Kiinalaiset portugalilaisissa yrityksissä

Kiinalaisten investointien määrä kasvoi huomattavasti Portugalin vaikeimpina talousvuosina 2011-2015, kun valtio yksityisti useita yrityksiä. Kiinalaiset ostivat tällöin merkittäviä osuuksia mm. Portugalin energia-, vakuutus-, vesi- ja terveysalan yrityksistä. Taloustilanteen tasaantumisen myötä sijoitusten määrä on vähentynyt, mutta kiinalaiset pysyvät maassa. Strategisten hankintojen taustalla on ajatus kannattavuudesta pitkällä aikavälillä.

Siirtomaahistoriansa vuoksi Portugalilla on erityissuhde Macaoon. Kauppasuhteita muuallekin Kiinaan on tiivistetty. Portugali näkee kauppamahdollisuuksia mm. terveyssektorilla, sekä meri- ja uusiutuvien energioiden aloilla. Portugalin asemaa sillanpäänä Kiinan markkinoille näiden kontaktien kautta voisi harkita Suomessakin.

Kiinalaisen uuden vuoden juhlintaa Lissabonissa. Kuva: Suomen suurlähetystö, Lissabon.

Portugali nähdään perinteisesti sillanpäämaana Afrikan portugalinkielisiin maihin sekä Brasiliaan. Portugalin ja Kiinan välisistä suhteista on sen sijaan puhuttu vähemmän, mutta niiden merkitys on kasvanut erityisesti 2010-luvulla. Talouskriisistä kärsineet portugalilaiset ovat olleet huomattavan avoimia vastaanottamaan kiinalaisia sijoituksia jopa kansallisesti tärkeillä toimialoilla. Kiinalaisten omistus on kasvanut mm. energia-, vakuutus-, vesi- ja terveyssektoreilla. Kiinalaisten ostamat yritykset ovat perinteisesti olleet talousvaikeuksissa ja tarvinneet lisäpääomaa. Poikkeuksellisen vastaanottavan ilmapiirin johdosta Kiinan nähdäänkin pitävän Portugalia sillanpäämaana Eurooppaan. Portugalilaisten kontaktit voivat tietyillä toimialoilla avata mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille, jotka haluavat Kiinan markkinoille.

Portugali on viime vuosina ollut neljänneksi suurin kiinalaisten investointien kohdemaa Iso-Britannian, Saksan ja Ranskan jälkeen, vaikka Portugalin osuus EU-maiden talouksista on vain reilun prosentin verran. Kiinalaisten investointien arvioidaan yltävän jopa 10 miljardiin euroon 2010-luvulla. Valtion yritysten yksityistäminen on ollut oiva markkinarako kiinalaisille, ja jopa n. 50% yksityistämisistä kerätyistä rahoista tuli kiinalaisilta.

Energia

Vuonna 2011 China Three Gorges (CTG) osti 21,35 % osuuden Portugalin suurimmasta energiayhtiöstä, Enegias de Portugal (EDP) yhteensä 2,7 miljardilla eurolla. CTG on valtionomisteinen kiinalainen yritys.

Vuonna 2012 kiinalainen valtionomisteinen yritys State Grid osti 25 % sähköverkkoyhtiöstä Redes Energéticas Nacionais (REN) yhteensä 1,4 miljardilla eurolla. Vuonna 2014 kiinalainen konglomeraatti Fosun osti 5 % osuuden REN:stä.

Pankit

Yhä useampi kiinalainen pankki on aktiivinen Portugalissa. Pankit kuten Industrial and Commercial Bank of China (ICBC), China Construction Bank (CCB) ja Bank of China (BOC) ovat avanneet konttoreita Portugalissa.

BES-pankin jälkihoitona investointipankki Banco Espírito Santo Investimentos (BESI) myytiin kiinalaiselle Haitongille 379 miljoonalla eurolla syyskuussa 2015.

Kiinalainen konglomeraatti Fosun on tarjoutunut ostamaan n. 17% osuuden Millennium BCP –pankista n. 200 miljoonalla eurolla heinäkuussa 2016. Tavoitteena on mahdollisesti nostaa Fosunin omistusosuus jopa 20-30%.

Kiinalaiset ovat osoittaneet myös kiinnostusta BES:n tuhkista nousseen Novo Bancon ostamiseen.

Vakuutukset

Fosun osti enemmistöosuuden vakuutusryhmästä Caixa Seguros yhteensä miljardilla eurolla, antaen Fosunille enemmistön vakuutusyhtiö Fidelidadesta. Fosun vastaa näin ollen suurimmasta osasta maan vakuutuksista.

Terveys

Fosun osti Fidelidaden kautta Luz Saúden (entinen BES-ryhmän Espírito Santo Saúde) ja sai näin ollen haltuunsa 16 sairaalaa ja klinikkaa Portugalissa.

Vesi ja saniteetti

Ranskalainen vesi- ja saniteettikonserni Veolia myi vuonna 2013 Portugalin toimintansa kiinalaiselle Beijing Enterprisesille, joka on Kiinan suurin vesi- ja jätekäsittely-yritys. Kaupan hinnaksi tuli 95 miljoonaa euroa.

ICT ja teknologia

ICT-jätti Huawei avasi vuonna 2012 teknologiakeskuksen Lissaboniin noin 10 miljoonan euron sijoituksella.

Kiinteistöt

Portugalin hallitus päätti vuonna 2012 lanseerata "kultaisten viisumien" ohjelman investointien houkuttelemiseksi EU:n ulkopuolelta. Pääosa kultaisten viisumeiden hankkijoista on kiinalaisia, ja valtaosa oleskeluluvista on myönnetty kiinteistön hankkimisen vuoksi. Kiinteistömarkkinat ovatkin saaneet ohjelman myötä uutta puhtia. Talouskriisin aikana myymättä jääneitä asuntoja on saatu kaupaksi, ja myös hylätyt ja rappioituneet rakennukset on saatu ohjelman piiriin pienemmällä lähtösijoituksella. Kiinalaiset ovatkin kunnostaneet rakennuksia myytäviksi asunnoiksi ja toimitiloiksi. Portugalissa asuu noin 20 000 kiinalaista.

Turismi

Kiinalaisten turistien määrä on myös kasvussa. Kiinalaisten turistien tax free -ostokset vastaavat jo 13% kaikista tax free –kaupoista. Ostosten määrä nousi vuonna 2015 42% edellisestä vuodesta. Keskimäärin kiinalaisten ostokset maksoivat 641 euroa.

Kiinalaisten toimintamalli yrityksissä

Kiinalaiset ostajat eivät pidä itsestään suurta meteliä julkisesti. Kauppojen jälkeen yrityksen johtoon ei normaalisti tehdä muutoksia, eikä päämajaa muuteta muualle. Yrityksen johtokuntaan sen sijaan asetetaan kiinalaisia (sekä mm. amerikkalaisia). Kiinalaiset ilmoittavat usein haluavansa oppia portugalilaisilta ensin toimintamallin, ja astuvat puoli askelta taaksepäin – ainakin julkisuudessa. Portugalilaisten luottavat siihen, etteivät kiinalaiset halua tehdä virheitä tai luoda skandaaleja, sillä Portugalia pidetään testialustana Euroopan muita markkinoita varten.

Kiinalaiset ovat onnistuneet luomaan hankkimilleen yrityksille kasvua lisääntyneen pääoman avulla. Portugalilaiset yritykset, jotka ovat aikaisemmin olleet velkaantuneita, ovat saaneet uutta puhtia myös ulkomaan markkinoilla uusien sijoitusten avulla. Yritykset ovat laajentaneet toimintaansa mm. Brasiliaan, Angolaan ja Mosambikiin.

Huolenaiheita

Portugalilaiset ovat harvoin osoittaneet huolta yritystensä omistuksen siirtymisestä EU:n ulkopuolisiin käsiin, vaan maahan virtaava raha on otettu kiitollisena vastaan. Kiinalle mahdollisesti myönnettävä markkinatalouden status vaikuttaisi kuitenkin arviolta jopa 90 000 työpaikan menetykseen Portugalissa. Väkilukuun suhteutettuna Portugali menettäisi EU-maista kuudenneksi eniten työpaikkoja (jopa 2%). Portugali on pyrkinyt myös vähentämään kauppataseen vajetta, ja on onnistunut tuplaamaan vientinsä Kiinaan vuodesta 2011 (442 miljoonaa euroa) vuoteen 2015 (839 miljoonaa euroa). Tuonti Kiinasta on kuitenkin edelleen huomattavasti korkeammalla tasolla (1,8 miljardia euroa).

Kiinalaiset Portugalin takapihalla Afrikassa

Kiinalaisten kasvava vaikutusvalta portugalinkielisessä Afrikassa on noteerattu myös Portugalissa. Vuosien 2000-2014 välillä Kiina on antanut taloudellista tukea PALOP-maihin yhteensä 22,6 miljardin dollarin edestä. Suurin vastaanottaja oli Angola, jonne on annettu puolet rahamäärästä. Kehitysavun osuus oli noin 11 miljardia dollaria kun taas ulkomaaninvestointien osuus oli noin 11,6 miljardia dollaria. Portugalin ulkoministeriön mukaan kiinalaiset ovat osoittaneet kiinnostusta myös kolmikantayhteistyöhön portugalinkielisten Afrikan maiden kanssa. Portugalilaiset haluavat mieluummin nähdä kiinalaiset kumppaneina Afrikassa, kuin ryhtyä kilpailemaan heidän kanssaan.

Yhteistyömahdollisuudet

Suomalaiset yritykset voivat portugalilaistenkin kautta etsiä yhteistyötilaisuuksia kiinalaisten kanssa. Mahdollisuuksia löytyy erityisesti uusiutuvista energioista, terveysalalta sekä merisektorilta.

1. Kiinalaiset ovat osoittaneet kiinnostusta teknologioihin panostavan Portugalin uusiutuvien energioiden innovaatioihin. Toistaiseksi kiinalaisilla on ollut vain vähän yhteistyötä portugalilaisten startupien kanssa. Tämä johtuu osittain siitä, että portugalilaiset ovat pyrkineet suojaamaan teknologioita, jotka voitaisiin saman tien kopioida Kiinaan. Toisaalta suurimpien investointien aika alkaa nyt kiinalaisten osalta olla ohi, minkä vuoksi pienemmätkin yritykset voivat alkaa kiinnostaa heitä enemmän. Samalla mm. isot energiayritykset kuten EDP ja REN (joissa kiinalaisilla on yli 20% osuudet) ovat aktiivisesti mukana uusien innovaatioiden kehittämisessä ja tukemisessa.
2. Toinen tärkeä mahdollisuus yhteistyöhön löytyy terveysalalta. Portugalin suurin yksityinen sairaala on kiinalaisten omistuksessa, ja kiinalainen Fosun on ottanut hyvän jalansijan portugalilaisella terveyssektorilla.
3. Merialalla sen sijaan Kiina on osoittanut kiinnostusta mm. satamatoimintaan. Esimerkiksi Sinesin satamaa on kaavailtu osaksi kiinalaista silkkitietä. Kiina näkeekin Portugalin hyvänä kumppanina meriasioihin liittyen, ja pyrkii vahvistamaan yhteistyötä tällä alalla tulevaisuudessa.