Koronaepidemia kurittaa Nepalin taloutta

Koronaepidemia kurittaa Nepalin taloutta

Koronaepidemia on kurittanut Nepalin taloutta kovalla kädellä vuoden 2020 aikana ja negatiiviset vaikutukset jatkuvat Maailmanpankin ennusteen mukaan vakavina myös vuonna 2021. Maailmanpankki arvioi Nepalin talouden kasvavan vain 0,2 % tänä vuonna kun kolmena edellisenä vuonna kasvu on ollut 7-8%:n luokkaa. Maan velkaantumisen kasvu jatkuu maltillisena. Ulkomailla työskentelevien nepalilaisten lähettämien rahalähetyksien (remittances) taso on myös laskussa. Viime vuonna niiden osuus BKT:sta oli lähes kolmannes. Noin 800 000 siirtotyöläistä on joutunut palaamaan kotiin. Turismi on yksi eniten kärsineistä sektoreista, kun turisteja ei ole päässyt maahan sitten maaliskuun lopun. Vaikutukset työllisyyteen ovat tuntuvat. Köyhyyden vähentämisessä otetaan takapakkia. Nepal on asettanut tavoitteeksi siirtyä pois maailman vähiten kehittyneiden maiden kategoriasta vuonna 2022. Vielä ei voida sanoa, onko aikatauluja tarkasteltava uudelleen koronaepidemian vaikutusten vuoksi.

Koronaepidemia on kurittanut Nepalin 30 miljoonan asukkaan taloutta kovalla kädellä vuoden 2020 aikana. Noin 200 000 ihmistä on testattu positiivisiksi epidemian alusta lähtien ja tapausten määrä on edelleen kasvussa. Epidemian negatiiviset vaikutukset jatkuvat Maailmanpankin ennusteen mukaan vakavina myös vuonna 2021. Tuoreimman ennusteensa mukaan (lokakuu) Maailmanpankki arvioi Nepalin talouden kasvavan vain 0,2 % tänä vuonna kun kolmena edellisenä vuonna kasvu on ollut 7-8%:n luokkaa. Talouskasvu jatkuu ennusteen mukaan hitaana (0,6%) myös ensi vuonna. Inflaation ennustetaan tänä vuonna olevan viime vuosia hieman korkeammalla tasolla, n. 6,2%, johtuen erityisesti ruoan hinnan noususta. Myös tuontitavarat ovat kallistuneet. Nepalin fiskaalivuoden 2020/2021 budjetti on tehty 8,5 %:n kasvuodotuksin. Ymmärrettävästi tilanne aiheuttaa vaikeuksia maan hallinnolle ja julkiselle taloudelle. Julkisten investointien taso pysynee matalana. Toisaalta Nepalin hallinnon kyky käyttää budjettivaroja on heikko ja jopa 40% investointivaroista on jäänyt käyttämättä. Julkisen sektorin alijäämän ennustetaan kuitenkin olevan koronasta huolimatta varsin maltillinen (-3,2%) vuonna 2020, mutta kaksinkertaistuvan vuonna 2021.

Taloustilanteen heikkenemisellä on suora vaikutus työllisyyteen. Nepalin työministeriö arvioi, että koronaepidemian vuoksi työttömäksi oli joutunut 610 000 ihmistä. Luku on todennäköisesti suurempi, koska iso osa työvoimasta on epävirallisella sektorilla (päivätyöläisinä, mikroyrittäjinä, jne.) ja pitkälti tilastoinnin ulkopuolella. ILO:n mukaan epävirallisella sektorilla työskentelevien osuus Nepalissa on yli 70 prosenttia, naisten osalta yli 90 prosenttia.  Myös Nepaliin ulkomailta palanneille n. 800 000 siirtotyöläiselle pitäisi löytää töitä. Nepalille tärkeä turismisektori on kärsinyt erityisen pahoin, kun ulkomaisten turistien määrä on romahtanut. Maahan ei ole päässyt turistina sitten maaliskuun lopun jälkeen. Matkailu työllistää Nepalissa yli miljoona ihmistä ja monilla vaellusturismin kohdealueilla paikallistalous on hyvin pitkälle riippuvainen ulkomaisista turisteista.

Nepalin taloudelle siirtotyöläisten lähettämät rahalähetykset (remittances) ovat erittäin tärkeitä. Viime vuonna virallisesti tilastoitujen rahalähetysten osuus BKT:sta oli noin kolmannes. Miljoonat nepalilaiset työskentelevät Intiassa, Lähi-Idän maissa, Malesiassa, Etelä-Koreassa jne. Työtilaisuudet ulkomailla ovat vähentyneet koronan takia. Maailmanpankin arvion mukaan rahalähetysten määrä on vuoden 2020 seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana vähentynyt n. 13% edellisvuoteen verrattuna. Koronatilanteen pitkittyminen vähentänee rahalähetyksiä entisestään.

Nepalin velkatilanne on varsin hyvin hallinnassa. Maan julkisen sektorin velka on tänä vuonna n. 38,3% BKT:stä. Ja ensi vuodellekin ennustetaan vain maltillista kasvua (43,6%). Lisäksi julkisen sektorin velasta merkittävä osa on kotimaisista lähteistä. Yksityisen sektorin lainanotto puoliintui maalis-toukokuun aikana, mikä kuvaa hyvin taloudellisen toimeliaisuuden jyrkkää pudotusta koronan vuoksi. Yrityksille on suunnattu joitain tukitoimia, mutta niiden taso on tarpeisiin nähden vaatimaton.  

Koronaepidemia ja sen rajoittamiseksi asetetut toimet (lockdown, jne.) ovat leikanneet Nepalin tuontia ajoittain (erityisesti lockdownin aikaan) jopa puolella kuluvan vuoden aikana. Tällä on puolestaan ollut vaihtotasetta ja valuuttavarantoa parantava vaikutus. Kuitenkin tulleista ja muista tuontiin liittyvistä maksuista valtiolle tuleva tulokertymä on vastaavassa suhteessa pudonnut.

Vuonna 2006 päättyneen sisällissodan jälkeen Nepal on ottanut merkittäviä askeleita köyhyyden vähentymisessä. Tätä on avittanut melko tasainen talouskasvu, vaikkakin vuoden 2015 maanjäristyksen aikaan otettiinkin takapakkia. Koronaepidemian taloudelliset vaikutukset tuntuvat selvimmin köyhimpien keskuudessa, kun työtilaisuudet ovat vähentyneet ja sosiaaliset turvaverkot ovat ohuita. Valtio ja kunnat ovat käynnistäneet tukiohjelmia mutta ne ovat riittämättömiä tarpeisiin nähden. Samoin terveydenhuollon kapasiteetti on äärirajoillaan. Rajoitustoimet ovat syventäneet entisestään myös oppimisen haasteita. Koulut ja muut oppilaitokset ovat olleet suljettuina jo puoli vuotta ja etäopetus saavuttaa vain harvat. ”Oppimisvajeen” vaikutukset voivat ulottua pitkälle tulevaisuuteen. Nepal on asettanut tavoitteeksi siirtyä pois maailman vähiten kehittyneiden maiden kategoriasta vuonna 2022 (+ mahdolliset siirtymäajat). YK onkin pyytänyt Nepalilta selvitystä koronaepidemian vaikutuksesta graduoitumistavoitteeseen. Vielä ei voida sanoa, onko aikatauluja tarkasteltava uudelleen koronaepidemian vaikutusten vuoksi.

 

Pertti Anttinen, Suomen suurlähettiläs, Nepal