Korea piti G20-huippukokousta onnistuneena
G20-troikan jäsenenä Etelä-Korealla oli tilaisuus vaikuttaa Lontoon huippukokouksen agendaan ja muihin valmisteluihin. Maa oli tyytyväinen, että talouskriisin keinoina esillä ovat vapaakaupan turvaaminen sekä rahoitusvalvonnan uudistamisen ja makrotaloudellisen koordinaation tasapainon varmistaminen.
Etelä-Korean näkökulmasta Lontoon huhtikuinen huippukokous oli erittäin menestyksellinen. Se tarjosi tasapainotetut ja konkreettiset puitteet oikeansuuntaisiin ratkaisuihin kansainvälisessä rahoituksessa, kaupassa ja kehityskysymyksissä. G20 on merkittävä laajapohjainen täydennys G8-kokousperinteeseen, ja nyt on kriisin hetkillä nähty sen käyttökelpoisuus ja vaikutusvalta.
G20 mahdollistaa myös Etelä-Korealle tärkeän kehitysmaiden kuulemisen. Lontoon huippukokouksessa YK:n (korealainen) pääsihteeri oli korealaisarvioiden mukaan tärkeä silta teollisuus- ja kehitysmaiden välillä.
G20-troikan jäsenenä oli Etelä-Korealla tilaisuus vaikuttaa Lontoon huippukokouksen agendaan ja muihin valmisteluihin, ja se on tyytyväinen itselleen tärkeiden ja kriisin ratkaisemisessa välttämättömien keinojen selkeästä heijastumisesta loppuasiakirjassa. Erityisesti vapaakaupan turvaaminen sekä finanssiregulaation uudistamisen ja makrotaloudellisen koordinaation tasapainon varmistaminen ovat sille keskeisen tärkeitä.
Etelä-Korea lisäämässä kehitysyhteistyötään
Etelä-Korea tunnistaa poliittisessa keskustelussa kansainvälisen kaupan merkityksen kasvun ja elpymisen moottorina. Näin kaupan ja investointien esteistä pidättyminen oli sille selvä tavoite. Korea tuki tärkeitä kansainvälisten rahoituslaitosten ja kehitysrahoituslaitosten ratkaisuja. Sillä on hyvin määrätietoiset kehitysyhteistyön laajentamissuunnitelmat sekä ODA-rahoituksen kasvattamisen linjaukset.
IMF-rahoituksen kasvu kehittyville talouksille sekä kaupan rahoitus (trade finance) vastaavat Etelä-Korean tavoitteita. Maa arvostaa trade finance-järjestelyjä kehitysmaiden ja nousevien talouksien tukena. Ongelmaluottojen ja tappiollisten omaisuuksien (impaired assets) kohtelun kriteerien määrittelyssä Korea on tehnyt runsaasti esityksiä ja linjauksia, jotka ovat pitkälti kokemuspohjaisia vuoden 1997 Aasian kriisiin aikana saatuja oppeja.