta vastaavalle tasolle

Työttömien määrä on kirjoittamishetkellä Tanskassa noin 184.000 (luku sisältää sekä tukipakettien avulla lomautetut että irtisanotut). Työttömien määrä on kasvanut koronakriisin aikana noin 49.000:lla henkilöllä. Tyypillinen koronaepidemian aikana työttömäksi joutunut on 30-49-vuotias peruskoulutuksen suorittanut mies, joka on ollut töissä hotelli- ja ravintola-alalla pääkaupunkiseudulla (uusista työttömistä miehiä 55,4 %). Työttömien määrä on kriisin alkuvaiheessa tapahtuneen piikin jälkeen vakiintunut ns. normaalitilannetta vastaavalle tasolle. Seuraavan työttömyyspiikin arvioidaan tulevan touko- tai kesäkuun alussa, kun pidemmällä irtisanomisajalla irtisanonut ilmoittautuvat työttömyyskassoihin ja vaikutus alkaa näkyä tilastoissa.

Työttömäksi joutuminen on kurittanut erityisesti ulkomaalaisia, Tanskassa työskenteleviä hotelli- ja ravintolatyöntekijöitä. Tarkkoja lukuja ei ole vielä saatavilla, mutta pahimmin hotelli- ja ravintola-alan työvoimasta noin kolmasosa on ulkomaalaisia. Sama koskee myös siivousalaa. Kuljetusalalla ulkomaalaisen työvoiman osuus on 15,5 %. Keskuskauppakamari Dansk Erhvervn arvion mukaan jopa neljä kymmenestä uudesta työpaikasta tuli täytetyksi ulkomaalaisella työvoimalla ennen koronakriisiä.

Työllisyystilanteen kehittymisestä pidemmällä aikavälillä ei ole tähän mennessä esitetty arvioita. Tanskassa oli ennen kriisiä lähes täystyöllisyys – työttömyys oli helmikuussa 3,7 %. Työttömyys kasvoi helmikuusta huhtikuun loppuun 0,4 prosenttiyksiköllä, 4,1 %:iin. Työttömyystilastoja tarkasteltaessa on huomioitava, että Tanska ei tilastoi valtion palkkatukea saavia työttömiksi. Työttömyyden kasvu koronakriisin aikana on ollut nopeampaa kuin 2008 finanssikriisin jälkeen.   

Tanskan kansallispankin pääjohtaja Lars Rohde arvioi, että hallituksen apupaketit ja muut kriisitoimenpiteet ovat ehkäisseet irtisanomisten ja työttömien määrän ”räjähdysmäistä” kasvua, jollaiselle ei Rohden mukaan olisi ollut vastinetta Tanskan historiassa. Ilman tukitoimia olisimme voineet päätyä samalle tasolle kuin Norjassa, jossa yli 300.000 on menettänyt työnsä, Rohde toteaa.

Koronakriisin vaikutukset näkyvät selvimmin liikennöintisektorilla sekä hotelli- ja ravintola-alalla. Liikennöintisektorille on tullut 83 % enemmän työttömiä 8.3 jälkeen, hotelli- ja ravintola-alalla luku on 73 %.

 

Teksti: Veera Weisdorf