Kiinan markkinamahdollisuudet 2023

Kiina on Suomen tärkein kauppakumppani Aasiassa ja tärkeimpiä vientimarkkinoita maailmanlaajuisesti. Suomen Kiinan-viennin perinteisten tukijalkojen lisäksi Kiina tarjoaa suomalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia erityisesti vihreän siirtymän, teollisuuden digitalisaation, terveysteknologian ja kulutustuotteiden alueilla. Mahdollisuuksien ohella liiketoimintaympäristön kehitys ja Kiinan markkinoihin kohdistuvat epävarmuustekijät - Kiinan sisäisen kehityksen suunta, koronapolitiikan murros, suurvaltakilpailu ja geopolitiikan vaikutukset - edellyttävät tarkkaa seurantaa. Kiinan asema valtavana markkinana ei kuitenkaan ole katoamassa. Koronarajoitusten purkaminen luo toivoa talouskasvuvauhdin elpymiselle, vaikka epävarmuus jatkuu.

Valtava markkina tarjoaa edelleen mahdollisuuksia

Kiinan talous selvisi globaalisti tarkasteltuna hyvin koronapandemian alkuvaiheesta, mutta aiemmilta vuosilta tuttu nopea kasvu näyttää taittumisen merkkejä. Arvioiden mukaan vuoden 2022 bruttokansantuoton kasvu jäänee noin 2-3 prosenttiin eikä seuraavien vuosien kasvu kiritä välttämättä korkeammalle kuin noin 3 prosenttiin. Muutos on suuri verrattuna aiempiin BKT:n kasvuodotteisiin, joista varovaisimmat ennustivat noin 5 prosentin ja optimistisimmat 10 prosentin vuosittaista kasvua. Toisaalta kolmenkin prosentin kasvuvauhdilla Kiinan talous kasvaa ja Kiina pysyy valtavana markkinana.

Kiinalla on joka tapauksessa talouden osalta edessään haasteita, jotka ratkaistakseen sen pitäisi tehdä suuria rakenteellisia muutoksia. Samalla globaalin kysynnän hidastuminen voi heikentää Kiinan kasvun perinteistä tukijalkaa, vientiä. Kiinan koronapolitiikka on heikentänyt kotitalouksien luottamusta ja vaikeuttanut eri tavoin yritysten toimintaa.

Kiina on purkanut koronarajoituksensa nopealla tahdilla, myös matkustusrajoitusten osalta. Vienninedistämismatkojen ja turismin, kuten kaiken matkustamisen, näkökulmasta on seurattava tarkkaan tilanteen kehittymistä.

Liiketoimintaympäristöön kohdistuva epävarmuus jatkuu niin Kiinan sisäisen kehityksen, koronamurroksen kuin suurvaltakilpailun ja geopoliittisten jännitteiden näkökulmasta. Samalla Kiinalla on omia sisäisiä haasteita, esimerkiksi vihreä siirtymä ja Kiinan väestön ikääntyminen, joiden eteen Kiinassa tarvitaan paljon työtä. Kiinassa toimivien yritysten on myös arvioitava tarkkaan etenkin markkina-asemaan, sääntelyyn ja tuotantoketjuihin liittyviä epävarmuuksia.

Suomalaisyritysten näkökulmasta Kiinan markkina tarjoaa edelleen merkittäviä mahdollisuuksia. Kiina on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita ja Suomelle viidenneksi tärkein vientimarkkina. Kiinan osuus suomalaisen arvonlisän viennistä on samaa kokoluokkaa kuin esimerkiksi Saksan ja Ruotsin. Tosin viime vuosien aikana Suomi on menettänyt markkinaosuuttaan Kiinan kuluttamasta arvonlisästä.

Kiina investoi tällä hetkellä digitalisaatioon, uusiin teknologioihin sekä ilmasto- ja ympäristösektorille. Näillä kaikilla aloilla Suomella on erityisosaamista ja investoinnit luovat suomalaisyrityksille mahdollisuuksia etenkin energia-, kiertotalous ja ilmastopuolella sekä kulutusmarkkinasegmentillä. Suomen terveysosaaminen luo mahdollisuuksia Kiinan pohtiessa ratkaisuja ikääntyvän väestönsä hoitamiseen. Uudet kasvualueet tarjoavat Suomen Kiinan-viennin perinteisten tukijalkojen oheen uusia mahdollisuuksia, joihin panostamalla Suomi voi kasvattaa ja monipuolistaa niin Kiina-viennin toimialoja kuin vievien yritysten määrää. Myös palvelujen viennissä Suomella on kasvun varaa.  

Team Finland –työn painopisteiksi vuodelle 2023 Kiinan markkinoiden tarjoamien mahdollisuuksien ja Suomen oman tarjoaman pohjalta on valittu 1) vähähiilisyys, 2) kuluttajatuotteet, ruoka ja terveys sekä 3) teollinen digitalisaatio. Muina painopistealueina jatkavat koulutus ja urheilu. Vienninedistämistavoitteiden ohella TF-työssä korostuvat vallitsevassa tilanteessa lisäksi yritysten neuvonta ja tukeminen liiketoimintaympäristöä koskevissa kysymyksissä sekä yhteisen tilannekuvan ylläpitäminen. Työssä mukana ovat kaikki Team Finland Kiina –verkoston toimijat, Suomen edustustot Kiinassa, Business Finland ja Kiinassa toimivat FinnChamit.

Teksti: Leena-Kaisa Mikkola, suurlähettiläs, Suomen suurlähetystö, Peking