Kilpailu maahanmuuttajista kiristyy Tanskassa

Kuva: karmakazesal, ccby2.0 Millä tulevauisuuden tekijöitä ja osaajia houkutellaan, pohditaan Tanskassa. Kuva: karmakazesal(Linkki toiselle web-sivustolle.), ccby2.0(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Tanska tulee tarvitsemaan yli 100 000 korkeasti koulutettua osaajaa vuoteen 2019 mennessä. Kilpailu näistä on kovaa. Syksyn 2009 kuluessa Tanskan elinkeinoelämän piirissä oli 7000 avointa työpaikkaa, joihin yrityksistä huolimatta ei kyetty houkuttelemaan kansainvälisiä osaajia. Yli 4000 yrityksen tuottavuuden arvioitiin kärsineen tästä.

Tanskan elinkeinoelämän etujärjestö DI, palkansaajia edustava Arbejderbevægelsens Ehhvervsråd ja EU:n komissio ovat arvioineet, että Tanska tulee tarvitsemaan yli 100 000 korkeasti koulutettua osaajaa vuoteen 2019 mennessä. Koko EU-alue tulee puolestaan tarvitsemaan yli 40 miljoonaa maahanmuuttajaa kyetäkseen pitämään työvoimansa nykyisen vahvuisena, ottaen huomioon, että väestönkasvu Euroopassa painuu negatiiviseksi jo vuonna 2015.

Kilpailu osaajista onkin kiristymässä. Syksyn 2009 kuluessa Tanskan elinkeinoelämän piirissä oli 7000 avointa työpaikkaa, joihin yrityksistä huolimatta ei kyetty houkuttelemaan kansainvälisiä osaajia. Yli 4000 yrityksen tuottavuuden arvioitiin kärsineen tästä.

Monet Tanskaan asettautumiseen liittyvistä ongelmista, joista yrityksillä on runsaasti kokemusta, liittyvät viranomaisasiointiin. Tietoa paikallisista käytännöistä ja säännöistä tarjotaan usein vain tanskaksi, ja vaikka suurimman osan vaadittavista ilmoituksista ja hakemuksista (sairasvakuutuskortti, veroilmoitus, ajokortti, pysäköintilupa, päiväkotipaikka jne.) voi täyttää verkossa, edellyttää sekin tanskan kielen hallintaa. Englanninkieliset verkkopalvelut ovat käytännössä täysin olemattomat, ja esimerkiksi tanskalaisen ajokortin voi suorittaa ainoastaan tanskaksi (Ruotsissa ajokortin suorittaminen onnistuu 20 kielellä).

Ongelmana on ollut myös kansainvälisten koulujen vähäisyys. Kööpenhaminan kaupunki on arvioinut, että vuosittain n. 1000 kansainvälistä osaajaa vastaa kieltävästi työpaikkatarjoukseen Tanskassa, koska lapsille ei ole löytynyt sopivaa koulua. Tähän on kuitenkin toivottavasti tulossa apua maaliskuussa 2010 muuttuneen vapaakouluja säätelevän lain myötä, jolla helpotetaan muuta kuin tanskaa opetuskielenään käyttävien koulujen perustamista ja laajentamista.

Kansainvälistä työvoimaa hyödyntävät suuryritykset ovatkin viime aikoina itse tarttuneet haasteeseen. 15 suurta tanskalaisyritystä perusti vuodenvaihteessa yhteisen ulkomaisia työntekijöitä avustavan toimiston, Consortium for Global Talent:in (CGT), joka on toiminut tammikuusta 2010 alkaen. Tine Horwitzin johtamassa toimistossa on kaksi päätoimista työntekijää, joiden palkan yritykset maksavat yhteisesti, sekä 1-2 harjoittelijaa. Vuoden 2010 CGT toimii A.P. Møller-Mærskin tiloissa Kööpenhaminassa, mutta tarkoituksena on, että kukin yrityksistä vuoron perään tarjoaa toimistolle toimitilat ja sihteeripalvelut.

Toimisto tarjoaa neuvonta- ja asettautumispalveluita yhden luukun periaatteen mukaisesti, ja avustaa tarvittaessa myös yhteydenotossa asiantuntijoihin (esim. verokysymykset). Hankkeessa ovat mukana A.P. Møller-Mærsk, Arla Foods, Carlsberg, Danske Bank, Dong Energy, FLSmidth, IBM Danmark, Lego, Microsoft, Nordea Danmark, Novo Nordisk, SimCorp, Torm, Tryg ja Vestas, ja sen yhteisenä tavoitteena on tehdä Tanskasta houkuttelevampi paikka huippuosaajille asua ja työskennellä myös pidempiä aikoja.

Ulkomaisen työvoiman houkuttelu koskettaa kuitenkin yhtä lailla pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä esimerkiksi yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Tutkimukset ovat lisäksi osoittaneet, ettei pelkkä kieli- ja hallintomuurin murtaminen riitä. Suurin osa Tanskaan muuttaneista ulkomaisista työntekijöistä valittaa tanskalaisten kotikeskeistä sosiaalista elämää: vapaa-aika vietetään omassa perhe- ja ystäväpiirissä, kaupat ja palvelut menevät aikaisin kiinni ja iltaelämä keskittyy koteihin. Ihmiset koetaan ystävällisiksi ja avoimiksi, mutta kollegoihin on vaikea tutustua työajan ulkopuolella ja sosiaaliset verkostot ovat vakiintuneita ja vaikeasti avattavissa.

Näihin haasteisiin pyrkii vastaamaan vuonna 2009 perustettu Expat in Denmark- verkosto, jota ylläpitävät Tanskan talousministeriö sekä Tanskan kauppakamari Dansk Erhverv, finanssialan keskusliitto Finansrådet sekä Kööpenhaminassa ilmestyvä englanninkielinen sanomalehti Copenhagen Post. Verkoston johtokuntaa (Advisory Board) johtaa UK:n Tanskan suurlähettiläs Nick Archer, ja Ranskan suurlähetystön ja Yhdysvaltojen kauppakamarin ohella mukana on joukko eri alojen yrityksiä – näistä osa samoja, jotka ovat mukana myös CGT-hankkeessa.

Expat in Denmark ylläpitää verkostoja paitsi eri alojen ammattilaisille myös kotona oleville puolisoille, järjestää tapahtumia ja teemailtoja, välittää työpaikkoja ja tarjoaa tietoja ja neuvontaa asettautumiseen ja sopeutumiseen liittyen. Verkoston sivuilla on myös kootusti parhaita käytäntöjä yritysten hyödynnettäväksi sekä keskustelufoorumi. Lehdistössä on noteerattu erityisesti verkoston järjestämät ”Expat and Dane- dinnerit”, joissa tavalliset tanskalaisperheet ja verkoston expat-jäsenet kutsuvat toisiaan kotiinsa illalliselle.

Lisätietoja:
Expat in Denmark: http://expatindenmark.com(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Kuva: karmakazesal(Linkki toiselle web-sivustolle.), ccby2.0(Linkki toiselle web-sivustolle.)