Kiinan palvelusektori kasvussa
Vuonna 2012 Kiinan palvelukauppa vastasi 5,6 prosenttia palvelujen maailmankaupasta, mikä tekee Kiinasta kolmanneksi suurimman palvelukaupan koolla mitattuna. Palvelusektorin kasvulle on vielä runsaasti tilaa ja palvelusektorin kehitys nähdäänkin avainroolissa siirryttäessä kohti kulutusvetoista taloutta ja maltillisempia kasvulukuja.
Kiina on maailman toiseksi suurin talous, jonka bruttokansantuotteesta vienti ja investoinnit muodostavat valtaosan. Kiinan tilastokeskuksen mukaan investoinnit muodostavat 50 prosenttia bruttokansantuotteesta, kulutus sen sijaan vain 35 prosenttia. Kotimaisella kulutuksella on selvästi kasvun mahdollisuuksia.
Viime vuosina molemmat ovat kasvaneet, mutta investoinnit yhä edelleen kulutusta nopeammin. Suhteen muuttaminen kulutuksen ja siitä hyötyvän palvelusektorin eduksi on Kiinalle tärkeä tavoite. Tätä tavoitellaan muun muassa työllisyyden ja ostovoiman vahvistamisella sekä kaupungistumisen vauhdittamisella.
Palvelusektoriin katsotaan kuuluvaksi muun muassa terveydenhuolto, pankki- ja vakuutustoiminta, turismi, ravintolat, liikenne, uutiset, viihde ja koulutus. Jako alkaa kuitenkin olla auttamattomasti vanhentunut. Monissa tapauksissa laite ja siihen liittyvät palvelut myydään pakettina. Esimerkiksi yritys voi saada rakentamiensa tavaroiden ja laitteiden huollosta paljon suuremmat tulot, kuin itse tavaroiden myynnistä.
Turismi ja liikenne ovat olleet Kiinan perinteisiä valttikortteja ja merkittävä tulonlähde palvelusektorilla. Sektorin kasvu on vahvaa ja työllisyysvaikutukset positiivisia. Maa kuitenkin kalpenee globaalisti vertailtaessa pääoma- ja teknologiaintensiivisiä aloja.
Internet mullistaa palvelujen tarjontaa, ja Kiinaa onkin usein pidetty maailman johtavana verkkokaupan keskuksena. Internet-kauppa muodostaa jo 4,4 prosenttia Kiinan BKT:sta. McKinsey Global Institute – raportin mukaan Internet-palvelut voivat lisätä 7-22 prosenttia BKT:n kasvua Kiinassa.
Palvelut lisäävät työpaikkoja ja tuloja
Palvelut muodostavat 45 prosenttia Kiinan BKT:sta, mikä on huomattavasti keskiarvoa vähemmän keskituloiselle maalle, joksi myös Kiina tätä nykyä lasketaan. Kehittyneissä talouksissa palvelusektorin osuus BKT:sta on 60–80 prosenttia. Suora vertailu ei aina kuitenkaan toimi, sillä Kiinan talouden avainlukuihin sisältyy tarkkuuden ja läpinäkyvyyden haasteita.
OECD:n mukaan palvelut voivat muodostua taloudellisen kasvun moottoreiksi epäsuoraan tehdastuotannon ja suoraan kulutuksen ja viennin kautta. IMF:n mukaan moderni palvelusektori lisää työpaikkoja sekä tuloja ja näin parantaa elämän laatua. Keskeinen syy Kiinan valtiolle panostaa palveluihin löytyy verotuloista ja työintensiivisen sektorin työllistämisvaikutuksesta.
Palvelusektori ei myöskään koneistu yhtä vahvasti kuin tehtaat ja vaatii jatkossakin runsaasti työvoimaa. Royal Bank of Scotlandin mukaan vuosien 2008–2013 välillä palvelusektori loi Kiinaan 37 miljoonaa uutta työpaikkaa. Vuonna 2011 Kiinan työvoimasta 36 prosenttia oli töissä palvelusektorilla.
Kiinaan kohdistuvista investoinneista jo yli puolet kohdistuu palveluihin. Eniten suoria ulkomaisia investointeja tehtiin liike-elämän palveluihin sekä kiinteistöalaan.
Enemmistön Kiinan viemistä palveluista muodostivat liike-elämän palvelut, joita kuljetuspalvelujen ohella tuotiin myös eniten. OECD:n mukaan vuonna 2012 Kiina vei palveluita 191,4 miljardin USD edestä ja toi niitä 281,4 miljardin USD edestä. Kokonaiskaupasta palvelut muodostivat 9 prosenttia (vienti) ja 14 prosenttia (tuonti).
Vuonna 2013 Kiinan palvelukauppa kasvoi Kiinan kauppaministeriön mukaan 32 prosenttia, kun tavarakauppa sen sijaan kasvoi vain 12,8 prosenttia. Vaikka Kiinan ja Euroopan välinen päiväkauppa on yli miljardia euroa ja EU-maiden vienti Kiinaan on kaksinkertaistunut viiden vuoden aikana, vievät EU-maat yhä enemmän tavaroita ja palveluita esimerkiksi Sveitsiin, kuin Kiinaan.
Palveluja koskeva sääntely
Monopolien purkaminen, epäreiluun kilpailuun puuttuminen ja markkinoiden määräävä asema nousevat esiin toistuvasti Kiinan johdon puheissa. Merkittäväksi muutokseksi sääntely-ympäristössä voi osoittautua Shanghain vapaakauppa-alue, jonka myötä 18 palvelualaa, esimerkiksi lääkäripalvelut ja pankkipalvelut, säännellään kevyemmin erityisesti ulkomaisten investointien, verotuksen ja tullimaksujen osalta.
Kilpailun puute on OECD:n mukaan erityinen kompastuskivi palvelusektorilla. WTO:n mukaan Kiinan on vapautettava palvelusektoriaan, joka on alikehittynyt. Palvelusektorin potentiaalin esiin saamiseksi ulkopuoliset asiantuntijatahot suosittavatkin Kiinaa avaamaan talouttaan, keventämään investointeja koskevaa sääntelyä sekä altistamaan valtio-omisteiset yritykset kilpailulle.
Niki Sopanen
Lue lisää UM:n sivulta:
Lue lisää taloudellisten ulkosuhteiden blogista sivulta: