Kohti Pekingin talviolympialaisia 2022 - Kiinan visiot ovat suuria, mutta toteutukseen on vielä matkaa

Talviurheilubuumi räjähti kiinalaiseen tapaan käyntiin, kun Pekingille myönnettiin kisaisännyys talviolympialaisille 2022. Kiinan johto asetti näyttävät tavoitteet, mutta konkreettisuus tulee hieman maltillisemmin perässä. Suomen ja Kiinan välinen vierailuvaihto jatkuu kevään 2018 aikana, ja Suomen ja Kiinan talviurheiluteemavuosi 2019 asettuu myös hyvin tähän jatkumoon. Talviurheilu on yksi Team Finland -verkoston painopisteistä vuodelle 2018, ja TF Kiina -verkosto panostaa siihen tiiviissä yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa.

Isossa mittakaavassa Kiina on vielä pieni peluri talviurheilussa

Talviurheilua ajateltaessa Itä-Aasian maat Etelä-Korea, juuri päättyneiden olympialaisten isäntämaa, ja Kiina, seuraavien talvikisojen järjestäjä, eivät välttämättä tule ensimmäisinä mieleen. Yleisön kiinnostuksen tason perusteella voi myös päätellä, että talviurheilu on niissä vielä laajasti ottaen lapsen kengissä. Kiina on loistanut poissaolollaan talviurheilulajeissa muutamaa lajia lukuunottamatta, joten ihmetys oli melkoinen, kun Peking voitti kilpailun olympiaisännyydestä. Etelä-Korean kisojen päätyttyä katseet ovat nyt kääntyneet kohti Pekingiä ja Kiinaa, mutta olympialaisten toteuttamiseen on vielä pitkä matka.

Peking tulee olemaan ensimmäisenä kaupunki, joka on toiminut olympiaisäntänä sekä kesä- että talviolympialaisissa. Kesäolympialaiset vuonna 2008 olivat Kiinalle suuri näytön paikka, ja samanlaiset paineet kohdistuvat vuoden 2022 talvikisoihin. Kiinan osaaminen talviurheilun osalta ei tosin ole kehittynyt niin pitkälle kuin paikallisesti nähtävä innostus antaa ymmärtää.

Olympialaiset aiheuttavat painetta niin Kiinan pärjäämiseen kisoissa kuin siihen, että yleisö saadaan kiinnostumaan merkittävästi kansallisesta ponnistuksesta, jonka kansainvälinen näkyvyys on taattua. Jos kiinalaiset innostuvat sankoin joukoin talviurheilusta, se tulee tuottamaan mahdollisuuksia enenevissä määrin myös esimerkiksi talviurheilumatkailulle.

Kiina on asettanut tavoitteen houkutella vuosittain 300 miljoonaa ihmistä talviurheilun pariin. Tavoite on määritelty niin, että kyseinen määrä kansalaisia kokeilee talviurheilua vähintään kerran vuodessa. Oleellisessa asemassa Kiinan talviurheilumarkkinoiden kehittämisessä on maan sisäisen kulutuksen lisääminen. Siten talviurheilun kehittämisessä avainasemassa on maan sisäisen matkustamisen lisääminen, mikä näkyy esimerkiksi voimakkaana talviurheilupaikkarakentamisena. Varsinkin kulutustuotteiden osalta on kuitenkin vielä pitkä matka siihen, että kiinalainen kuluttaja päätyy ostamaan itselleen laskettelu- tai maastohiihtosukset tai esimerkiksi käyttämään luisteluvoiteita.

Jo kuluvalla talvikaudella Pekingissä ja sen lähistöllä on entistä enemmän suorituspaikkoja. Kiinalla on tavoitteena rakentaa 3 000 uutta jäähallia ja 800 uutta hiihtokeskusta sekä perustaa uusi jääkiekkoliiga. Tavoitteena on luoda vuoteen 2025 mennessä 160 miljardin (USD) suuruinen teollisuuden ala (huom. raportissa esitettyihin lukuihin kannattaa suhtautua referenssinomaisesti).  Tähän tarvitaan ulkomaista osaamista, ja Kiina houkutteleekin ulkomaalaisia firmoja tekemään merkittäviä investointeja Kiinaan.

Valtaosa Kiinan hiihtokeskuksista on keskittynyt Pekingin ympäristöön, Hebeihin (jonka alueella toinen kisojen suorituspaikka Zhangjiakou sijaitsee), Shanxiin, Shangdongiin ja Koillis-Kiinaan Heilongjianin, Jilinin ja Liaoningin maakuntiin. Kun suorituspaikat lisääntyvät, laskettelukin Kiinan keskiluokan keskuudessa lisääntyy.

Vaikka suorituspaikkojen lukumäärä on lisääntynyt, väestön kokoon suhteutettuna niiden määrä on edelleen pieni. China Ski Industry White Boon 2017 Annual Report -raportin mukaan Kiinassa oli 703 hiihtokeskusta, mikä on 50 edellisvuotta enemmän. 800 uuden keskuksen tavoitteeseen on vielä matkaa, ja tämäkin luo mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle.

Kävijämäärä vuonna 2017 näissä keskuksissa oli samaisen raportin mukaan 17,5 miljoonaa. Hiihtäjiä oli kaiken kaikkiaan 12,1 miljoonaa, eli vähemmän kuin yksi prosentti Kiinan väestöstä. Suuri osa kävijöistä käy laskemassa päiväseltään, ja vain pieni osa viipyy kolmea päivää pidempään. Lajin pariin palaajien osuus on kuitenkin kasvussa. Pienin askelin kertakokeilusta syntyy harrastus, mutta kuluttajien kiinnostuksen herättäminen on haasteellista. Harrastukseen vaaditaan suorituspaikkoja, osaamista ja tottumusta lajeihin. Esimerkiksi koulut olisivat hyvä väylä tehdä lajeja tunnetummiksi.

Korkean tason vierailut tukevat yhteistyötä

Kiinan olympiakomitean puheenjohtaja, entinen urheiluministeri Liu Peng vieraili Suomessa keväällä 2016, mikä lisäsi maidemme välistä vuoropuhelua talviurheilun saralla. Liun Suomen vierailun jälkeen aktiivista dialogia on käyty monien eri talviurheilusidosryhmien kuten Kiinan olympiakomitean, kaupunkien ja provinssien sekä Kiinan talviurheilukeskuksen kanssa. Kiina muistaa lämpimästi sen, miten Kiinan joukkue (PRC) kutsuttiin ensimmäistä kertaa olympiajoukkueena kilpailemaan Helsingin olympialaisiin vuonna 1952.

Presidentti Xi Jinpingin valtiovierailulla Suomeen huhtikuussa 2017 Suomen ja Kiinan presidentit sopivat maiden kahdenvälisestä talviurheilun teemavuodesta 2019. Maiden välillä on sovittu yhteistyömekanismin rakentamisesta, jossa molemmat maat rakentavat työryhmät, joita vetää varaministeritasoinen henkilö. Kiina odottaa, että Suomi nimittää kyseisen työryhmän, jotta suunnittelussa päästään käyntiin.

Seuraava iso etappi Suomen ja Kiinan välisessä talviurheiluvierailuvaihdossa on ministeri Sampo Terhon vierailu Pekingiin ja Harbiniin maaliskuun lopussa 2018. Vierailun tavoitteena on keskustella Suomen ja Kiinan välisestä talviurheiluyhteistyöstä, maiden välisestä talviurheilun teemavuodesta 2019, olympialaisista ja paraolympialaisista sekä suomalaisesta talviurheilukeskuksesta ja sen ohjelmasta Kiinassa. Kiinan talviurheiluteemavuosi 2019 antaa vierailuvaihdon jatkumiselle hyvän mahdollisuuden.

Suomalaiset kaupungit ovat olleet myös aktiivisesti liikenteessä ja kaupunginjohtajat muun muassa Helsingistä, Lahdesta ja Rovaniemeltä ovat vierailleet Kiinassa. Usein käytetty kanava yhteistyön alkamiseen löytyy ystävyyskaupunkiyhteistyön kautta. Erityisesti Rovaniemen ja Harbinin välistä ystävyyskaupunkisuhdetta on rakennettu ja vahvistettu talviurheilun avulla koko Suomen voimin. Lisäksi Lahden kaupunki on ollut avaamassa yhteistyötä Zhangjiakoun kanssa suomalaisille toimijoille.

Winter Sports round table -tilaisuus suomalaisen kauppayhdistyksen kanssa

Pekingin suomalainen kauppayhdistys ja suurlähetystö järjestivät 28.2.2018 talviurheiluun keskittyvän round table –tilaisuuden, johon osallistui 13 suomalaista rakentamista, turismia ja kulutuspuolta edustavaa yritystä. Tilaisuuden tarkoitus oli käydä keskustelua suomalaisten firmojen kanssa siitä, millaista tarjontaa heillä on, millaisia mahdollisuuksia he näkevät ja miten tehdä yhteistyötä talviurheiluteeman ympärillä.

Keskustelussa yritykset toivat esille omia tarjoamiaan ja myös konkreettisia meneillään olevia hankkeita, jotka nähdään hyvinä mahdollisuuksina myös muille firmoille. Ajattelumallina on, että tuomalla omaan projektiin muita loppuasiakkaalle lisäarvoa tuovia suomalaisia tarjoajia, pieni suomalainen yritys voi merkittävästi parantaa mahdollisuuksiaan projektin voittamiseen.

Tilaisuudessa kävi hyvin ilmi se, että suomalaiset yritykset ja TF eivät näe talviurheilua vain itse urheilun kautta, vaan teema linkittyy vahvasti eri sektoreihin. Yhteistyömahdollisuuksia haetaan muun muassa rakentamisen, valmentamisen ja kulutustuotteiden saralla.

Yritysten suunnalta nousi myös toive: koska monet yritykset ovat itsessään pieniä toimijoita, pääsyä viranomaisten ja päättävien tahojen luokse on vaikea järjestää. Tähän he tarvitsevat muun muassa TF-toimijoiden apua. Suomalaisessa pienuudessa on se voimavara, että pystymme toimimaan nopeasti ja tunnemme toisemme. Tästä syystä yhteistyölle on hyvät lähtökohdat. Edelläkävijyys on myös vahva valtti, ja edelläkävijänä on myös pysyttävä menestyäkseen.

Tilaisuudessa keskusteltiin myös Suomen maakuvasta. Suomella olisi hyvä olla yhteinen tarina, jota niin yritykset kuin TF-toimijat voisivat viedä eteenpäin. Loppuasiakkaille suomalaisuus voi näyttäytyä laadun takeena, mistä jokainen suomalainen yritys hyötyy sektorista riippumatta. TF-verkosto järjestää myöhemmin tilaisuuden, jossa yritykset saavat infoa muun muassa Finland Toolbox -foorumista.

Ajatuksia heräteltiin myös Suomen ja Kiinan välisestä talviurheilun teemavuodesta. Yritykset kokivat hyödylliseksi, että Pekingissä tullaan järjestämään kevään aikana tilaisuus, jossa yritysten kanssa pohditaan heidän mahdollisuuksiaan osallistua teemavuoteen ja millaisia aktiviteetteja TF-verkosto voi vuoden aikana toteuttaa, myös yhteistyössä yritysten kanssa.

Teemavuodelle harkitaan myös oman visuaalisen ilmeen lanseeraamista, jota voisi hyödyntää Pekingin talviolympialaisiin asti. Ilmeeseen voisi sisällyttää muun muassa talviurheiluvaatteita ja suomalaisia elintarvikkeita. Ajatuksena on saada talviurheilun ”sponsoreiksi” suomalaisia kulutustuotteita, jotka saisivat näkyvyyttä erilaisissa talviurheilutilaisuuksissa.

Talviurheiluteemavuosi on hyvä mahdollisuus edistää niin talviurheilua, talviurheilukulttuuria kuin talviurheilun kaupallisia aspekteja sekä vahvistaa Suomen mainetta niiden osaajana. Juuri siksi ja toisaalta siitä huolimatta teemavuosi on vain välietappi Kiinan talviurheilukehityksessä ja Suomen mahdollisuuksissa saavuttaa merkittävää jalansijaa tässä kehityksessä.

Helena Jauhiainen, ulkoasiainsihteeri, Suomen Pekingin suurlähetystö

kauppa
urheilu
vientiyritykset