Kiitos EU:n, Latvian maatalous modernisoituu vauhdilla

Monilla Latvian suurtiloilla tehdään nyt investointeja tuottavuuden parantamiseksi. EU:n myötä maaseudulle voidaan suunnata kehitykseen kohdennettuja varoja, jotka näkyvät lähinnä teknologia- ja rakennusinvestointeina. Latvian maatiloista huomattava osa on pientiloja, jotka eivät osallistu lainkaan varsinaiseen kaupalliseen tuotantoon.

Latvian maatiloista suuri osa tuottaa edelleen ravintoa lähinnä perheenjäsenille ja vain pienellä osalla tiloista tuotetaan ravintoa kaupallisiin tarkoituksiin. Latviassa on paljon tiloja, joilla on vain 1 tai 2 lehmää ja suurella osalla Latvian maatiloista on peltopinta-alaa vain alle viisi hehtaaria. Vaikka pientiloja on selvä enemmistö kaikista tiloista, niin suurtilallisten hallussa on silti puolet maan tukikelpoisesta maatalouspinta-alasta. Arviolta vain noin 3000–4000 Latvian maatiloista on potentiaalisia uuteen teknologiaan investoivia yrityksiä, vaikka maatiloja on vielä toistaiseksi noin 100 000.

EU:n yleiseen tasoon nähden Latvia onkin vielä pahasti jäljessä maataloutensa tehostamisessa. Pientiloja on silti vuosittain yhä vähemmän ja niiden peltopinta-ala sulautuu osaksi isoja tiloja. Maatalousmaasta ainoastaan 70 % on EU-tukikelpoista ja 30 prosenttia ei tilastoida lainkaan ja kuuluu EU-tukijärjestelmän ulkopuolelle. Työntekijöiden määrä maataloussektorilla, johon lasketaan myös metsästys
ja metsätalous, on selvästi laskenut viime vuosina Latviassa ja työntekijöitä on nykyisin enää noin 70 000. Maatalouden työntekijät ansaitsivat vuonna 2008 keskimäärin 225 LVL / kk (320 €), mikä oli noin 60 % maan keskimääräisestä palkkatasosta.

Latvian elintarviketuotannolle merkittäviä tuotantosuuntia ovat maidon- ja lihantuotanto sekä maatalouden näkökulmasta myös viljantuotanto. Maito- ja viljatuotteita riittää hyvin myös vientiin, mutta lihatuotteista noin puolet on tuontitavaraa. Lehmälaumojen keskikoko on Latviassa kohtuullisen pieni (5 lehmää) ja tilastojen mukaan noin puolella tiloista on alle 10 lehmää ja kolmasosalla on 1-2 lehmää.

Silti Latviassa on muutamia suurtiloja, joilla on yli 200 tilaa, joista kaupallisen tuotannon voi olettaa tulevan. Lihantuotannossa sianlihalla on huomattava merkitys, minkä havaitsee jo Latvian ruokakulttuurista. Viime vuosina siipikarjanlihantuotannon merkitys on silti kasvanut ja sianlihan tuotanto on vähentynyt.

Kaupungeissa on kaksi kertaa yleisempää omata korkeakoulututkinto kuin maaseudulla. Esimerkiksi maatilojen ”johtajista” 67 % ei omaa minkäänlaista koulutusta alalle ja vain 4,4 % johtajista omaa korkeakoulututkinnon. Lähes kaikki maatalouden työvoimasta on niin sanottua perhetyövoimaa eli maataloutta
pyöritetään perheen, eikä ulkopuolisen työvoiman turvin. Maatalouden yhtenä haasteena onkin löytää riittävän ammattitaitoista ja koulutettua väkeä, jotta maatalouden tuottavuutta saadaan nostettua.

Vielä vuonna 2005 noin 60 % tiloista tuotti ruokaa lähinnä omiin tarpeisiin ja vain 20 % tiloista oli kokonaan suuntautuneita myyntituotantoon. EU:n myöntämillä suorilla maatilatuilla sekä rakennetuilla pystytään kehittämään maataloutta ja maaseutua
tavalla, joka ei olisi Latvialle muuten mahdollista. EU:n tietojen mukaan Latvia vastaanotti suoria tilatukia vuonna 2008 noin € 62 milj., Liettua € 158 milj. ja Viro € 41 milj. Kun suorat tilatuet jaetaan tukikelpoiselle maatalouspinta-alalle, saadaan hehtaarikohtaiseksi tuloksi 40 euroa. EU:n rakennerahastoista myönnetään vuosittain aikavälillä 2007–2013 noin 150 milj. € erilaisiin maaseudun kehittämisen hankkeisiin, joilla lähinnä tuetaan maatalousrakennusten ja – kaluston modernisointia, uuden yritystoiminnan aloittamista sekä maaseudun palveluiden kehittämistä.

Latvian elintarviketeollisuus on laaja-alaista ja sillä on suuri merkitys Latvian kansantaloudelle ja työllisyydelle. Tunnettuja latvialaisia elintarvikevalmistajia ovat esimerkiksi Rigas Miesnikes, Aldaris, Anatols, Laima, Valmiera ja Bauska. Elintarviketeollisuutta pidetään Latvian tärkeimpänä teollisuudenalana ja se tuottaa 2,1 % koko bruttokansantuotteesta ja 20 % koko teollisuuden jalostusarvosta. Latviassa on 665 aktiivista elintarvikeyritystä ja niiden liikevaihto oli vuonna 2009 yhteensä € 1,2 mrd (Suomen elintarviketeollisuuden liikevaihto on esimerkiksi noin € 10 mrd.).

On aiheellista olettaa pientilojen määrän vähenevän vuosittain ja suurtuotannon saavan entistä vankemman sijan. Silti pientiloilla lienee suuri merkitys erityisesti köyhemmälle väestölle ja varmasti moni kaupungin asukas saa osan ruoastaan maalla asuvalta sukulaiseltaan ja auttaa sukulaisiaan maataloustöissä. Kaikilla tiloilla ei ole riittävää maatalousteknologiaa moderniin tuotantoon, eikä oletettavasti
tule vielä pitkään aikaan, jos koskaan olemaan. Maatalouden alhainen palkkataso ei välttämättä houkuttele nuoria hakeutumaan maatalouden harjoittajiksi.


Latvialla on intressejä lisätä elintarvikkeiden vientiä. Haasteena on luultavasti kehittää vientimarkkinoita kiinnostavia tuotteita ja toisaalta lisätä omaa tuotantoa esimerkiksi lihan osalta lihan kulutuksen merkittävän kasvun johdosta. Elintarvikkeiden laatu on Latviassa suhteellisen hyvä ainakin elintarvikehygienian ja tuotevalikoiman perusteella ja esimerkiksi eläinten terveydenhuoltoon on viime aikoina panostettu aiempaa enemmän, mikä on näkynyt maidontuotannossa tehokkuuden kasvuna.

 Kuva: me'nthedogs(Linkki toiselle web-sivustolle.), ccby2.0(Linkki toiselle web-sivustolle.)