Klondike-tunnelmat Norjan öljyteollisuudessa - miten käy panostuksen uusiutuvaan energiaan?
Norjan öljy- ja kaasuteollisuudella on syytä juhlaan. Jo useana vuonna saadut hyvät etsintätulokset ovat huipentuneet tänä vuonna kolmeen suureen löytöön, joista suurin, Aldous/Avaldsnes, on elefantti (ts. yli miljardi tynnyriä öljyä). Peräti kolme kuluvan vuoden 10 suurimmasta löydöstä maailmalla sijaitsee Norjan mannerjalustalla. Kaiken huipuksi elefanttilöytöä ei tehty viime vuosina kaikkien huulilla olleilta pohjoisilta alueilta tai Barentsinmereltä, vaan jo läpeensä poratuksi kuvitellulta Pohjanmereltä. Auringonlaskun teollisuuden alue on saanut uuden nosteen. Hallituksellekin riittää kiitoksia onnistuneesta öljypolitiikasta.
Voimakkaan panostuksen öljyteollisuuteen pelätään kuitenkin tapahtuvan uusiutuvan energian kustannuksella. Valtavan offshore-tuulivoima potentiaalin omaavassa Norjassa innostus vielä muutama vuosi sitten hehkutettuun alaan on toistaiseksi laskenut.
Sähköverkon uudistaminen vaatii Norjalta vahvoja toimia. Pohjoisessa Finnmarkun ja Suomen välillä saattaisi olla yhteisverkkopotentiaalia.
Toistaiseksi Norjan mannerjalustan arvioiduista öljy- ja kaasuvarannoista on käytetty n. 40%, tästä suurin osa öljyä. Kolmannesta hyödynnettävissä olevista resursseista ei ole vielä löydetty. Öljy- ja kaasuteollisuus laajennettuna tarkasteltuna kattaa 21% Norjan BKT:sta ja optimistisen arvion mukaan öljyteollisuus ja sen seurannaisvaikutukset työllistävät jopa 200 000 henkilöä. 47% Norjan viennin arvosta tulee öljystä ja kaasusta.
Kuluva vuosi on toistaiseksi ollut Norjan mannerjalustan etsintätoiminnan kannalta hyvin tuloksellinen. Kirjoitushetkeen mennessä Norjan mannerjalustalla oli tehty 14 löytöä, kun viime vuonna koko vuodenvastaava määrä oli 16. Kuluvana vuonna tehdyt löydöt ovat olleet kooltaan huomattavan suuria. Mikäli liuskekaasun ja öljyhiekan kaltaiset epäkonventionaaliset energiaresurssit jätetään laskujen ulkopuolelle on Norja maailman kärjessä tänä vuonna tehtyjen öljy- ja kaasulöytöjen osalta.
Menestyksekäs etsintävuosi Norjan mannerjalustalla
Elokuinen uutinen Pohjanmeren eteläosissa (Stavangerista länteen) tehdyistä suureksi arvioiduista öljylöydöistä nostatti jo itsessään optimismia. Syyskuun lopussa tarkentui, että toisiinsa yhteydessäolevat Aldous- ja Avaldsnes-öljylöydöt pitävät sisällään elefantin (=yli miljardi tynnyriä öljyä). 21.10. jälleen tarkennettujen arvioiden mukaan löytöjen arvioidaan sisältävän yhteensä jopa 1700 - 3300 milj. tynnyriä hyödynnettävissä olevaa öljyä. Aldouksen löysi Statoil, kun taas ruotsalainen Lundin teki Avaldsnes-löydön jo vuosi sitten. Vastaavaa löytöä ei Norjassa ole tehty sitten 1980-luvun ja kyseessä onkin luultavasti vuoden suurin löytö maailmanlaajuisesti.
Löytö on nostattanut Norjassa valtaisan optimismin; Klondike-tunnelma leviää yli 40 vuotta ensimmäisen öljylöydön tekemisen jälkeen. Aldous/Avaldsnes ovat myös helposti ja halvalla hyödynnettävissä lähistöllä olemassa olevan infrastruktuurin ansiosta.
Erityisen merkittävää on, että Aldous/Avaldsnes-löytö tehtiin jo kypsäksi koetulta alueelta. Lisäksi löydön arvoa nostaa tapa jolla se tehtiin: Avaldsnes sijaitsee Pohjanmeren kautta aikojen ensimmäisellä lisenssialueella joka jaettiin jo v. 1965. Statoil oli jo kerran saanut etsintäluvan valtiolta mutta palautti sen turhautuneena takaisin tulosten puuttuessa; Exxon ei ollut kiinnostunut edes yrittämään kun taas Totalin edeltäjä Elf porasi ainoastaan kolme metriä suurlöydön ohi 1970-luvulla. Tämä todistaa, että uuden teknologian, tiedon ja etsintämetodien ansiosta jo aiemmin tuomitut alueet saattavat nousta kiinnostaviksi.
Aldous/Avaldsnesin koon paljastumiseen saakka katseet ovat olleet käännettyinä pohjoisille merialueille sekä jakolinja-alueelle. Pohjanmerta pidettiin jo läpeensä porattuna ja tunnettuna alueena.Öljyteollisuus on painostanut voimakkaasti uusien etsintäalueiden avaamiseksi kiistellyllä Lofoottien ja Vesterålenin alueella sekä Barentsinmerellä vedoten öljylöytöjen ehtymiseen nykyisillä alueilla. Uusi löytö kuitenkin todistaa, että auringonlaskun teollisuuden alueena pidetyllä Pohjanmerellä voi hyvinkin olla vielä lisää öljyä alueilla, joiden pohjamuodostelma on samanlainen kuin Aldous/ Avaldsnesilla. Aiemmin ylikatsotuilla tai jo luovutetuilla alueilla onkin odotettavissa uusi porausbuumi teknologiakehityksen myötä ja Aldous/Avaldsnesin innoittamana. Löydön katsotaan takaavan korkean tuotantoasteen Pohjanmerellä ainakin 20-30 lisävuodeksi.
Total teki tänä kesänä Norvargiksi nimetyltä kentältä Barentsinmerellä vuoden toistaiseksi suurimman kaasulöydön. Kentän arvioidaan sisältävän 10-50 mrd Sm3 kaasua; vertailun vuoksi mainittakoon että koko viime vuonna löydettiin Norjan mannerjalustalta 16-40 mrd Sm3 kaasua. Norjan mannerjalustalla tehtyjen Skrugard- ja Aldous/Avaldsnes-löytöjen lisäksi Statoil on tehnyt kuluvana vuonna myös kolmannen suuren löydön. Brasiliassa sijaitsevan Peregrino Etelä-kentän arvioidan sisältävän 150-350 milj. öljytynnyriä.
Uudet löydöt tietävät runsasta lisää myös valtion eläkarahastoon (ent. öljyrahasto). Tämän myötä kehitys näkyy myös vuosittaisissa budjeteissa, sillä vastuullisen hallinnointisäännön mukaan eläkerahastosta voidaan vuosittain käyttää 4% budjettialijäämän kattamiseen. Kasvaneiden verotulojen lisäksi valtiontaloutta hivelee valtion omistusosuus Statoilissa (67%) ja Petorossa (kokonaan valtion omistama). Uudet löydöt ovat saaneet myös laivatelakat ja offshore-palvelualuksia pyörittävät varustamot juhlimaan.
Uusiutuva energia ja jakeluverkon uudistus: mahdollisuuksia suomalaisille
Tänä vuonna tehdyt suuret öljy- ja kaasulöydöt huolestuttavat ympäristöjärjestöjä. Pelkona on, että Aldous/Avaldsnes heikentää panostusta uusiutuvaan energiaan – öljyä on niin paljon ettei uusiutuvan energian myynnille olisi tarvetta. Tutkimuskonserni SINTEFin energiatutkimuksen professori William Lafferty katsoo, että Norjan riippuvaisuus vesivoimasta ja öljyteollisuudesta vaikeuttaa panostusta uusiutuvan energian tutkimukseen. Lisäksi öljylöytöjen pelätään kasvattavan Norjan kasvihuonekaasupäästöjä entisestään. Siksi ympäristöjärjestöjen voidaan odottaa painostavan entistä voimakkaammin Norjan mannerjalustan sähköistämiseen nykyisen kaasukäyttöisyyden sijaan. Toistaiseksi tästä on luovuttu sähköistämisen suurista kustannuksista johtuen.
Panostus uusiutuvaan energiaan edellyttää myös verkkokapasiteettiin panostamista. Tämä on Norjan akilleen kantapää – verkkoa ei ole uudistettu 20 vuoteen. Jakeluverkko vaatii modernisointia, huoltovarmuutta on kehitettävä ja alueelliset pullonkaulat poistettava. Pelko sähkön riittävyydestä on lähes jokatalvinen ongelma mm. Bergenin seudulla. Hallituksen tavoitteena on julkaista selonteko sähköverkkopolitiikastaan vielä kuluvan vuoden aikana.
Norjan sähköverkon puutteet tarjoavat mahdollisuuden suomalaisille. Uusiutuvan energian intressijärjestö Norwean näkemyksen mukaan Finnmarkun alueella on Euroopan parhaat tuulivoimaresurssit, mutta sähköverkkoon on matkaa. Mikäli sähköverkko Finnmarkkuun rakennettaisiin Suomesta käsin voitaisiin samalla hyödyntää Pohjois-Suomen vesialtaiden läheisyyttä. Suomen verkon kautta Finnmarkussa tuotettua sähköä voitaisiin siirtää Viroon asti.