Kiinan koronavirusepidemia: tuotanto-ongelmat, henkilöstöpula ja liikennerajoitukset vaikuttavat toimitusketjuihin laajasti

Kiinassa on asetettu koronavirusepidemian vuoksi runsaasti liikennettä ja työntekoa koskevia rajoituksia. Toimitusketjuissa on pitkiä viivästyksiä. Tuotantokoneiston uudelleenkäynnistys on aloitettu, mutta mm. henkilöstöpula ja viralliset rajoitukset hidastavat prosessia. Viruksen leviäminen on mahdollista, joten epidemian vaikutusten laajuutta ja kestoa on vaikea arvioida. Selvää on, että isku globaaleihin toimitusketjuihin on kova, ja tuntuu myös suomalaisyrityksissä. Kiinan kansainvälisen rahti- ja henkilöliikenteen määrä on pudonnut huimasti lyhyessä ajassa. Tämä artikkeli sisältää yleisanalyysin lisäksi lyhyen katsauksen epidemian vaikutuksista eri liikennemuotoihin keskittyen rahtiliikenteeseen.

Kiinassa tammikuussa käynnistynyt koronavirusepidemia on isku kansainvälisiin toimitusketjuihin. Jo tavallisestikin tuotantoa ja rahtiliikennettä tilapäisesti hidastava kiinalainen uusivuosi osui samaan ajankohtaan, kuin epidemiasta johtuvien rajoitustoimenpiteiden ”alkuräjähdys”. Kiinan kansainvälisen rahtiliikenteen määrä on pudonnut huimasti lyhyessä ajassa. Pääsyynä tähän on tuotantokapasiteetin lasku. Kiina pyrkii nyt aktiivisesti ajamaan tuotantoa ylös, ja paluu normaaliin on alkanut (vko 9).

Epidemia vaikuttaa laajasti koko toimitusketjuun ja vaikutukset ulottuvat koko maailmaan. Raaka-aineet ja komponentit ovat myöhässä, ja pulaa on jopa pakkausmateriaalien saatavuudesta. Monet tehtaat ovat yhä suljettuina tai toimivat vain osin paikallisviranomaisten tartuntojen ehkäisemiseksi tekemien rajoitusten vuoksi. Viiveet johtavat globaaleihin ketjureaktioihin, joiden seuraukset ovat laajoja.

Rajoitusten lisäksi monilla yrityksillä on suurtakin henkilöstövajetta, sillä työntekijät ovat kiinalaisen uudenvuoden vuoksi yhä poissa työpaikkakunniltaan ja paluu on liikennerajoitusten vuoksi hankalaa. Osa on myös haluttomia palaamaan töihin tartuntavaaran pelossa. Kiinan viranomaisarvioiden mukaan alle kolmannes siirtotyöläisistä on palannut työpaikkakunnalleen (19.2.). Monia palaavia koskevat vielä kaksi viikkoa kestävät pakolliset tai suositellut ”kotikaranteenit”, jotka osaltaan viivästyttävät tehokasta töihin paluuta. Shanghaissa toimivan Yhdysvaltain kauppakamarin kyselyssä (viikko 8) 80 % tuotantosektorin yrityksistä vastasi henkilöstövajeen haittaavan tuotantoa. Monet Kiinassa asuvat ulkomaalaiset tekevät parhaillaan etätöitä maan ulkopuolella.

Henkilöstövajeesta kärsivät erityisesti yritykset, joiden työvoimasta merkittävä osa on muualta maasta. Näin on usein suurten kaupunkien tehtaissa. Epidemia voi näkyä myös tuotteiden ja komponenttien laadussa. Monet ulkomaiset yritykset ovat alkaneet etsiä vaihtoehtoisia alihankkijoita ja tavarantoimittajia mahdollisuuksiensa mukaan. On vielä varhaista arvioida, ovatko muutokset hankintaketjussa pysyviä vai väliaikaisia.

Logistiikkatoimijat kärsivät niin ikään tuotantokapasiteetin laskusta, henkilöstövajeesta ja liikennerajoituksista. Välivarastot ovat monin paikoin täynnä. Jotkut yritykset ovat kuljetusvaikeuksien vuoksi joutuneet etsimään uusia varastotiloja. Kuljetuskustannukset ovat nousseet.

Maantierahdin kulku ei ole vielä esteetöntä etenkään provinssien rajoilla. Erinäiset tarkastukset, kuten kuumemittaukset, hidastavat lähes kaikkia kuljetuksia. Välttämättömät tuotteet, kuten lääkintätarvikkeet ovat päässeet epidemian ajan liikkumaan vapaammin, mutta muita toimituksia rajoitettiin pitkään. Kuljetustyöntekijöistä (rekkakuskit) on pulaa, sillä ammattikunnasta iso osa on siirtotyöläisiä. Vajaamiehityksen ja liikennerajoitusten vaikutukset näkyvät suoraan satamissa ja logistiikkakeskuksissa. Maantieliikenteen rajoitusten helpottaminen on aloitettu (tilanne vko 8), mutta huojennusten vaikutukset näkyvät viiveellä.

Epidemian kehittymistä on vaikea arvioida, eikä suurempiakaan takaiskuja tai viivästyksiä voida sulkea pois. Kiinan e-commerce sektorille tärkeät lähettiyritykset (mm. SF, JD) pyrkivät normalisoimaan toimintaansa, mutta viiveet ovat pitkiä. Henkilöstövaje voi näkyä myös julkisten toimijoiden, kuten tullin toiminnassa.

Epidemian pahimmin ryvettämä ja lähes täysin suljettu Hubein maakunta on Kiinan sisällä merkittävä raide-, joki- ja maantieliikenteen keskus, mikä on aiheuttanut logistiikkasektorilla tarpeita uudelleenreitityksistä. Hubei tunnetaan erityisesti autoteollisuudestaan, ja provinssin ”lockdown” vaikuttaa erityisesti autonvalmistajien toimintaan. Hubeissa tehtaita on mm. Fordilla, Fiatilla, Hondalla ja Renaultilla.

Sektoreista logistiikkaongelmien arvioidaankin osuvan kovimmin juuri auto-, elektroniikka ja lääketeollisuuteen. Alueellisesti rankimmin vaikutukset toimitusketjujen häiriöistä ovat tuntuneet Kiinan lähialueilla, kuten Japanissa ja Etelä-Koreassa, joissa joidenkin tehtaiden toiminta on täysin lamaantunut toimitusten viivästymisen vuoksi.

Lyhyesti suomalaisyrityksistä

Suomalaisyritysten toimitusketjuihin epidemia on vaikuttanut monin tavoin. Vaikutukset ovat näkyneet erityisesti tuotanto- ja ICT-sektoreilla (Business Finlandin kysely, vko 7).  Rahtikustannukset Kiinaan/Kiinasta ovat nousseet ja vaihtoehtoisia reittejä on pyritty etsimään. Useiden yritysten Kiinassa sijaitsevien alihankkijoiden tai tavarantoimittajien ongelmat ovat saaneet osan yrityksistä etsimään vaihtoehtoisia tavarantoimittajia. Vaikutukset voivat näkyä myös yrityksissä, joilla ei ole suoraa kontaktia Kiinaan välillisesti alihankkijoiden kautta. Yrityskyselyyn osallistuneet yritykset ovat toivoneet lisää luotettavaa tiedottamista, arvioita epidemian aiheuttaman tilanteen kestosta ja esimerkkejä siitä, miten epidemian vaikutuksia omaan toimintaan voi lieventää. Team Finland Kiina pyrki vastaamaan yritysten tarpeeseen järjestämällä yritysten kanssa webinaarin koronan vaikutuksista 25.2. Lisäksi Business Finland on avannut sivuston yrityksille(Linkki toiselle web-sivustolle.), jonne tuotetaan tietoa epidemiaan liittyen.

Henkilöliikenteestä

Koronavirusepidemia osui huonoimpaan mahdolliseen ajankohtaan eli kiinalaisen uudenvuoden matkustussuman kohdille. Tavallisesti kiinalaiset tekevät uudenvuoden aikoihin noin kolme miljardia matkaa. Helmikuussa 2020 Kiinan sisäisen ja ulkomaille suuntautuvan lentoliikenteen matkustajamäärissä pudotusta on ollut noin 60 % viime vuoteen verrattuna (vko 8). Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO arvioi, että maaliskuun loppuun mennessä epidemia voi leikata Kiinaan liikennöivien lentoyhtiöiden yhteenlasketusta liikevaihdosta jopa 4-5 miljardia dollaria. IATA:n (International Air Transport Association) arvion mukaan kokonaismenetykset APAC-alueen lentoyhtiöille voivat olla 28 miljardin (USD) luokkaa, mikäli matkustajamäärät putoavat globaalisti arvion mukaiset 4,7 % tänä vuonna. Epidemian levitessä globaalisti pudotus lienee huomattavasti laajempi.

Useat lentoyhtiöt ovat ilmoittaneet keskeyttävänsä Kiinan lentonsa tilapäisesti. Ulkomaalaisten lentoyhtiöiden kokonaiskapasiteetti Kiinan lennoilla on pudonnut epidemian vuoksi jo jopa 80% (ICAO).

Lentoyhteyksien vähentämisen pääsyynä on ollut kysynnän merkittävä väheneminen. Kiina kielsi turistien ryhmämatkat ulkomaille jo 24.1., mikä pudotti kysyntää välittömästi. Monet kiinalaiset lentoyhtiöt ovat vähentäneet kansainvälisiä lentojaan. Kiinalaisten yhtiöiden kokonaiskapasiteetin kansainvälisillä reiteillä arvioidaan vähentyneen 40 % epidemian alettua.

Finnair on keskeyttänyt Manner-Kiinan lentonsa ainakin maaliskuun 2020 loppuun. Kiinalaisista yhtiöistä Suomen reittinsä on keskeyttänyt Tibet Airlines (Jinan-Helsinki). Sichuan Airlines on lentänyt viimeksi Helsingin ja Chengdun välillä 10.2. Lentojen jatkosta ei ole varmuutta. 

Junia, maakuntien ja kaupunkien välisiä bussilinjoja sekä lentoja on vähennetty. Alueita on suljettu osittain tai täysin, ja tietyille alueille pääsee vain välttämätön tavaraliikenne, joskin tilanne on jo normalisoitumassa pl. Wuhan. Matkantekoa hidastavat erinäiset tarkastuspisteet.

Merirahti

Kaikesta rahdista yli 80 % liikkuu meriteitse. Rahtilaivaliikenne Kiinaan on vähentynyt rajusti koronavirusepidemian kiihdyttyä, vaikka satamat ovatkin pääasiassa olleet auki ja toiminnassa (jopa Wuhanissa). Satamien toimintaan vaikuttaa kuitenkin koko logistiikkaketju, ja erityisesti rekkatoimitukset ovat vaikeuksissa henkilöstövajeen vuoksi. Satamien varastoalueilla alkaa olla täyttä, ja mm. helposti pilaantuville kylmäsäilytystä vaativille elintarvikekonteille on ollut vaikea löytää purkupaikkaa. Laivoja on paikoin seisotettu satamissa purkuongelmien vuoksi. Myös Kiinassa käyneiden laivoilla on ollut paikoin hankaluuksia päästä seuraavaan satamaan ennen kuin miehistön terveydentilasta on varmistuttu. Tämä lisää varustamoiden tappioita.

Merirahdin kysyntä on pudonnut Kiinan tuotannon hidastuttua, ja monet kansainväliset rahtilaivayhtiöt ovat peruneet suunniteltuja merikuljetuksiaan. Esimerkiksi rahtijätti Maersk on ilmoittanut vähentäneensä liikennettä Kiinaan, mutta pyrkivänsä varmistamaan asiakkaidensa kuljetukset vaihtoehtoisilla reiteillä.

Koronaviruksen arvioidaan aiheuttaneen merirahtiyrityksille jo lähes puolen miljardin dollarin tappiot globaalisti (vko 8). Vuoden 2020 helmikuun toisella viikolla Kiinan merisatamissa pysähtyi n. 20 % vähemmän aluksia, kuin viime vuonna vastaavana aikana (AIS-data). Wall Street Journal ennustaa, että useiden rahtiyritysten tulosvaroituksia on odotettavissa ainakin vuoden 2020 ensimmäisellä puolikkaalla.

Lentorahti

Ilmarahdista suuri osa kulkee tavallisten matkustajakoneiden ruumissa. Lentorahtia liikkuu siis tavallista vähemmän useiden lentoyhtiöiden keskeytettyä henkilöliikenteen Kiinaan. Tammi-helmikuun vaihteessa Euroopan ja Kiinan välillä lentorahtia liikkui jopa 66 % vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2019. Palveluntarjoajat eivät näytä kompensoineen henkilölentoliikenteen vähenemistä, sillä monet yhtiöt ovat vähentäneet rahtilentojaan Kiinaan. Toisaalta kysyntää yhä toiminnassa oleville lentorahtipalveluille näyttäisi olevan enemmän kuin tarjontaa. Kansainvälisiin rahtilentoihin saattaa kohdistua uusi kysyntäpiikki Kiinan tuotannon käynnistyessä uudelleen, kun rahtia on saatava liikkeelle nopeasti. Kysynnän ja tarjonnan epätasapaino on jo nyt nostanut lentorahdin hinnan moninkertaiseksi.

Junarahti

Kansainväliseen junaliikenteeseen kohdistuu eräitä rajoituksia. Esimerkiksi henkilöjunaliikenne Kazakstanin ja Kiinan välillä on pysäytetty epidemian vuoksi. Samoin liikenne Peking-Ulan Bator-Moskova on keskeytetty. Kansainvälinen tavarajunaliikenne Keski-Aasian kautta liikennöi normaalisti, mutta epidemia vaikuttanee junien täyttöasteeseen. Tavarajunienkin osalta kysynnän merkittävä kasvaminen on mahdollista tilanteen muuttuessa, kun epidemian vuoksi viivästyneitä toimituksia on tarpeen saada matkaan nopeammin.

Vuosaaren ja Hefein välisen tavarajunayhteyden on määrä jatkaa liikennöintiään helmikuun lopusta alkaen.
 

Jaakko Koivusaari
Vastuuvirkamies, energia, ympäristö ja teknologia