Kiinan ja USA:n suhde – järkiavioliitto muutoksen edessä

Yalen yliopiston Senior Fellow Stephen Roach enteilee USA-Kiina -suhteen muuttuvan, sillä tulevaisuudessa Yhdysvaltojen tulee toimia tuottajana Kiinan kulutuksen kasvaessa. Pystyvätkö maat muokkaamaan "järki-avioliittoaan" siten, että se pysyisi molemmille jatkossakin hyödyllisenä?         

Stephen Roachin mukaan Kiinaa tulee oppia ymmärtämään sen omasta näkökulmasta länsimaisen sijaan. Kuva: Flickr/ Asia Society

Stephen Roach (Senior Fellow, Jackson Institute of Global Affairs, Yale University) puhui otsikolla The “Unbalanced” U.S.-China Relationship Asia Societyn järjestämässä tilaisuudessa 16. huhtikuuta New Yorkissa. Ennen akateemista uraansa Roach työskenteli 30 vuoden ajan investointipankki Morgan Stanleyn palveluksessa, viimeisimpänä Morgan Stanley Asian puheenjohtajana ja pankin pääekonomistina.

Urbanisoituvan Kiinan mahdollisuudet

70-luvun loppupuolella solmitussa ”järki-avioliitossa” Yhdysvallat käsitetään markkina-alueeksi ja Kiina tehtaaksi, joka tuottaa amerikkalaisille kulutettavaa. Keskinäinen riippuvuus hyödyttää vielä tällä hetkellä molempia, mutta tämä liitto tulee tilaisuudessa puhuneen Roachin mukaan muuttamaan muotoaan etenkin Kiinan kehityksen vuoksi.

Roach oli talousnäkymien suhteen optimistisempi Kiinan kuin Yhdysvaltojen suhteen. Hänen näkemyksensä mukaan Kiina nousee Yhdysvaltoja nopeammin jaloilleen nykyisestä taloustilanteesta. Urbanisaation myötä myös Kiinan palvelusektori tulee kasvamaan entisestään.  Kiinan kulutuksen kasvaessa Yhdysvalloilla ja muilla länsimailla on valtavia mahdollisuuksia hyötyä sen suurista markkinoista. Roach oli kuitenkin epävarma siitä, pystyykö Yhdysvallat tarttumaan näihin mahdollisuuksiin.    

Kiinalla strateginen etumatka

Roach oli optimistisempi Kiinan suhteen myös tulevaisuuden muutoksia ajatellen. Hänen mukaansa Kiina ymmärtää tapahtuvan muutoksen, toisin kuin USA. Roachin mukaan Kiinalla on kyky katsoa USA:ta pidemmälle tulevaisuuteen ja fokusoida toimintaansa sen mukaisesti. Maa huomioi yhä enemmän myös stabiliteetin ja kestävyyskysymysten merkityksen. USA:lta puuttuu myös pidemmän ajan kansallinen strategia, Roach kertoi.

Roach näkee USA:n talous- ja rahoitusjärjestelmien olevan liian monimutkaisia. Hän uskoo näiden rakenteiden tuovan riskejä kansalaisille, kuten vuonna 2008 nähtiin. USA:n tulisi Roachin mukaan keskittyä taloudellisen stabiliteetin luomiseen ja ajatella kansakuntana strategisemmin.

Esimerkkinä Roach mainitsi, että Yhdysvalloilla ei ole kansallisia säästöjä, mikä tekee siitä riippuvaisen muista. Toisista riippuvaisuus ei anna lupaavia eväitä tulevaisuuden talouskasvulle tai globaalissa taloudessa pärjäämiselle. Hyvää ei lupaa myöskään USA:n ulkomaankaupan alijäämä: Kiinan kanssa ko. alijäämä on suuri, ja Kiina on vain yksi niistä 102 maasta, jotka tuovat USA:han enemmän kuin mitä USA vie niihin.

Kiinan kasvava palvelusektori

Urbanisaation myötä työpaikat ovat siirtyneet Kiinassa maaseudulta kaupunkeihin. Kuva: Flickr/ Merton Wilton(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)

Kiinan talouden rakenne on muuttumassa, kun palveluista on vihdoin tullut maan suurin talouden sektori. Kiinan kulutus on tällä hetkellä 36 % BKT:sta, verrattuna Yhdysvaltojen noin kaksinkertaiseen kulutukseen (70 % BKT:sta). Kiina pystyy Roachin mukaan kasvattamaan kulutustaan lisäämällä työpaikkoja, nostamalla palkkoja ja rakentamalla sosiaalista turvaverkostoa väestölleen.

Urbanisaation myötä työpaikat siirtyvät kaupunkeihin, joissa palkat ovat noin kolminkertaiset maaseutuun verrattuna. Samalla myös palvelusektori kasvaa entisestään. Kiinan urbanisaatiosta puhuttiinkin tilaisuudessa yhtenä maailmanhistorian merkittävimmistä yhteiskunnallisista kokeiluista.

Perinteisesti Kiina on korostanut maataloutta ja talonpoikaiskulttuuria, mutta urbanisaation myötä tässä tehdään täyskäännös. Vielä 80-luvulla vain alle 20 % kiinalaisista asui kaupunkialueilla, ja vuonna 2013 tuo luku oli jo 54 %. Roach arveli, että urbaaneissa keskuksissa tulee pian asumaan 75 % Kiinan väestöstä.

Kiinan kehitysnäkymistä ja haasteista

Roach kertoi omakohtaisesta kokemuksestaan, että Kiinaa tulee oppia ymmärtämään sen omasta näkökulmasta länsimaisen sijaan. Tärkein oppi hänelle on ollut kehityshaasteiden monimuotoisuus. Kiina ei Roachin mukaan tuijota BKT-lukuja ja kasvuprosentteja yhtä intensiivisesti kuin länsimaissa on tapana tehdä, vaan pyrkii pikemminkin kauemmaksi katsovaan talouskehitykseen.

Korruptoitunut järjestelmä on yksi Kiinan kehityksen keskeisistä haasteista. Roach kehui Kiinan tuoretta hallintoa siitä, että nyt korruptiota pyritään karsimaan sekä päättäjien korkeimmalla tasolla että ruohonjuuritasolla, läpi liike-elämän ja poliittisten toimijoiden. Toisena suurena tulevaisuuden kysymyksenä Kiinan kehitykselle Roach nosti esiin sosiaalisten turvaverkkojen rakentamisen.

Kiinan uusi hallinto on aloittanut Roachin mukaan toimikautensa lupaavasti. Suurin ero edeltäviin hallituksiin on vallankäytössä. Uusi hallinto on ollut nopea ilmoittamaan uudistuksista, ja kyseessä olevilla uudistuksilla on todellista potentiaalia uudistaa Kiinaa. Talouskysymyksissä uusi hallinto on edennyt melko aggressiivisesti aiempiin hallintoihin verrattuna. Hallituksella on selvä agenda: ratkaisevassa asemassa on nyt se, miten uudistukset pannaan toimeen.  

Riitta Gerlander

ennusteet